VOIKO samassa vuokrakodissa asua yli sata vuotta? Ehdottomasti kyllä, ajatellaan SATOlla, yhdellä Suomen suurimmista vuokranantajista. Samassa kodissa voisi asua vuosien saatossa useampikin sukupolvi: vauvana taloon tullut voi seurata myöhemmin samassa asunnossa oman lapsenlapsensa elämää.
SATOn toiminnan keskiössä on kestävyys ja elinkaariajattelu, jossa huomioidaan koko toimintaketju vaikutuksineen rakentamisen suunnittelusta rakennuksen ylläpitoon ja rakennuksen purkuun.
“Meillä SATOlla on pitkäaikainen kokemus rakennuttamisesta ja asumisesta. Ylläpidämme itse hyvin monimuotoista kiinteistökantaamme. Meillä on vuokrakoteja niin uudisrakennuksissa kuin reilusti yli 100-vuotiaissa kiinteistöissä eli käytännössä tunnemme koko Suomessa olevan rakennuskirjon”, sanoo SATOn investoinneista vastaava liiketoimintajohtaja Arto Aalto.
Kun monimuotoista kiinteistökantaa ylläpitää vuosikymmenien ajan, rakennusten käytöstä ja kunnosta saa jatkuvasti tietoa ja oppia. Saatua tietoa viedään käytäntöön, oli kyse sitten uudisrakentamisesta tai peruskorjauksesta.
SATOn rakennuttamien asuintalojen rungot mitoitetaan sadalle vuodelle eli tavoite on, että uusien asuintalojen käyttöikä on vähintään 100 vuotta. Samoin vanhemman kiinteistökannan ylläpito ja peruskorjaaminen tähtää mahdollisimman pitkään elinkaareen.
“Loistava esimerkki elinkaariajattelusta on SATOn omistama lähes 130-vuotias Snellmaninkatu 23. Rakennus on kehittynyt vuosikymmenien varrella peruskorjausten ja 80-luvulla rakennetun lisäosan myötä, mutta pääperiaatteet – talon runko ja julkisivu – ovat pysyneet samana”, Aalto kuvailee.
Myös SATOn rakennuttamat uudet talot suunnitellaan niin, että ne ovat tarvittaessa muokattavissa asumisen tarpeiden muuttuessa rakennuksen elinkaaren aikana. Esimerkiksi kahdesta yksiöstä voidaan myöhemmin peruskorjauksen yhteydessä yhdistää kaksio tai kerrostaloon lisätä yhteisiä tiloja.
Snellmaninkatu 23:ssa sijaitseva SATOn asuintalon vanhempi osa on valmistunut vuonna 1896 ja uudempi osa vuonna 1988. Suunnitelmissa on rakennuttaa kohteeseen ullakkoasuntoja tulevina vuosina.
TAVALLISESTI taloja peruskorjataan noin 50 vuoden välein, jolloin muun muassa korjataan talon rakennusosia ja uusitaan taloteknisiä järjestelmiä. Ylläpitoa ja pienempiä korjauksia tehdään tasaisesti kiinteistön koko käytön ajan.
Lähes kaikissa SATOn vuokra-asunnoissa seurataan automaation avulla kotien lämpötiloja ja kosteutta, minkä perusteella osataan toimia ajoissa, jos korjaustarpeita ilmenee. Ylläpidon kautta puolestaan saadaan tietoa asuntojen pintamateriaaleista ja niiden kunnosta. SATOlla materiaalivalinnoissa on pyritty kestävyyteen ja tuotekehitystä tehdään jatkuvasti.
“Pyrimme myös materiaalien osalta mahdollisimman pitkään elinkaareen. Muutama vuosi sitten SATOlle kehitettiin kylpyhuonekalusteet, joiden takuuaika on 25 vuotta. Poikkeuksellisen pitkä takuuaika tarkoittaa sitä, että kylpyhuonekalusteita ei tarvitse vaihtaa uusiin samaan tahtiin kuin aiemmin. Tämän ansiosta SATOssa syntyy vuosittain 12 500 kg vähemmän jätettä. Yleisesti asuntojen kaikkien pintamateriaalien tulee olla helposti huollettavissa ja uusittavissa”, Aalto kertoo.
Kestäviin materiaalivalintoihin pyritään myös suuremmassa mittakaavassa. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti rakentamisen aikaista jätettä kierrätetään ja pyritään minimoimaan niiden ympäristövaikutukset.
“Tunnetusti rakentamisvaihe on rakennuksen elinkaaren suurin päästöjen aiheuttaja. Materiaaliviisauden kehittyessä voimme lähivuosina vaikuttaa siihen toivottavasti entistä enemmän”, Aalto toteaa.
Kide-kylpyhuonemallisto on suunniteltu SATOkoteihin. Yhdessä Kankarin kalusteen kanssa kehitetyn malliston materiaalitakuu on 25 vuotta.
SADAN vuoden vuokrakoti ei ole vain seinien sisällä pysyvää elinkaariajattelua, vaan vaikutukset ulottuvat rakennuksen lisäksi ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vaikka talo itsessään pysyisi kunnossa sata vuotta, ei siellä voi asua, jos ympäröivät puitteet eivät salli sitä.
Suurena vuokranantajana SATOlla on mahdollisuus vaikuttaa kestävän asumisen ratkaisuihin ja tehdä vastuullisia valintoja esimerkiksi energiankäytön suhteen. Jokaisessa uudis- ja peruskorjauskohteessa tutkitaan esimerkiksi aina maalämmön käyttömahdollisuus.
Sadassa vuodessa Suomen ilmasto on muuttunut ja muuttuu yhä nopeampaa tahtia, mikä vaikuttaa myös asumiseen. Tulevaisuudessa esimerkiksi viilennysjärjestelmät voivat tulla vakituiseksi osaksi asumista lämmityksen ohella.
“Maalämpöjärjestelmän avulla asuntoja voidaan tulevaisuudessa myös viilentää kesäisin ilmanvaihtokoneen kautta ja viedä lämpö kallioperään takaisin. Vastavuoroisesti talvella palautetaan lämpöä asuntoon. Sadan vuoden vuokrakoti edellyttää meiltä ennen kaikkea fiksuja investointeja, joiden merkitys tulevaisuudessa vain korostuu”, sanoo Aalto.
SATOkoteja kehitetään jatkuvasti kestävämpään suuntaan. Investoinneista vastaava liiketoimintajohtaja Arto Aalto on työskennellyt SATOlla yli kaksi vuosikymmentä.
SATO
Vastuullisia vuokrakoteja vuosikymmenien kokemuksella
SATO on Suomen suurimpia vuokranantajia: SATOlla on yli 25 000 asuntoa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.
Tänä vuonna valmistuu noin tuhat uutta ja 500 peruskorjattua vuokrakotia hyvien liikenneyhteyksien varrelle.
Uusien vuokra-asuntojen suunnittelussa huomioidaan aina energiatehokkuus ja vuosikymmeniä kestävät rakennusratkaisut.
SATOn asuintalojen rungot mitoitetaan 100 vuoden elinkaarelle normaalin 50 vuoden sijaan.
Peruskorjausten yhteydessä tavoitellaan energiatehokkuuden parantamista 30 prosentilla aikaisempaan verrattuna. Vastuullisena vuokranantajana ja rakennuttajana SATO tutkii aina myös uudis- ja peruskorjauskohteiden yhteydessä mahdollisuudet käyttää maalämpöä.
Tekoäly ohjaa SATOkotien olosuhteita: lähes kaikissa SATOn asunnoissa on lämpötila- ja kosteusanturi, joka kerää tietoa sisälämpötilasta ja huoneilman kosteudesta.
Vuokraa elämäsi koti: www.sato.fi