MainosFingrid

Suomen sähköverkon selkäranka vahvistuu huimasti: peräti kolmella miljardilla lisää siirtoyhteyksiä

MAINOS Tuulivoima kasvaa Suomessa ydinvoimalan verran joka vuosi. Vihreän sähkön toimittaminen kuluttajille vaatii miljardiluokan investoinnit kantaverkkoon.


26.9. 12:20

Keskustelu tulevasta talvesta ja sähkön riittävyydestä käy kuumana, mutta tilanne helpottaa lähivuosina. Suomi on matkalla kohti omavaraista ja puhdasta sähköntuotantoa.

Siihen liittyy vahvasti myös uusi käsite: hiilikädenjälki. Se on nousemassa hyvää vauhtia päästöjä kuvaavan hiilijalanjälki-termin rinnalle.

Kädenjälki kertoo vaikkapa sen, miten yritys pystyy auttamaan asiakkaitaan hiilijalanjäljen pienentämisessä ja tuottamaan ilmastohyötyjä yhteiskunnalle.

Tuulivoimalat keskittyvät pohjoiseen ja läntiseen Suomeen, valtaosa kulutuksesta puolestaan etelän kasvukeskuksiin.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin hiilikädenjälki on merkittävästi jalanjälkeä suurempi, sillä puhtaan sähkön siirrosta saatava ilmastohyöty on suurempi kuin suorat päästöt. Niitä aiheutuu kantaverkon rakentamisessa tarvittavista materiaaleista, liikkumisesta ja muusta toiminnasta.

”Yhteiskunta sähköistyy vauhdilla, mutta puhtaan energian tuottaminen tuulella ja auringolla ei yksin riitä. Sähkö on myös pystyttävä toimittamaan käyttäjille joka hetki luotettavasti”, Fingridin ympäristön ja yritysvastuun vanhempi asiantuntija Satu Vuorikoski sanoo.

Tuulivoiman määrä kasvaa rajusti

Suomen kunnianhimoisena tavoitteena on päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Vuorikosken mukaan se on myös Fingridin vastuullisuuden visio.

Käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttää sähköntuotannon lisäämistä uusiutuvilla energiamuodoilla.

Nopeimmin kasvaa nyt tuulivoiman tuotantokapasiteetti – noin 1 000 megawattia eli ydinvoimalaitoksen verran vuodessa. Se on iso haaste sähkönsiirrolle. Tuulivoimalat keskittyvät pohjoiseen ja läntiseen Suomeen, valtaosa kulutuksesta puolestaan etelän kasvukeskuksiin.

Kolme miljardia siirtoyhteyksiin

Fingrid ratkoo ongelmaa kolmen miljardin euron investointiohjelmalla, joka parantaa siirtoyhteyksiä erityisesti maan etelä- ja pohjoisosan välillä. Viime vuonna valmistui noin 140 kilometriä uutta voimajohtoa, ja lisää on rakenteilla.

Viime vuonna kantaverkkoon liitettiin lisää tuulivoimaa, mikä vähentää epäsuorasti Suomen hiilidioksidipäästöjä noin 213 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia joka vuosi. Kyseessä on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla lasketaan yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus ilmastonmuutoksen voimistumiseen.

Klikkaa grafiikka suuremmaksi. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Tulevina vuosina vauhti vain kiihtyy. Yritys teki viime vuonna tuulivoiman liittymissopimuksia, jotka toteutuessaan saavat epäsuorasti aikaan noin 438 000 tonnin vuosittaiset vähennykset hiilidioksidipäästöihin. Tämä vastaa noin 44 000 suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.

Nykyisin valtaosa Fingridin hiilijalanjäljestä tulee sähkönsiirrossa tapahtuvista energiahäviöistä. Häviöitä ja samalla päästöjä voidaan Vuorikosken mukaan vähentää parhaiten, kun kantaverkkoon tehdään energiatehokkaita investointeja. Ne mahdollistavat puhtaan sähköntuotannon liittämisen.

”Fingridin hiilijalanjälki pienenee koko ajan sitä mukaa, kun kantaverkossa siirtyy yhä päästöttömämpää sähköä.”

Kotimainen sähkö on vihreää

Toisin kuin moni ehkä uskoo, sähköntuotanto on jo nyt kestävällä pohjalla.

”Vuositasolla noin 90 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä on jo nyt päästötöntä. Sähköverkosta saatava energia on huomattavasti puhtaampaa kuin useimmissa muissa EU-maissa”, Fingridin asiantuntija Taneli Leiskamo sanoo.

2000-luvulla sähköntuotannon päästöt ovat romahtaneet. Suunta jatkuu, kun sähköverkkoon liitetään kiihtyvällä tahdilla lisää tuulivoimaa. Päästöttömän energian määrää lisää myös Olkiluoto 3:n ydinvoimala.

Fingrid aloitti vuonna 2019 sähköjärjestelmän reaaliaikaisen hiilidioksidipäästöjen arvioinnin. Jokaiselle tuotantomuodolle on määritelty päästökerroin, joka kertoo tuotannosta aiheutuneet päästöt suhteessa tuotettuun sähkömäärään.

Vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoima määritellään päästöttömiksi. Sähköntuotannon päästöt syntyvät sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä lauhdevoimaloissa, joissa käytetään vielä osittain fossiilisia polttoaineita.

Lue lisää: fingrid.fi

Lue myös:

Lue myös: