Teknologisen kehityksen aallonharjalla pysyminen on yritysten selviytymisen elinehto, uskoo Baronan syyskuussa aloittava toimitusjohtaja Lassi Määttä.
”Tänä päivänä ei löydy yritystä, joka voisi sivuuttaa teknologiakysymykset. Se on itsestäänselvyys ja tulevaisuudessa oleellisen tärkeää. Ilman teknologiaa emme pärjää.”
Siksi on oleellista pysähtyä viimeistään nyt miettimään, millä tavoin tulevaisuuteen on varauduttu. Muuten kilpailukyky heikentyy ratkaisevasti ja kasvun edellytykset pienenevät.
”Kilpailukyky ei tarkoita sitä, että revittäisiin työntekijöiden selkänahasta viimeiset tehot irti, vaan sitä, että kaikki voittavat, kun pysytään tulevaisuuden kehityksessä mukana”, Määttä painottaa.
””Johdolla pitää olla kirkas ymmärrys siitä, mitä lähdetään tavoittelemaan, mitä hyötyjä siitä on ja miten sitä mitataan.”
Murrosvaiheessa on haastavaa nähdä mahdollisuuksia ja kasvattaa liiketoimintaa. Monissa yrityksissä on muotoutunut myös työn tekemisen kulttuuri, rakenteet ja toimintamallit, jotka estävät innovatiivisen teknologialoikan tekemisen.
”Vakiintuneille yrityksille on muodostunut teknologinen painolasti. Olemassa olevien järjestelmien kehittäminen on raskasta. Siksi pitäisi olla rohkeutta muutokseen ja aloittaa tarvittaessa jopa kokonaan puhtaalta pöydältä.”
Johdon esimerkki teknologian ja tulevaisuuden työn liitossa on oleellisen tärkeää. Kaikki lähtee laajasta johdon ajattelun ja näkökulman muutoksesta.
”Johdolla pitää olla kirkas ymmärrys siitä, mitä lähdetään tavoittelemaan, mitä hyötyjä siitä on ja miten sitä mitataan. Jos esimerkiksi automaation käyttöönotolla tavoitellaan kustannushyötyjä tai toimitusketjun nopeutta, niin sitä pitää mitata. Ei ole järkeä jättää puristamatta hyödyt irti”, Määttä painottaa.
””Nyt on aika aloittaa rohkeita hankkeita ja jopa hieman ylirohkeitakin kokeiluja.”
Ja jos ei osaa, voi kouluttaa, perehdyttää ja hankkia tietoa. Näkemys pitää olla.
”Jotta teknologiahankkeita pystyy ohjaamaan, pitää ymmärtää, mitä sillä tavoitellaan. Esimerkiksi koodaamista ei tarvitse osata käytännössä ymmärtääkseen sen asian tärkeyden laajemmassa mittakaavassa”, Määttä linjaa.
Miten varmistaa yrityksen elinvoima ja kasvu?
Yrityksen kasvaminen teknologian täyteisessä tulevaisuudessa varmistetaan myös investoimalla rohkeasti uusiin hankkeisiin ja teknologiaratkaisuihin.
”Pitää aina tavoitella mahdotonta, että mahdollinen toteutuisi. Nyt on hyvä aika investoida, ottaa tarvittaessa lainaa ja kohdistaa teknologioiden kehitystyöhön mahdollisimman laajasti.”
Määttä kannustaa kokeilemisen kulttuuriin ja rohkeuteen. Vain siten saadaan teknologian ja työn murroksesta riittävä vipuvarsi kasvulle ja kilpailukyvyn vahvistamiselle.
”Nyt on aika aloittaa rohkeita hankkeita ja jopa hieman ylirohkeitakin kokeiluja. Jos kymmenestä käynnissä olevasta hankkeesta yksi onnistuu, se on jo hyvä suoritus.”
”Tulevaisuuden työelämän menestysresepti on yhdistelmä teknologiaa ja ihmisen tekemää työtä.
Teknologiamurros tuo yrityksille painetta miettiä uudenlaisia työn tekemisen muotoja. Työpaikan käsite on muuttunut jo etätyön aikakaudella. Teknologia vauhdittaa tätä murrosta entisestään.
”Esimerkiksi digitaalinen alustatalous poistaa välikäsiä, hitautta ja byrokratiaa. Erilaiset työsuhdemuodot, kuten kevytyrittäjyys, ovat tulevaisuutta asiantuntijaprojekteissa ja -hankkeissa. Yritysjohdon tulee ymmärtää, että tulevaisuudessa työntekijät haluavat omannäköistä työuraa ja itse päättää, milloin työskentelevät. Työstä tulee tilanne- ja tarvesidonnaisempaa.”
Määtän mukaan myös hajaantuminen on tulevaisuuden iso työn tekemisen trendi. Se voi olla yksi ratkaisu työntekijäpulassa kärvisteleviin aloihin, kun tekijä onkin usean käytössä tarpeen mukaan.
”Nyt on jo erilaisia yhteiskäyttökonsepteja esimerkiksi autoille ja asumiselle. Samalla tavalla työntekijöiden ”yhteiskäyttö” lisääntyy. Esimerkiksi hoitajapula voitaisiin ratkaista perinteisen työllistämisen rinnalle tuotavilla uusilla malleilla.”
Kukaan meistä ei vielä tiedä, millainen työelämä on esimerkiksi 50 vuoden päästä. Ovatko robotit syrjäyttäneet työntekijän? Millainen digitaalinen ja teknologinen todellisuus ympäröi meitä?
”Työn automatisoituminen on todellisuutta. Uskon, että kaikki mitä voi automatisoida, automatisoituu. Lisäksi keinoäly on jo nyt muuttanut tapoja tehdä työtä ja tulevaisuudessa tulee luomaan ja muuttamaan asioita, joita emme osaa edes vielä kuvitella.”
Silti ihminen on ja pysyy työelämän keskiössä, vaikka työ ympärillä muuttaa muotoaan.
”Kaipaamme työyhteisöä, sosiaalisia kontakteja ja yhteisöllisyyttä. Mutta jotta tehokkuus ja riittävän suuri skaala saavutetaan tulevaisuudessa, tarvitaan teknologiaa. Uskon, että tulevaisuuden työelämän menestysresepti on yhdistelmä teknologiaa ja ihmisen tekemää työtä.”
