Suomalaiset ovat ahkeria lasipakkausten kierrättäjiä. Myös vanhat ikkunalasit ja romutettavien autojen tuulilasit päätyvät yhä useammin kaatopaikan sijaan uusiokäyttöön.
Harva kuitenkaan tietää, että iso osa meillä kerättävästä lasista hyödynnetään taloja tehokkaasti eristävän lasivillan valmistukseen.
”Olemme Suomen suurin kierrätyslasin käyttäjä”, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser sanoo.
Yritys valmistaa Isover-lasivillaeristeitä Forssassa ja Hyvinkäällä sijaitsevissa tuotantolaitoksissaan.
Hiilijalanjäljestä tarvitaan luotettavaa tietoa
Yhä useammat ammattimaiset ja yksityiset rakentajat ovat kiinnostuneita rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksista, kuten hiilijalanjäljestä.
Rakennuseristeissä luotettavan tiedon etsiminen on kuitenkin työlästä, sillä tieto on hajallaan ja liikkeellä on paljon puolivillaisia mainospuheita.
”Ympäristö- ja ilmastoväittämien arviointiin tarvitaan kriittistä silmää. Vertailua kannattaa tehdä esimerkiksi tuotteen valmistajan nettisivuilta löytyvän tiedon pohjalta”, Kaiser toteaa.
Klikkaa kuva ja tekstit suuremmaksi. Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Luotettavinta tietoa tarjoavat riippumattomien asiantuntijoiden verifioimat ja standardien mukaiset ympäristöselosteet, jotka kertovat vertailukelpoisesti tuotteen aiheuttamista päästöistä koko elinkaaren ajalta.
Tällöin otetaan huomioon materiaalin valmistukseen, kuljetukseen ja kierrätykseen käytetyt raaka-aineet ja energia.
Lasivilla vähähiilisin vaihtoehto
Saint-Gobain halusi selvittää Isoverin lasivillan hiilijalanjäljen tyypillisissä asuinrakennuksissa ja tilasi tästä selvityksen suomalaiselta Bionovalta. Yritys on kehittänyt kansainvälisesti arvostetun laskentapalvelun, jonka avulla voidaan arvioida rakennusten ympäristövaikutuksia ja vertailla tyypillisiä rakenneratkaisuja koko elinkaaren aikana.
”Yllätyimme positiivisesti. Rakennus- ja rakennetasolla vertailtaessa lasivilla on muihin eristemateriaaleihin verrattuna vähähiilisin vaihtoehto”, Kaiser sanoo.
”Lasivillasta jopa noin 80 prosenttia on kierrätyslasia. 20 prosenttia on hiekkaa, soodaa ja muita ainesosia.
Kierrätysmateriaalin käytön lisäksi Isoverin lasivillan hiilijalanjälkeä pienentää se, että tuotteen valmistuksessa käytetään uusiutuvaa sähköä ja Forssassa myös paikallisesti tuotettua biokaasua.
Lasivillan pienempään hiilijalanjälkeen vaikuttaa sekin, että sillä on muita eristeitä pienempi tiheys. Näin rakennuksen haluttu lämmöneristystaso saavutetaan pienemmällä massalla, mikä vähentää hiilipäästöjä.
Anne Kaiser sanoo, että rakennuksiin sitoutuneen hiilen leikkaaminen on rakennusalan yhteinen haaste. Rakennustuotteiden valmistajat ovat tässä avainasemassa.
”Laskemalla tuotteiden elinkaarten vaikutuksia sekä panostamalla tuotekehitykseen, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, voimme valmistaa entistä vähähiilisempiä tuotteita.”
Fakta: lasivilla
- Lasivilla valmistetaan puhdistetusta lasimurskasta, johon sekoitetaan pieni määrä muun muassa hiekkaa ja soodaa.
- Ainekset sulatetaan noin 1400 asteen lämpötilassa massaksi, josta tehdään ohutta kuitua. Mukaan sekoitettu hartsi kiinnittää kuidut tiukasti toisiinsa.
- Lopuksi tuote leikataan haluttuihin mittoihin, pakataan ja toimitetaan asiakkaille.
- Lasivillasta jopa noin 80 prosenttia on kierrätyslasia. 20 prosenttia on hiekkaa, soodaa ja muita ainesosia.
