Kiinteistö- ja rakennusalan toimijoihin kohdistuu merkittäviä odotuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa, koska ala tuottaa maailmanlaajuisesti yli 40 prosenttia päästöistä. Yhä useampi alan yritys on asettanut tavoitteekseen kokonaan hiilineutraalin liiketoiminnan.
Tavoitteen asettaminen onkin ensimmäinen tärkeä askel kohti hiilineutraaliutta, muistuttaa Granlundin hiilineutraaliuspalveluista vastaava johtaja Tytti Bruce-Hyrkäs.
”Pahimmassa tapauksessa kevein perustein asetettu ja heikosti johdettu hiilineutraaliustavoite johtaa kasvaviin kustannuksiin ja resurssien tuhlaamiseen päästötavoitteiden jäädessä pelkiksi toiveiksi”, sanoo Bruce-Hyrkäs.
Klikkaa grafiikka suuremmaksi. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Hyvin tyypillisesti hiilineutraaliutta lähdetään tavoittelemaan lähinnä ostamisen kautta; hankitaan sähkö- tai kaukolämpöyhtiöltä vihreää energiaa tai ulkoisia päästökompensaatioita.
”Tällöin päästövähennyksistä syntyy helposti vain ylimääräinen kuluerä ilman, että oma toiminta ja kilpailukyky kehittyvät”, Bruce-Hyrkäs muistuttaa.
Merkittäviä säästöjä
Oikein johdettuna hiilineutraaliuuteen tähtäävät toimet voivat tuoda merkittäviä taloudellisia säästöjä esimerkiksi energian kulutusta vähentävien investointien kautta.
”Kunnianhimoisten päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää ennen muuta suunnitelmallisuutta ja päästövähennystoimien kokonaisvaltaista tarkastelua”, toteaa puolestaan Granlundin ryhmäpäällikkö Martin Aalto.
””Ilman toimialan syvällistä osaamista päästövähennysehdotukset jäävät usein karkeiksi arvioiksi.”
Ensimmäisenä pitää tietää, mistä päästöt aiheutuvat. Tässä tarkastelussa huomioidaan aina vähintään organisaation omat suorat ilmastopäästöt esimerkiksi kiinteistöissä tai omissa ajoneuvoissa poltettavista polttoaineista sekä epäsuorat, ostettavan sähkön ja lämmön tuotannosta voimalaitoksessa syntyvät päästöt.
Lisäksi arvioinnissa on mahdollista huomioida laajemmin yrityksen arvoketjussa syntyviä päästöjä.
”Trendinä on, että yritys pyrkii tunnistamaan ja huomioimaan kaikki arvoketjun toiminnot, joista syntyy merkittäviä päästöjä, ja joihin organisaatio pystyy vaikuttamaan”, sanoo Bruce-Hyrkäs.
Tiekartalla päästöt vähemmäksi
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kiinteistönomistaja huomioi kiinteistöjen käytöstä syntyvien päästöjen lisäksi myös rakennusten rakennusmateriaalien valmistuksesta ja kuljetuksista syntyvät päästöt.
Kun päästölähteet tunnetaan, seuraava askel on selvittää, kuinka päästöjä voidaan tehokkaimmin leikata. Työkalu tähän on päästövähennystiekartta, johon kirjataan seuraavien vuosien askelmerkit päästövähennysten saavuttamiseksi.
”Tiekartan laadinnassa oleellista on pystyä tunnistamaan vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat toimet”, Aalto sanoo.
Kiinteistö- ja rakennusalalla ne liittyvät usein energiatehokkuutta parantaviin toimiin ja uusiutuvan energian investointeihin, jotka voivat tuoda myös merkittäviä taloudellisia säästöjä.
”Esimerkiksi kiinteistöjen käytön tehostaminen, sähkön ja lämmön kulutusta optimoiva automatiikka sekä energian käytön tehostaminen hukkaenergian kierrätyksen tai lämmöntalteenoton avulla ovat tehokkaita ja usein taloudellisesti hyvin kannattavia keinoja päästövähennysten saavuttamiseen”, sanoo Aalto.
Tiekartta osaksi johtamista
Toimien ajoitus on tärkeää, sillä energiainvestointien tekeminen on monesti kustannustehokkainta kiinteistön suunniteltujen korjaustoimenpiteiden tai peruskorjauksen yhteydessä. Menestyksekkään tiekartan laatiminen vaatiikin vahvaa käytännön tason ymmärrystä.
”Energiakumppanina toimiva Granlund on laskenut SYK:n kiinteistöjen hiilijalanjäljen ja auttanut laatimaan tiekartan, jonka mukaan yhtiö tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.
”Ilman toimialan syvällistä osaamista päästövähennysehdotukset jäävät usein karkeiksi arvioiksi eikä optimaalista ajoitusta ja todellista potentiaalia pystytä tunnistamaan. On myös erittäin tärkeää, että vähennystoimet valmistellaan tiiviissä yhteistyössä yhdessä kiinteistö- ja hanketason ihmisten kanssa, jolloin varmistetaan toteutettavuus ja toimien jalkautuminen”, sanoo Martin Aalto.
Omien toimien lisäksi hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää ostamalla sertifioitua uusiutuvaa sähköä ja kaukolämpöä. Mutta olivatpa valitut keinot päästöjen vähentämiseksi mitkä tahansa, oleellista on seurata tuloksia säännöllisesti ja ottaa tiekartta osaksi johtamista ja päivittäistä tekemistä.
SYK:n tiekartta keskittyy kiinteistöjen lämmitykseen
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) omistaa korkeakoulukampuksia eri puolilla Suomea ja on tehnyt pitkään suunnitelmallista työtä niiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Energiakumppanina toimiva Granlund on laskenut muutamana vuonna SYK:n kiinteistöjen hiilijalanjäljen ja auttanut myös laatimaan tiekartan, jonka mukaan yhtiö tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.
”Yhtiömme on jo nyt hiilineutraali, mutta se perustuu päästöjen kompensointiin”, SYK:n vastuullisuusasiantuntija Ari-Pekka Lassila sanoo.
Kuluvan vuosikymmenen aikana päästöjä on tarkoitus vähentää niin, että kustannuksia aiheuttavaa ulkopuolista kompensointia ei enää tarvita.
”Tiekartta keskittyy kiinteistöjen lämmitykseen, sillä sen osuus päästöistä on tällä hetkellä kolme neljäsosaa. Granlundilta löytyy laaja-alaista osaamista tältä alueelta.”
SYK:n rakennusten lämmitykseen käytetään pääasiassa kaukolämpöä. Granlund selvitti energiayhtiöiltä, miten vähäpäästöistä lämpöenergiaa ne pystyvät tulevina vuosina toimittamaan. Tiedolla on vaikutusta SYK:n omiin toimenpiteisiin.
Lassilan mukaan energiankulutuksen aiheuttamiin päästöihin vaikuttavat ennen muuta kulutetun energian määrä ja sen alkuperä.
”Energian määrään voimme vaikuttaa energiatehokkuudella, jossa tarpeenmukainen ilmanvaihto ja lämmitys ovat oleellisessa osassa. Energian alkuperään kiinnitämme huomiota yhdessä energiayhtiöiden kanssa. Tarvittaessa rakennamme uusiutuvia ja parhaassa tapauksessa polttamattomia tapoja tuottaa energiaa.”
