Lue finanssialan digitalisaatiosta: Startupin idea mullisti asuntokaupan - Ideat | HS.fi
MainosFinanssiala ry

Lue finanssialan digitalisaatiosta: Startupin idea mullisti asuntokaupan

MAINOS Pankkien ja vakuutusyhtiöiden on oltava rohkeita edelläkävijöitä ja vakaita tukirankoja. Lue neljä tarinaa finanssialan digitalisaatiosta.


31.5. 12:27

Pankit ja vakuutusyhtiöt ponnistivat digiloikkaan jo viime vuosituhannella, ja loikka sen kun venyy. Finanssiala on kehittänyt valtavia tietojärjestelmiä ja virittänyt niitä vuosien varrella vauhdin lisäämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Tämä työ jatkuu yhä.

Näkyvintä kehitystyö on silloin, kun jättiläisjärjestelmiä avataan asiakkaille. Esimerkiksi verkkopankkia seurasi mobiilipankki, ja mobiilipankkia uudet maksuvälineet.

Kun kaupan kassajonossa ihaillaan uutta maksusovellusta, startupkasvuyhtiöissä suunnitellaan jo seuraavaa. Eikä vain kasvuyhtiöissä.

Suomalaisissa pankeissa ja vakuutusyhtiöissä on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että markkinoita mullistavia palveluita syntyy suurten toimijoiden omissa kehitystiimeissä, eräänlaisissa sisäisissä startupeissa.

Finanssiala on yhteiskunnan kriisinkestävä digiverenkierto

Kirsi Suopelto, johtava lakimies, digitalisaatio, Finanssiala ry:

”Finanssiala on yhteiskunnan verenkierto. Se on läsnä kaikkien elämässä, ja sen on toimittava luotettavasti. Sen on pysyttävä vakaana silloinkin, kun yhteiskunnassa on kriisi.

Vakaus ei synny siitä, että pankki tai vakuutusyhtiö pysyisi samana vuosikymmenestä toiseen, vaan siitä, että se kulkee muutoksen kärjessä ja mahdollistaa sen myös muille. Viime vuosina muutos on näkynyt ennen kaikkea finanssialan digitaalisissa palveluissa. Esimerkiksi maksaminen on kehittynyt muutamassa vuodessa niin paljon, että koronapandemian tullen valtaosan suomalaisista oli helppo luopua käteisrahasta ja siirtyä lähimaksamiseen kortilla tai puhelimella.

 ”Taustalla on sinnikäs työ perusjärjestelmien ja uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseksi.”

Innovaatioon johtava haaste voi tulla asiakkaalta, joka kaipaa uudenlaista palvelua, tai kollegalta, joka haluaa virtaviivaistaa perustoimintoja. Kipinä tulee yhä useammin myös EU:n sääntelystä. Sääntelyhän ei tuo pelkkiä rajoituksia. Uusia digitaalisia palveluita on syntynyt esimerkiksi siitä, että pankeille asetettiin velvoite päästää ulkopuolinen palveluntarjoaja asiakkaan maksutilitietoihin, jos asiakas niin haluaa. Nyt komissio suunnittelee, että datan jakamisvelvoite laajenisi tulevaisuudessa muihinkin finanssialan palveluihin.

Toimialalla ja sääntelyllä on sama tavoite: varmistaa, että finanssialan palvelut tukevat EU:n kansalaisten oikeuksia ja alueen kilpailukykyä turvallisesti. Kun finanssialalla puhutaan turvallisuudesta, viitataan usein tietoturvan ja -suojan varmistamiseen sekä rikollisuuden torjuntaan. Laajemmasta näkökulmasta katsottuna kyse on eurooppalaisten arvojen turvaamisesta.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat pysyneet finanssialan kehityksen kärjessä jo vuosia. Taustalla on sinnikäs työ perusjärjestelmien ja uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseksi. Tätä työtä tekevät pankkien ja vakuutusyhtiöiden rinnalla startupit. Kummatkin tuottavat innovaatioita, jotka pitävät huolen siitä, ettei finanssialan digitalisaatiokehitys hidastu tulevaisuudessakaan.”

Startupin idea mullisti kaikkien suomalaisten asuntokaupan

Teppo Havo, pohjoismaisesta kasvuyritysliiketoiminnasta vastaava johtaja, Danske Bank:

”Asuntokauppoja tehtiin vuosikymmeniä samalla kaavalla. Myyjä, ostaja ja välittäjä kokoontuivat pankkiin. Allekirjoitettiin kauppakirja, siirrettiin rahat ja osakekirja ja juotiin kuppi kahvia. Ei ollut vaihtoehtoja. Nyt on.

Vuodesta 2019 alkaen DIAS on hoitanut asuntokaupat digitaalisesti. Idea tuli kolme vuotta sitten lohkoketjuteknologiaa kehittävältä Tomorrow Tech -kasvuyhtiöltä, ja Danske Bank lähti mukaan sijoittajaksi kolmen muun pankin kanssa. Nyt mukana ovat kaikki suomalaiset pankit sekä suurin osa kiinteistövälittäjistä. Mikään näistä yrityksistä ei olisi voinut kehittää tätä palvelua yksin.

Startupien kehittämiä palveluja tulee jatkuvasti lisää eikä vähiten siksi, että EU-direktiivi ohjasi pankit pari vuotta sitten avaamaan rajapintoja palvelujen kehittäjille. Hyvä niin, koska uudet palvelut tulevat asiakkaidemme hyödyksi ja iloksi.

 ”Pankkien on vaikea rahoittaa aivan varhaisimman vaiheen yrityksiä, mutta The Hub -alustallamme aloittavillakin startupeilla on mahdollisuus löytää sijoittajia sekä työntekijöitä.”

Rajapintojen avaaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että palveluntarjoaja pääsee asiakkaan maksutilille asiakkaan luvalla. Esimerkiksi ruotsalainen startup Minna Technologies auttaa ihmisiä seuraamaan yhdellä silmäyksellä säännöllisesti toistuvia maksuja, kuten suoratoistopalveluiden kuukausimaksuja.

Rajapinnoilla kuhisee, mutta samaan aikaan pankeissa ylläpidetään ja uudistetaan omin voimin valtavia perusjärjestelmiä, joihin luotettava pankkitoiminta perustuu. Tarvitsemme molempia, ja molemmissa auttavat yhä nopeammat ja ketterämmät tavat toimia. Niitä voimme oppia startupeilta.

Sen lisäksi, että teemme yhteistyötä startupien kanssa, tarjoamme niille myös pankkipalveluja ja rahoitusta. Pankkien on vaikea rahoittaa aivan varhaisimman vaiheen yrityksiä, mutta The Hub -alustallamme aloittavillakin startupeilla on mahdollisuus löytää sijoittajia sekä työntekijöitä – ja me pysymme muutoksen pulssilla.”

Digipartiolaisille kutsu murtautua vakuutusyhtiöön

Leo Niemelä, turvallisuusjohtaja, LähiTapiola:

”Vakuutusyhtiön on palveltava asiakkaitaan yhä nopeammin ja sujuvammin, ja siksi kehitämme digitaalisia palveluja valtavalla vauhdilla. Siihen ei vanhanmallinen tietoturva istu. Me tietoturvaihmiset emme voi pysäyttää kehityshankkeita viikoiksi tietoturvatestausta varten, vaan meidän on oltava mukana uuden palvelun kehityksessä alusta asti. Ja me olemmekin.

Tiedämme, että tietoturva on erittäin korkealla tasolla siinä vaiheessa, kun uusi palvelu tulee asiakkaiden käyttöön. Mutta ovatko kaikki ovet varmasti kiinni tietoturvarikollisilta? Tätä kysymme jatkuvasti hakkereilta.

Bug Bounty -ohjelmamme palkitsee hakkereita, jotka löytävät järjestelmistämme haavoittuvuuksia ja ilmoittavat niistä meille. Olemme maksaneet näille digimaailman partiolaisille, valkohattuhakkereille, yhteensä 122 000 euroa ja korjanneet omista järjestelmistämme lähes 300 haavoittuvuutta. Hinta on meille aika pieni siitä, että kansainvälinen joukko asiantuntijoita testaa palveluitamme yötä päivää.

 ”Meidän on helppo olla luotettava vakuutusyhtiö, kun käytämme kaikki keinot turvallisuuden varmistamiseksi ja myös osoitamme sen.”

Kun aloitimme Bug Bounty -ohjelman vuonna 2015, emme tienneet, miten julkinen hakkerointi vaikuttaisi maineeseemme. Olimme ensimmäinen finanssialan yritys Pohjoismaissa, joka tällaiseen ryhtyi. Hyvien kokemusten jälkeen otimme seuraavan askeleen vielä samana vuonna. Kutsuimme valkohattuhakkerit kylään, Hack Day -tapahtumaan.

Järjestämme Hack Day -tapahtumaa edelleen kerran vuodessa. Olemme antaneet osallistujille jopa julkaisua odottavan ohjelmiston lähdekoodia, jossa asiakastieto on salattu.

LähiTapiolan ohella hakkeriohjelmastamme ovat hyötyneet tuhannet muut yritykset. Haavoittuvuuksia löytyy nimittäin myös ulkopuolisten valmistajien ohjelmistoista, joita käyttävät monet muutkin.

Olemme huomanneet, että rohkeus ja avoimuus kannattaa. Meidän on helppo olla luotettava vakuutusyhtiö, kun käytämme kaikki keinot turvallisuuden varmistamiseksi ja myös osoitamme sen.”

Maksatko kohta kasvoillasi?

Antti Karhu, maksuliikepalveluiden johtaja, OP Ryhmä:

”Alle kymmenen sekuntia. Testasin juuri kaverin kanssa, kauanko tilisiirtoon menee aikaa OP:sta hänen pankkiinsa. Pakkohan sitä on välillä kellottaa, vaikka tiedän jo työni puolesta, että eurojen SEPA-pikasiirto toimii 24/7, myös jouluna ja juhannuksena.

Toisin kuin Siirto- ja MobilePay-palvelut, SEPA-pikasiirto ei edellytä erillistä sovellusta, eikä sitä tarvitse valita verkko- tai mobiilipankissa. Tavallinen tilisiirto kiihtyy itsestään pikavauhtiin, jos sekä lähettävä että vastaanottava pankki sitä tukevat. Valtaosa jo tukee, niin Suomessa kuin koko Euroopassakin.

Pikasiirrosta on hyötyä kaveriporukassa ja perheessä, mutta myös kaupankäynnissä, koska myyjä saa heti tiedon maksusta. Palvelu paranee sitä mukaa, kun myös yritykset ottavat täyden hyödyn irti reaaliaikaisuudesta.

 ”Kymmenessä sekunnissa on myös selvitettävä, voisiko kyseessä sittenkin olla rahanpesu ja onko rahan siirtäjä pakotelistoilla.”

Eurojen ohella myös muiden valuuttojen siirto on nopeutunut, esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä arkisin, ja tulossa on reaaliaikaisuus 24/7.

Euroalue lähti etumatkalle vuonna 2008, jolloin syntyi 32 maan SEPA eli yhtenäinen euromaksualue pakollisine standardeineen. SEPA-tilisiirto kiristi eurojen siirtotahtia parista päivästä päivään ja muutama vuosi sitten jopa tunteihin. Tuoreimman askeleen, SEPA-pikasiirron, kukin pankki on ottanut vapaaehtoisesti omalla tahdillaan.

Me OP:ssa otimme hyvän startin pikasiirtoihin useiden ohjelmistokehitystiimien voimin jo kolmisen vuotta sitten. Kuten aina pankissa, kyse ei ole vain rahan siirtämisestä sovitun standardin mukaisesti. Kymmenessä sekunnissa on myös selvitettävä, voisiko kyseessä sittenkin olla rahanpesu ja onko rahan siirtäjä pakotelistoilla.

Meille pikasiirto ei ollut vain maksuliikkeen uusi edistysaskel vaan myös alku yhä ketterämmälle ohjelmistokehitykselle. Liiketoiminnan ja ohjelmistojen kehittäjät työskentelevät nyt tasavertaisina asiantuntijoina samoissa tiimeissä. Tosin erikoisimmat innovaatiot kypsyvät OP Labissa. Viime vuosina siellä on testattu muun muassa kasvontunnistusta maksamisen keinona.”

Lue lisää: www.finanssiala.fi

Lue myös:

Lue myös: