Rakennusmateriaalit tuottavat kymmenisen prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.
”Rakennusmateriaalien aiheuttamia päästöjä on yksinkertaisesti leikattava, jotta Suomesta tulisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Myös me tähtäämme hiilineutraaliuteen samalla aikataululla”, sanoo Saint-Gobain Suomen toimitusjohtaja Olli Nikula.
Sulaa lasia lasivillatehtaalla.
Saint-Gobainin luulisi pääsevän vähällä. Suuriin teräs- ja betonirakenteisiin verrattuna esimerkiksi rakennuksen energiatehokkuutta parantava, höttöinen lasivilla vaikuttaa varsin viattomalta. Köykäinen on myös kipsilevy, eivätkä sementtipohjaiset laastitkaan kisaa suurten betonivalujen kanssa samassa luokassa. Kannattaako näiden päästöihin kiinnittää silti huomiota?
”Ei ole sellaista materiaalia, jota päästövähennystavoitteet eivät koskisi”, Nikula toteaa.
Ympäristöseloste valtaosalle tuotteista
Nikula pitää todella tärkeänä, että rakentajat saavat valintojensa tueksi yksityiskohtaiset tiedot jokaisen tuotteen hiilijalanjäljestä ja myös muista ympäristövaikutuksista. Saint-Gobainissa asia on ratkaistu standardien mukaisilla ympäristöselosteilla, joita yhtiö on tuottanut jo valtaosalle Suomessa myymistään tuotteista.
”Rakennusalalla ei ole varaa tinkiä myöskään muista tavoitteista: materiaalien turvallisuudesta, laadusta ja kilpailukykyisestä hinnasta.
Ympäristöselosteet paljastavat Nikulan mukaan tuote tuotteelta, että Saint-Gobain on jo panostanut tuotannon energiatehokkuuteen ja lisännyt uusiutuvan sähkön käyttöä.
”Parantamisen varaa on yhä, ja siihen tarvitaan entistä laajempaa yhteistyötä. Päästöistämme noin 20 prosenttia aiheutuu omasta tuotannostamme, ja loput 80 prosenttia syntyy arvoketjussa. Keskitymmekin yhä enemmän vaihtoehtoisten raaka-aineiden löytämiseen, jotta pystyisimme minimoimaan luonnonvarojen ja energian käytön.”
Entä kun rakennus puretaan?
Rakennusmateriaalien arvoketjuun kuuluu raaka-aineiden valmistuksen ja logistiikan ohella se, mitä materiaaleille tapahtuu, kun rakennus puretaan. Saint-Gobainissa pyritään pyöräyttämään arvoketju kehäksi, siis palauttamaan rakennusmateriaalit käyttöön sellaisinaan tai raaka-aineina.
Saint-Gobainin toimitusjohtaja Olli Nikula pitää tärkeänä, että rakentajat saavat valintojensa tueksi yksityiskohtaiset tiedot jokaisen tuotteen hiilijalanjäljestä.
”Esimerkiksi Gyproc-kipsilevymme sisältävät keskimäärin 20 prosenttia purkutyömailta toimitettua kipsiä. Isover-lasivilla sisältää puolestaan noin 80 prosenttia teollisuudesta kerättyä kierrätyslasia”, Nikula kertoo.
Mitä sitten tapahtuu käytetylle lasivillalle? Sitä Saint-Gobain selvittää parhaillaan EU-rahoitteisessa Wool2Loop-hankkeessa kumppaneittensa kanssa. Projektissa pyritään hyödyntämään talteenotettu lasivilla sementissä, jota Saint-Gobain käyttää Weber-brändin tuotteissa, kuten tasoitteissa ja laasteissa.
Vähemmän terästä väliseinien sisään
Rakennusmateriaalin valmistaja vaikuttaa väistämättä myös siihen, miten paljon materiaaleja käytetään. Nikulan mukaan esimerkiksi Gyprocin kehittämä kevyt teräsrankarakenne vähentää teräksen tarvetta kipsilevyistä rakennetuissa väliseinissä.
”Meidän on kehitettävä jatkuvasti uutta ja etsittävä uusia keinoja, joilla voimme leikata rakentamisen hiilidioksidipäästöjä. Saint-Gobain on varannut investointeihin miljardi euroa, joka käytetään kymmenen vuoden aikana tuotteiden ja tuotannon kehittämiseen yhä pienempiä päästöjä kohti.”
”Saint-Gobain toimii globaalisti mutta Suomessa hyvinkin paikallisesti. Se tuottaa noin 98 prosenttia Suomessa myymistään tonneista Suomessa.
Vaikka hiilineutraalius on tärkeä tavoite, Nikula korostaa, että alalla ei ole varaa tinkiä myöskään muista tavoitteista: materiaalien turvallisuudesta, laadusta ja kilpailukykyisestä hinnasta.
”Ne, jotka saavat yhtälön toimimaan, menestyvät takuulla myös taloudellisesti. Vähähiilinen rakentaminen on kaikille osapuolille suuri mahdollisuus.”
Tuttuja brändejä Gyprocista alkaen
Saint-Gobain toimii globaalisti mutta Suomessa hyvinkin paikallisesti. Se tuottaa noin 98 prosenttia Suomessa myymistään tonneista Suomessa. Rakentajille tuttuja brändejä ovat Ecophon, Gyproc, Isover, Leca, PAM ja Weber.
