MainosIdeat

Vieras-kirjoitus: Kestävyysajattelusta on tullut turvallisuusajattelua

Yhteiskuntien pyrkimys hyvinvoinnin tuottamiseen on synnyttänyt viime vuosikymmeninä lukuisten myönteisten vaikutusten lisäksi ennakoimattomia kielteisiä sivuvaikutuksia: luontokatoa, eriarvoisuuden kasvua, jätteitä ja ilmastonmuutoksen, Eeva Furman toteaa Vieras-kirjoituksessaan.


25.10. 7:00

Nämä ongelmat ovat saaneet aikaan esimerkiksi tautien leviämistä, pakolaisuutta, ruokaturvattomuutta ja perustarpeiden hintojen nousua. Tutkijoiden mukaan nämä kaikki ovat seurausta arvaamattomista globaaleista vaikutusketjuista, joissa liikutaan yhä useammin kriisien rajoilla.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heilauttanut suurvaltasuhteita, Pohjoismaiden turvallisuuspolitiikkaa, Afrikan ruokaturvaa ja globaaleja ilmastopäästöjä. Covid-19-pandemia lisäsi köyhyyttä maailmanlaajuisesti, katkaisi monien yritysten tuotantoketjuja ja näytti meille, miten metsäekosysteemien tuhoaminen mahdollistaa tautien leviämisen metsistä ihmisten elinympäristöön.

Vielä ei tiedetä, mikä on seuraava maailmanlaajuinen kriisi. Varmaa on kuitenkin, että se vaikuttaa yhteiskuntaan moniulotteisesti ja että kriisit on varauduttava ottamaan haltuun nykyistä kokonaisvaltaisemmin.

Jotta onnistumme siinä mahdollisimman hyvin, kestävän kehityksen toimikunnassa lähdettiin rakentamaan Suomelle uutta kestävän kehityksen strategiaa vuosille 2022-2030. Strategiassa on määritelty visiot ja konkreettiset etenemistavat kuudelle muutosalueelle, joista yksi on sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat. Sen tavoitteena on uudistaa suomalaisten arvopohjaa sellaiseksi, että ihmisten keskinäinen luottamus ja luonnon kanssa sopusoinnussa eläminen nähdään hyvänä ja hyödyllisenä.

Suomi on ennenkin läpikäynyt merkittäviä murrosprosesseja, kuten kouluruokailun aloittamisen, peruskoulu-uudistuksen ja hyvinvointialueiden käynnistämisen.

Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus -muutosalueella halutaan tuoda luontopääoma ja inhimillinen pääoma keskeiseksi talousajattelussa ja varmistaa hyvän työelämän toteutuminen. Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä -muutosalueen tavoitteena on parantaa ruokaketjujen ja -kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ja ympäristöllistä kestävyyttä. Kestävä energiajärjestelmä -muutosalueella vauhditetaan jo käynnissä olevaa energiamurrosta ja pyritään sujuvoittamaan lupakäytäntöjä esimerkiksi keskittämällä ne yhdelle viranomaiselle.

Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö -muutosalueella tavoitellaan ohjausjärjestelmän johdonmukaista käyttöä. Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus -muutosalueella viedään hyvinvointitalousajattelu käytäntöön ja varmistetaan, että jokaiselle löytyy tapa toimia yhteisten asioiden, kuten kestävyyttä edistävien muutosten, puolesta.

Yhteiskunnassa, jossa kriisit seuraavat toistaan, turvallisuusajattelu on puskuri- ja joustokyvyn varmistamista. Siihen pyritään yrityksissä, valtionhallinnossa, kunnissa ja kodeissa. Siksi tärkeät muutosalueet haltuun ottava ja kohti myönteistä tulevaisuutta ponnistava kestävyysajattelu sopii tämän päivän Suomeen.

Suomi on ennenkin läpikäynyt merkittäviä murrosprosesseja, kuten kouluruokailun aloittamisen, peruskoulu-uudistuksen ja hyvinvointialueiden käynnistämisen. Osaammeko tehdä tälläkin kerralla kestävyysmurroksen, vaikka toimimme globaalisti? Jokaisen kansalaisen osallistumista tarvitaan.

Kirjoittaja on kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri valtioneuvoston kansliassa.

Lue myös:

Lue myös: