EK:n Sami Pakarinen Vieras-kirjoituksessa: ”Työllisyyden nostamisella on jo kiire” - Ideat | HS.fi
MainosIdeat

EK:n Sami Pakarinen Vieras-kirjoituksessa: ”Työllisyyden nostamisella on jo kiire”

Väestön ikääntyminen haastaa etenkin julkista taloutta, koska julkisista palveluista halutaan pitää kiinni. Samalla halutaan kuitenkin säilyttää kannustimet riskinottoon ja työntekoon sekä pitää julkistalous vahvana, EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen kirjoittaa.


15.2. 10:05

Tämän trilemman ratkaisemisessa työllisyyden lisääminen on avainasemassa. Lohdullista on, että malliesimerkki Suomelle löytyy läheltä.

Suomessa 75 vuotta täyttäneiden kansalaisten osuus tulee olemaan vuonna 2035 reilu 15 prosenttia, muissa Pohjoismaissa luku tulee olemaan vain noin 12 prosenttia.

Tällä hetkellä muissa Pohjoismaissa työllisyysaste on noin neljä prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla kuin Suomessa, joten on selvää, että myös julkinen talous voi näissä maissa jo nyt paremmin kuin Suomessa.

Mitä Suomessa sitten pitäisi tehdä? Työllisyysasteen nostaminen vaatii useita toimenpiteitä. Työllisten määrän pitäisi kasvaa noin 200 000 hengellä tällä vuosikymmenellä, jotta työllisyysaste olisi julkisen talouden kestävyyden kannalta riittävällä tasolla.

Tarvitaan työntekoon kannustavia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen sekä työllisyyttä edistävä perhevapaauudistus. Samalla on edistettävä työvoiman liikkuvuutta maan sisällä ja lisättävä työperäistä maahanmuuttoa.

Oikeilla ja vaikuttavilla uudistuksilla nostetaan työllisyyttä, vahvistetaan talouden tuotantopotentiaalia ja julkista taloutta. Siinä sivussa vähennetään myös pitkäaikaistyöttömyyttä pidemmällä aikavälillä sekä helpotetaan eurooppalaisittain korkealle noussutta nuorisotyöttömyyttä.

Miksi työllisyyden nostamisella on niin kiire? Globaalin työikäisen väestön vähentyessä ennen kaikkea Kiinan johdolla, on esitetty perusteltuja näkemyksiä pitkien reaalikorkojen mahdollisesta noususta. Koska pitkillä reaalikoroilla on tapana liikkua samaan suuntaan maailmanlaajuisesti, muuttuisi rahoituksen hinta myös Suomessa riippumatta siitä, mitä teemme.

Siksi on tärkeää tehdä rohkeita ennakoivia toimenpiteitä julkisen velkaantumisen hillitsemiseksi. Työllisyydestä on hyvä aloittaa, koska siihen voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä, vaikka sekin vie aikansa.

Koronakriisissä olemme nähneet, että pohjoismainen hyvinvointivaltio toimii hyvin. Ilman rahoituksellisesti kestävää julkista taloutta se ei kuitenkaan toimi. Siksi julkisten palveluiden rahoituspohjan turvaamisen on oltava keskeinen tavoite tulevaisuutta ajatellen.

Se vaatii kovia ja pidemmälle ulottuvia päätöksiä, jotka luovat luottamusta talouteen ja näin ruokkivat investointeja sekä työllisyyttä. Kovat ja kipeät työllisyyspäätökset on siis nähtävä kaikkien etuna pitkällä aikavälillä, kun niillä kannustetaan enemmän työntekoon ja riskinottoon. Sillä kannustimilla on tässä aivan keskeinen merkitys.

Kirjoittaja Sami Pakarinen on EK:n johtava ekonomisti.

Lue myös:

Lue myös: