Tiedätkö kuinka paksu eristekerros on kerrostalosi julkisivussa? – voit säästää ison summan - Ideat | HS.fi
MainosSaint-Gobain

Tiedätkö kuinka paksu eristekerros on kerrostalosi julkisivussa? – voit säästää ison summan

MAINOS Julkisivuremontilla voidaan paitsi kohentaa rakennuksen ulkonäköä ja lisätä elinikää myös pienentää energiankulutusta ja siitä aiheutuvaa laskua – sekä hiilijalanjälkeä.


25.10. 12:33

Ilmastotavoitteet ohjaavat uudisrakentamista niin materiaalien kuin energiankulutuksenkin suhteen. Koko rakennuskannasta uusiutuu kuitenkin vain muutama prosentti vuodessa.

Merkittävä vaikutus onkin sillä, paljonko olemassa olevat rakennukset kuluttavat energiaa. Energiankulutusta voidaan leikata muun muassa ikkuna-, katto- ja julkisivuremonttien yhteydessä.

”Jos ennen oli kymmenen senttiä eristettä, nyt pistetään tyypillisesti 20 senttiä tai jopa enemmän. Tässä yhteydessä voidaan myös valita ulkokuoreksi betonin sijaan tuulettuva rakenne, jolloin rappaus tulee rappauslevyn päälle.”

”Julkisivukorjausten määrä laahaa jäljessä siitä, mikä todellinen korjaustarve 60–70-luvun kerrostaloissa on”, sanoo toimitusjohtaja Markku Riihimäki rakennusmarkkinoita seuraavasta Foreconista.

Hänen mukaansa 1960- ja 1970-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa tehdään julkisivuremontteja vuodessa noin 10 000–15 000 asunnon osalta. Tahdin pitäisi kuitenkin olla 20 000 asunnon luokkaa. Kaiken kaikkiaan aikakauden kerrostaloissa on noin 560 000 asuntoa.

Ulkoseinä vetää kuin vanha ikkuna

Julkisivun maalausta ja rappausta pohditaan usein siinä vaiheessa, kun kulunut seinä alkaa ärsyttää silmää. Kun rappaus alkaa rapista alas, kiinnostutaan myös turvallisuudesta ja koko talon kunnosta. Silloin herää herkästi kysymys, pääseekö rakenteisiin vettä, jos esimerkiksi betonielementtien saumat rakoilevat.

”Heikkokuntoisen seinän huono lämmöneristys voi myös laskea asumisviihtyvyyttä samalla tavalla kuin vetoisat ikkunat”, sanoo kehityspäällikkö Jussi Jokinen Saint-Gobainista.

Klikkaa infografiikka suuremmaksi. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Jokinen ja Riihimäki kannustavat jokaista julkisivuremontin teettäjää selvittämään, miten energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa remontin yhteydessä. Jos julkisivu remontoidaan samanlaiseen kuntoon kuin se oli talon valmistuessa, energiasäästöt jäävät pitkälti lunastamatta.

”Jos parannetaan samalla eristystä, saadaan laskettua energiahäviöitä”, Riihimäki toteaa.

Nykyään eristettä laitetaan tuplamäärä

Julkisivuremontin voi toteuttaa lukuisilla tavoilla. Kevyessä versiossa kulunut rappaus irrotetaan ja vanha betonipinta rapataan. Perusteellisessa versiossa betonista tai tiilestä tehty ulkokuori ja sen alla oleva eristekerros puretaan ja kerrokset rakennetaan uudelleen.

”Jos ennen oli kymmenen senttiä eristettä, nyt pistetään tyypillisesti 20 senttiä tai jopa enemmän. Tässä yhteydessä voidaan myös valita ulkokuoreksi betonin sijaan tuulettuva rakenne, jolloin rappaus tulee rappauslevyn päälle”, Jokinen sanoo.

Jos ulkokuoren uusiminen vaikuttaa liian suurelta urakalta, lisäeriste voidaan asentaa vanhan ulkokuoren päälle, minkä jälkeen se voidaan rapata tai sen päälle voidaan rakentaa tuulettuva levyrappaus.

Lämpöhäviö julkisivusta noin 15 prosenttia

Riihimäki arvioi, että 60–70-luvun taloissa rakennuksen kaikesta lämpöhäviöstä julkisivusta aiheutuu noin 15 prosenttia ja ikkunoista noin 20 prosenttia. Hänen mukaansa lisäeristäminen voisi vähentää ulkoseinän lämpöhäviötä puolella ja laskea siten ostoenergian kulutusta koko rakennuksessa jopa kymmenellä prosentilla.

”Julkisivuremontin yhteydessä tehty lisälämmöneristys maksaisi itsensä takaisin kohtalaisen nopeasti, noin 10–15 vuodessa remontin tekotavasta riippuen”, Riihimäki sanoo.

”Tulevaisuudessa viistosateita tulee lisää kylmään aikaan ja on kaiken kaikkeaan nykyistä märempää ympäri vuoden. Lämpötilat voivat myös vaihdella jyrkästi. Kaikki nämä rasittavat julkisivua.”

Sen lisäksi, että lisälämmöneristäminen tuo helpotusta lämmityslaskun maksajille, se on pitkäjänteistä ilmastotyötä, johon suomalaiset korjausrakentamiseen kohdistuvat määräykset ohjaavat. Niiden tavoitteena on alkuperäisen lämmönläpäisevyyden puolittaminen ulkoseinärakenteissa.

”Jos vielä korjaamattomat julkisivut hoidettaisiin kerralla kuntoon ja määräysten mukaan 60–70-luvun kerrostaloissa, korjattujen talojen lämmityksestä aiheutuva hiilijalanjälki pienenisi viisi prosenttia.”

Julkisivu suojaa ilmaston muuttuessa

Ehjä ja hyvin eristävä julkisivu ei pelkästään hillitse ilmastonmuutosta vaan myös suojelee rakennusta muuttuvalta ilmastolta.

”Tulevaisuudessa viistosateita tulee lisää kylmään aikaan ja on kaiken kaikkeaan nykyistä märempää ympäri vuoden. Lämpötilat voivat myös vaihdella jyrkästi. Kaikki nämä rasittavat julkisivua”, sanoo Foreconin Markku Riihimäki.

Saint-Gobain osallistuu julki sivuremontteihin erityisesti Weber- ja Isover-tuotteillaan. Remontteja helpottavat muun muassa eristerappausjärjestelmät, tuulettuvat levyrappausjärjestelmät sekä eristeet eri käyttötarkoituksiin.

Lue lisää: www.saint-gobain.fi

Lue myös:

Lue myös: