Teknologian ja työelämän murros muuttaa myös perinteisempiä aloja, kuten teollisuutta ja rakentamista. Turvallisuusjohtamisen ja -hallinnan työkalut vapauttavat johdon käsiä liiketoiminnan kasvun kehittämiseen – jos ne vain valjastetaan oikein.
Teknologia ei ole täysin vieras asia teollisuudessa ja rakennusalalla. Useat prosessit on automatisoitu vuosia sitten ja henkilöstöhallinnan järjestelmiä on saatavilla. Edistyksellisimmät yritykset kokeilevat jo tekoälyä henkilöstöhallinnan osalta. Silti tiedolla johtaminen on vielä lapsenkengissä.
”Tieto on hajallaan eri järjestelmissä. Esimerkiksi riskienhallinnassa löytyy laadukkaita prosesseja ja käytänteitä, mutta tieto sijaitsee liian monessa paikassa. Myös turvallisuusjohtamisen prosessit läpi alan ovat monessa kohtaa tehottomia”, kuvailee Baronan teollisuustoimialojen johtaja Juho Nojonen.
Tiedon pirstaloitumisen vuoksi ylimmältä johdolta puuttuu yleensä kokonaisnäkemys.
”Jokainen optimoi oman etunsa kannalta oleellisia asioista yrityksen sisällä. Läpileikkaava ymmärrys tekemisestä ja sen syistä puuttuu edelleen alalla. Teknologia esiintyy vain juhlapuheissa, mutta muuten eletään pellossa”, Nojonen kuvailee.
Suomalaiset ovat huippuosaajia erityisesti tuotannon prosessitehokkuudessa. Nojosen mukaan prosessien liinauksesta, optimoinnista ja laitteiden tehokkuudesta pitäisi silti nostaa katse ihmiseen ja teknologian parempaan hyötykäyttämiseen ja osaamisen hallintaan.
”Työvoimapula on realistinen uhka. Ilman yhteiskunnan rakenteellisia isompia muutoksia moni yritys on pulassa. Kaikki, mitä on parannettavissa henkilöstön prosessitehokkuuksien parantamiseksi, pitää aloittaa nyt.”
Esimerkiksi työturvallisuusjohtamistyökalu Zeroni auttaa luomaan prosesseja yrityksiin, joissa niitä ei välttämättä ole aiemmin ollut.
””Oikeat osaajat pitää saada entistä paremmin oikeisiin tehtäviin ja ulkomaisen työvoiman saatavuutta on helpotettava.”
”Monissa yrityksissä on valmiina omat prosessit, dokumentit ja sertifikaatit, mutta niiden käyttö on usein tehotonta, koska aika kuluu itse prosessiin, ei uuden kehittämiseen. Iso arvo Zeronissa on, että sen avulla saadaan johdon työaikaa suunnattua tehokkaampaan suuntaan.”
Myös osaamisen hallintaan, verkkoperehdyttämiseen sekä riskienhallintaan keskittynyt QReform Rego -työkalu hyödyntää jo nyt teknologiaa ja digitalisaatiota. Nojosen mukaan työkalu voisi olla vielä tehokkaampi tulevaisuudessa, jos sitä käytettäisiin nykyistä ennakkoluulottomammin.
”Tieto jää usein vain työnantajan omaisuudeksi. Siitä seuraa tehottomia prosesseja, kun työpaikkaa vaihtanut henkilö joutuu suorittamaan uudestaan samoja kursseja ja pätevyyksiä – vain siksi, että voidaan varmistaa osaaminen.”
Nojosen mukaan tehokkuus lisääntyisi, jos prosesseja saataisiin viilattua entisestään.
”Koko alan etu olisi, että kaikki tieto työntekijän pätevyyksistä ja koulutuksista ja niiden voimassaoloajoista olisi saatavilla helposti ja kulkisi työntekijän mukana paikasta toiseen – kuten julkisella puolella sosiaali- ja terveyssektorilla jo on.”
””Ihmisen tekemä työ ei katoa minnekään.”
Teknologia on teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla mahdollisuus, jota pitäisi valjastaa entistä tehokkaammin käyttöön. Ala ei porskuta itsestään eteenpäin teknologian, työn murroksen ja tulevaisuuden keskellä. Teknologia tuo turvaa – jos siihen panostaa.
”Teollisuutta pitäisi kannustaa investoimaan huomattavasti nykytahtia enemmän, utuisesta ja epäselvästä tulevaisuudennäkymästä huolimatta. Teollisuus pystyy tekemään tuottavuusloikan, mutta se vaatii vahvasti omistajilta ja teollisuuden johtajilta rohkeutta tehdä merkittäviä investointeja omiin prosesseihin”, Nojonen muistuttaa.
Markkinoilla on osaamista, mutta teknologiaan investoimisen lisäksi taitotaso pitäisi saada kohdilleen. Siksi esimerkiksi muuntokoulutukset ovat hyvä tapa päivittää osaamista.
”Ihmisen tekemä työ ei katoa minnekään. Teknologian mukana tulee myös uusia rooleja, uutta asiantuntemusta vaativaa työtä ja sitä kautta lisää kouluttautumismahdollisuuksia.”
Samaan aikaan pitäisi pystyä laajemmin yhteiskunnassa käymään keskusteluja siitä, miten suomalaiset teollisuuden ja rakennusalan yritykset pärjäävät, jos työvoimapula pahenee. Mikä on koko alan tulevaisuus?
”Oikeat osaajat pitää saada entistä paremmin oikeisiin tehtäviin ja ulkomaisen työvoiman saatavuutta on helpotettava – ja lisäksi työvoiman joustavuutta ja liikuteltavuutta on mietittävä uudelleen.”
