[Mainos: Mehiläinen] Kanta-Hämeen keskussairaalan kirurgit ovat tehneet yli 200 leikkausta terveysyrityksen tiloissa: ”Hoidon saatavuus oli turvattava” - Mehiläinen | HS.fi
MainosMehiläinen

Kanta-Hämeen keskussairaalan kirurgit ovat tehneet yli 200 leikkausta terveysyrityksen tiloissa: ”Hoidon saatavuus oli turvattava”

MAINOS Kun keskussairaalan leikkaussaleja oli pakko sulkea korona-aikana, kirurgit kävivät tekemässä kiireettömiä päiväleikkauksia muualla. Terveysyrityksen henkilökunta toimi heidän apunaan.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on leikannut potilaitaan Mehiläisen leikkaussalissa korona-aikana hoitovelan purkamiseksi. Koronakriisin vuoksi Mehiläiseltä löytyi vapaata leikkaussalikapasiteettia toisin kuin keskussairaalasta.­


8.4. 14:43

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri (KHSHP) joutui viime vuonna supistamaan kiireetöntä leikkaustoimintaansa koronapandemian vuoksi. Keskussairaala varautui pahimman skenaarion mukaiseen satojen koronapotilaiden tulvaan, niin kuin kaikki muutkin sairaalat Suomessa.

Kanta-Hämeen keskussairaala siirsi sairaanhoitajat leikkaussaleista tehohoitoon ja päivystykseen. Lisäksi leikkaussalihenkilökuntaa koulutettiin nopealla aikataululla koronapotilaiden hoitoon. Siksi keskussairaalan leikkaussaleja oli suljettava ja etukäteen suunniteltuja leikkauksia siirrettävä.

Syksyllä keskussairaalan kiireetön hoito oli ruuhkautunut: jonot olivat kasvaneet pitkiksi ja hoitotakuut ylittyneet.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri päätti ottaa kaikki keinot käyttöön leikkausjonojen purkuun ja hoitotakuiden täyttämiseen.Keskussairaalassa alettiin tehdä leikkauksia virka-ajan lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin jopa kello 21:en asti.

 ”Yhteistyön merkitys on ollut ennen kaikkea siinä, että olemme kyenneet turvaamaan hoidon saatavuutta.”

Elokuussa lisäratkaisuksi keksittiin uudenlainen yhteistyömalli terveysyrityksen kanssa.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kirurgit alkoivat lokakuussa leikata potilaitaan Mehiläisen sairaalan leikkaussalissa Hämeenlinnan Keinusaaressa. Keskussairaalan kirurgien tekemiin leikkauksiin osallistuivat Mehiläisen hoitajat ja anestesialääkäri.

Koronakriisin vuoksi Mehiläiseltä löytyi vapaata leikkaussalikapasiteettia toisin kuin keskussairaalasta.

Maaliskuun loppuun mennessä Mehiläisen leikkaussalissa oli leikattu kaikkiaan 270 keskussairaalan potilasta.­

Miksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri valitsi juuri Mehiläisen avukseen?

”Potilaiden näkökulmasta hoidon saavutettavuuden piti olla verrattavissa keskussairaalassa annettavaan hoitoon. Lain mukaan toiminnan piti voida tukeutua keskussairaalan päivystys- ja tehohoitovalmiuteen. Lisäksi palveluntuottajan piti pystyä tarjoamaan sairaalatasoiset leikkaussaliolosuhteet ja salihenkilökunta”, vastaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen.

Sairaanhoitopiiri vuokrasi Mehiläisen leikkaussalin ja sen henkilökunnan leikkaavaa lääkäriä lukuun ottamatta. Sairaanhoitopiiri käytti leikkaussalia kolme päivää viikossa korona-ajan synnyttämän hoitovelan purkuun.

Keskussairaala on hyödyntänyt Mehiläisen leikkaussalia gastrokirurgiaan, ortopediaan, käsikirurgiaan, lastenkirurgiaan sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien kirurgiaan.

 ”Kaikki järjestyi ketterästi ja joustavasti.”

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ylilääkäri, gastrokirurgi Ilana Lyytinen leikkasi yhtenä päivänä viikossa Mehiläisen leikkaussalissa. Hän teki siellä esimerkiksi sappi- sekä nivus- ja napatyräleikkauksia.

”Gastrokirurgian osasto leikkasi kaikkiaan yli 100 potilasta Mehiläisen tiloissa, viisi potilasta päivässä. Mehiläisen tarjoama apu oli merkittävä hoitovelan purussa”, Lyytinen kertoo.

”Käytimme leikkauksissa osin myös Mehiläisen välineitä, mutta kaikki tarvittavat erikoisvälineet toimme keskussairaalasta mukanamme.”

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin gastrokirurgi Ilana Lyytinen leikkasi esimerkiksi sappi- sekä nivus- ja napatyräleikkauksia Mehiläisen tiloissa. Kuva on otettu keskussairaalassa.­

Mehiläisen leikkaussalissa tehtiin myös esimerkiksi lasten päiväkirurgisia toimenpiteitä, kuten tärykalvoputkituksia, kitarisojen poistoja ja nielurisaleikkauksia. Keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto leikkasi Mehiläisen tiloissa yhteensä noin kymmenenä päivänä.

”40 leikkausta sairaalan ulkopuolella auttoi selvästi leikkausjonomme purkamisessa. Mehiläisen kanssa tehty yhteistyö lievitti painetta ja helpotti jonon hallintaa”, kertoo ylilääkäri Heikki Teppo.

Maaliskuun loppuun mennessä Mehiläisen leikkaussalissa oli leikattu kaikkiaan 270 keskussairaalan potilasta.

Uusi malli leikkaussaliyhteistyöhön kehitettiin nopeasti. Sujuvan prosessin luominen vaati sairaanhoitopiiriltä tehokasta suunnittelua.

”Kun päätös yhteistyöstä saatiin aikaiseksi, kaikki järjestyi ketterästi ja joustavasti. Päätimme, keitä leikataan. Sitten Mehiläinen hoiti potilaiden kutsumisen leikkaukseen”, Teppo kertoo.

Keskussairaalalla ja terveysyrityksellä on erilliset tietojärjestelmät.

”Sairaalamme it-osasto teki meille oman suojatun tietoliikenneyhteyden, jotta pääsimme Mehiläisen tiloissa katsomaan sairauskertomustietoja tietokoneelta. Toteutuksesta tuli lopulta hyvä.”

Hoitovelan kasvamiseen liittyy aina inhimillisen kärsimyksen lisäksi riski sairauden pahentumisesta odotusaikana. Näin toteaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen.­

Keskussairaalan kirurgit tekivät rutiininomaisia leikkauksia Mehiläisen leikkaussalissa.

”Suoritimme siellä helppoa päiväkirurgiaa. Aikuisten suuret leikkaukset eivät soveltuneet tehtäviksi Mehiläisen leikkaussalissa, koska osastohoitoa ei ole tarjolla.”

Lähtökohtaisesti lääkärit valikoivat Mehiläisen tiloissa leikattaviksi potilaita, jotka pystyivät heidän arvionsa mukaan kotiutumaan leikkauksen jälkeen heti samana päivänä.

”Jos kuitenkin kävi niin, että potilas ei pystynyt kotiutumaan, hänet siirrettiin keskussairaalan osastolle leikkauksen jälkeen”, Lyytinen lisää.

Tällä hetkellä jonotustilanne Kanta-Hämeen keskussairaalassa on parempi kuin viime vuonna. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos koronapotilaiden määrä kasvaa ja kiireettömiä leikkauksia kertyy.

”Leikkausjonoja oli purettava, jotta potilaat eivät joudu odottamaan kohtuuttoman pitkään. Viime vuonna hoitotakuu ei ollut koronatilanteen vuoksi koko ajan voimassa, mutta jonot on kuitenkin aina saatava purettua jossain vaiheessa”, Lyytinen sanoo.

 ”Meille on kunnia-asia toimia julkisen erikoissairaanhoidon kumppanina näinä vaikeina aikoina.”

Erikoissairaanhoidossa tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on lain mukaan tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat hoitoon pääsyn toteutumista.

”Yhteistyö oli molemmille osapuolille eduksi: Mehiläinen sai leikkaussalilleen käyttöä ja asiakkaita, me taas saimme leikkausjonoamme purettua”, Teppo summaa.

Nyt Mehiläinen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ovat sopineet, että keskussairaalan kirurgit voivat leikata Mehiläisen leikkaussalissa neljänä päivänä viikossa huhti-toukokuun ajan.

 ”Yhteistyössä voittavat kaikki.”

Keskussairaala ryhtyy tekemään myös kaihileikkauksia Mehiläisen tiloissa parina päivänä viikossa. Lisäksi kirurgit jatkavat käsi- ja lastenkirurgian leikkauksia.

”Yhteistyön merkitys on ollut ennen kaikkea siinä, että olemme kyenneet turvaamaan hoidon saatavuutta. Hoitovelan kasvamiseen liittyy aina inhimillisen kärsimyksen lisäksi riski sairauden pahentumisesta odotusaikana”, sanoo johtajaylilääkäri Leskinen.

”Kustannukset eivät ole ylittäneet lisätöinä tehtävän työn kustannuksia. Päiväaikana tehtävä toiminta tukee myös henkilöstön jaksamista. Tilanne on siis kaikkien kannalta win-win!”

Mehiläisen asiakkuusjohtaja Kimmo Kivelä korostaa, että terveysyritys haluaa olla julkisen terveydenhuollon tukena koronakriisin aikana.

”Meille on kunnia-asia toimia julkisen erikoissairaanhoidon kumppanina näinä vaikeina aikoina”, Kivelä sanoo.

”Yhteistyössä voittavat kaikki. Julkisen erikoissairaanhoidon kyky huolehtia vaikeimmista sairauksista varmistuu päiväkirurgisten hoitojonojen lyhentyessä.”

Kivelä näkee, että yhteistyöllä saavutetaan myös merkittävä yhteiskunnallinen hyöty: sairauspoissaolot lyhenevät, kroonista hoitovelkaa ei synny ja sairaanhoitopiiri säästää kustannuksissa.

Lue myös: