Nopeasti taittuva metromatka, aikataulussaan pysäkille saapuva bussi ja kännykästä löytyvä reittiopas ovat Helsingin seudun asukkaille itsestäänselvyyksiä, joiden merkitystä arjen sujuvuudelle ei tule välttämättä edes ajatelleeksi.
Suurkaupunkien liikenteeseen perehtynyt apulaisprofessori Miloš Mladenović Aalto-yliopistosta huomauttaa, että Helsingin seudun joukkoliikenne sijoittuu korkealle kansainvälisissä vertailuissa.
””Yhdellä ajokaistalla voi liikkua tunnissa enimmillään noin 2 000 henkilöautoa, joissa on tyypillisesti kyydissä 1–3 ihmistä. Samassa ajassa bussit voivat kuljettaa kaistaa pitkin 10 000 – 20 000 ihmistä.”
”Keskeisiä vahvuuksia ovat luotettavuus ja turvallisuus. Viime vuosina on myös kehitetty paljon käyttäjäystävällisiä palveluja, kuten digitaalisia matkasovelluksia ja sähköistä maksamista”, Mladenović toteaa.
Kansainvälisessä BEST 2021 -joukkoliikennetutkimuksessa (Benchmarking in European Services of Public Transport) selvisi, että HSL-alueella asuvilla on paras kokemus siitä, että he saavat joukkoliikenteessä vastinetta rahoilleen. Vertailussa oli mukana 11 eurooppalaista kaupunkia.
Helsingin seudulla vuonna 2050 kaksi miljoonaa asukasta
Sujuva joukkoliikenne on kilpailuvaltti, jonka merkitys korostuu Mladenovicin mielestä entisestään tulevaisuudessa.
Ennusteiden mukaan Helsingin seudulla on vuonna 2050 kaksi miljoonaa asukasta ja runsaat miljoona työpaikkaa. Vauhdilla kasvavan alueen elinvoima edellyttää sujuvia liikenneyhteyksiä.
”Talouden ohella hyvä joukkoliikenne vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Julkisilla kulkuneuvoilla ei mennä vain töihin ja kouluun, vaan myös ostoksille ja harrastuksiin. Aktiiviseen elämään kuuluu vaivaton liikkuminen.”
Bussi kuljettaa enemmän yhdellä ajokaistalla
Mladenović huomauttaa, että joukkoliikenne on kustannustehokas liikkumismuoto. Se on myös ylivoimainen keino vähentää ruuhkia ja päästöjä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.
”Yhdellä ajokaistalla voi liikkua tunnissa enimmillään noin 2 000 henkilöautoa, joissa on tyypillisesti kyydissä 1–3 ihmistä. Samassa ajassa bussit voivat kuljettaa kaistaa pitkin 10 000 – 20 000 ihmistä.”
””Keräämme ja analysoimme tietoa liikkumisesta, jotta voimme suunnitella reitit ja aikataulut mahdollisimman optimaalisiksi käyttäjille.”
Toimivan joukkoliikenteen rakentaminen on Mladenovićin mukaan haastavaa. On laadittava reittiverkosto ja aikataulut eri kulkuvälineille. Lisäksi tarvitaan tuhansia työntekijöitä ja ajoneuvojen huollon kaltaisia tukitoimintoja.
”Lukematon määrä tekijöitä on saatava toimimaan yhteen. Ihmiset eivät aina ymmärrä, kuinka suuresta ja monimutkaisesta kokonaisuudesta onkaan kyse.”
Yli miljoona matkaa päivässä
Normaalissa tilanteessa Helsingin seudun liikenteen (HSL) liikennevälineillä tehdään yli miljoona matkaa päivässä. Toimitusjohtaja Mika Nykäsen mukaan joukkoliikenteen kehittämisessä on tärkeintä ymmärtää asiakkaiden jatkuvasti muuttuvat liikkumistarpeet.
”Keräämme ja analysoimme tietoa liikkumisesta, jotta voimme suunnitella reitit ja aikataulut mahdollisimman optimaalisiksi käyttäjille.”
Mika Nykänen
Nykäsen mielestä yhtä lailla tärkeää on pitkän aikavälin suunnittelu. HSL on vetovastuussa Helsingin seudun Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen (MAL) valmistelusta, jossa hahmotetaan kaupunkirakenne vuosikymmenien päähän.
”Joukkoliikenteen sujuvuuteen vaikuttaa todella paljon, miten julkiset kulkuvälineet saavat tilaa, kun uusia liikenneväyliä ja asuinalueita suunnitellaan.”
Kolme trendiä muuttaa joukkoliikennettä
Raideliikenne lisääntyy, kun kaupungit tiivistyvät ja asutus keskittyy entistä enemmän raideyhteyksien varrelle. Itä–länsi-yhteyksiä parantava pikaraitiotie eli Raide-Jokeri valmistuu pian. Myös Länsimetron jatkeen rakentaminen etenee hyvää vauhtia. Suunnitteilla on tulevaisuudessa muitakin raidehankkeita.
Kestävä liikkuminen ja eri liikkumismuotojen yhdistäminen matkaketjuissa yleistyy. Raideliikenne on päästötöntä, kun sen tarvitsema sähkö tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla. HSL:n reiteille tulee myös sähköbusseja ennakoitua nopeammalla aikataululla.
Autonomiset kulkuneuvot tulevat. Kuskittomat kulkuvälineet voivat olla todellisuutta joukkoliikenteessä jo muutaman vuoden kuluttua. Ne voivat liikkua tiettyjä vakioreittejä tai hakea asiakkaan haluamastaan paikasta.