MainosK-Market

Kiusaamisvapaa vyöhyke tuo lapselle turvaa: ”Hän odotti kaupassa, kunnes kiusaajat lähtivät pois”

MAINOS Kaikki Suomen K-Marketit ovat julistautuneet kiusaamisvapaaksi vyöhykkeeksi. Kauppiaat kertovat, kuinka kaupoissa puututaan kiusaamiseen.

K-Marketit tarjoavat lapsille ja nuorille turvallisen paikan, jossa on aina välittävä aikuinen.


23.9. 10:34

Jokaisella aikuisella on vastuu puuttua kiusaamiseen, jos näkee sitä tapahtuvan. K-kauppiaat Mikko ja Jonna Holopainen ovat eräitä näistä välittävistä aikuisista.

"Kiusaaminen on asia, johon pitää puuttua mahdollisimman aikaisin. Sitä ei saa vähätellä eikä päästää liian pitkälle. Se vaikuttaa nuoren elämään niin paljon, sekä kiusatun että kiusaajan”, Mikko Holopainen sanoo.

Mikko ja Jonna Holopaisella on luotsattavinaan K-Market Littoinen ja K-Market Vyyryläisenmäki, jotka ovat osa lähes 800 K-Marketia käsittävää kiusaamisvapaata vyöhykettä.

”On meidän kaikkien jokapäiväinen tehtävä seurata, mitä ympärillä tapahtuu.”

"Meidän tulee tarttua tämmöisiin aiheisiin myös yhteiskunnassa. On meidän kaikkien jokapäiväinen tehtävä seurata, mitä ympärillä tapahtuu, sillä kaikki kiusaaminen ei tapahdu vain koulun pihalla. Ollaan aikuisina läsnä tilanteessa ja puututaan, kun nähdään kiusaamista”, Mikko Holopainen pohtii.

Mutta mikä oikein on kiusaamisvapaa vyöhyke?

Kiusaamisvapaa vyöhyke sai alkunsa, kun kauppias Ville Kestilä kohtasi oman kauppansa ympäristössä kiusaamista. Hän puuttui asiaan ja julisti syksyllä 2020 oman kauppansa kiusaamisvapaaksi vyöhykkeeksi.

Kiusaamisvapaa vyöhyke tarkoittaa sitä, että kauppa tarjoaa kiusatulle lapselle tai nuorelle tarvittaessa turvallisen paikan, jossa on aina välittävä aikuinen.

Tästä ajatuksesta lähdettiin rakentamaan toimintamallia, joka vuoden aikana levisi ympäri Suomen kaikkiin K-Market-kauppoihin ja on nyt ketjun kaupoissa pysyvä toimintatapa.

Tunnustuksena toimintatavalle myönnettiin vuoden 2022 kansanterveyspalkinto, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jakaa valtakunnallisesti merkittävästä kansanterveyden hyväksi tehdystä työstä.

"Kiusaaminen saattaa jättää pitkät arvet. Jos sitä voi ehkäistä omalla toiminnallaan, kaikki on kotiin päin”, tiivistää Salon K-Market Ollikkalan kauppias Jori-Pekka Kuuranne, jolle kiusaaminen on aiheena henkilökohtaisesti läheinen. Hän on itsekin kokenut kiusaamista sekä ala- että yläasteella.

Kiusaamisen ehkäiseminen on K-Market Ollikkalan kauppias Jori-Pekka Kuuranteelle sydämen asia.

Monen K-kaupan läheisyydessä sijaitsee koulu tai päiväkoti. Myös K-Market Ollikkalan vierestä löytyy alakoulu, jossa Kuuranne edellisenä talvena kävi puhumassa oppilaille. Siellä Kiusaamisvapaan vyöhykkeen merkitys nousi konkreettisesti esiin.

"Lapsi kertoi minulle, että kun häntä oli kiusattu, hän muisti, että kauppaan voi mennä turvaan ja oli tullut meille. Hän odotti kaupassa, kunnes kiusaajat lähtivät pois ja jatkoi sitten matkaansa”, Kuuranne kertoo.

K-kauppiaat osallistuvat aktiivisesti kiusaamisen torjumiseen kaupoissaan.

”Joskus kaveriporukankin sisällä kiusataan. Puutumme aina, jos näemme jotain. Mikäli tilanne näyttää erikoiselta, kysymme, mitä tapahtuu. Jos havaitsemme kiusaamista, sanomme, että täällä ei sitä tehdä ja muistutamme yhteisistä säännöistä”, Kuuranne sanoo.

”Jos havaitsemme kiusaamista, sanomme, että täällä ei sitä tehdä.”

K-Marketien kumppanina kiusaamisvapaalla vyöhykkeellä toimii Mannerheimin lastensuojeluliitto. MLL tarjoaa kauppiaille ja kauppojen henkilökunnalle koulutusta ja neuvoja kiusaamisen ehkäisemiseen.

K-Marketeissa on jaossa esimerkiksi MLL:n Välittävän aikuisen muistilista, joka neuvoo, miten toimia kiusaamistilanteessa.

THL:n kehittämispäällikkö Jenni Helenius korostaa, että lasten ja nuorten kanssa kiusaamisen ehkäisemisessä pitkäjänteisyys on tärkeää.

THL toteuttaa joka toinen vuosi Kouluterveyskyselyn, josta ilmenee, että säännöllisen kiusaamisen lisäksi esiintyy myös sattumanvaraisempaa kiusaamista.

"Noin 6 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista kokee viikoittain kiusaamista vähintään kerran viikossa. 19 prosenttia tämän ikäisistä vastasi kokevansa kiusaamista harvemmin kuin kerran viikossa”, Helenius kertoo.

Vastaavasti 4.–5.-luokkalaisista 8 prosenttia kertoo kokevansa kiusaamista vähintään kerran viikossa, ja 28 prosenttia kokee sitä harvemmin kuin kerran viikossa.

Jokainen K-kauppiaskin on ollut joskus pieni koululainen. Kuvan julisteissa kauppiaat Mikko ja Jonna Holopainen.

"Pienemmät siis kertovat enemmän kokevansa kiusaamista ja se vähenee, kun mennään kohti aikuisuutta”, Helenius kertoo.

Kansanterveyspalkinnon myöntäneen THL:n mukaan K-Marketien toimintamalli muistuttaa, että kiusaamiseen puuttuminen ei ole ainoastaan koulun tai kodin asia. Kiusaamisvapaa vyöhyke osoittaa, että lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

Kaupassa kiusaamisen ehkäisemisen tavoitteena on katkaista yksittäinen tilanne.

"Se on tärkeää, ja siitä hetkestä eteenpäin lasta voivat tukea hänen vanhempansa ja usein myös koulu. Joskus tarvitaan myös muita viranomaisia”, Helenius toteaa ja jatkaa:

"Kaikki kiusaamiseen puuttuminen lähtee liikkeelle hereillä olosta, huomaamisesta ja välittämisestä, kuten kävi Tervakosken K-Marketissa, josta kiusaamisvapaa vyöhyke sai alkunsa.”

Lue lisää K-Marketien ja MLL:n kiusaamisen vastaisesta työstä

Lue myös: