Silmälääkärikäynti saattaa paljastaa kehossa piilevät sairaudet – ”Olennainen osa kokonaisvaltaista terveydenhoitoa” - Silmäasema | HS.fi
MainosSilmäasema

Silmälääkärikäynti saattaa paljastaa kehossa piilevät sairaudet – ”Olennainen osa kokonaisvaltaista terveydenhoitoa”

MAINOS Harva hakeutuu silmälääkäriin ellei näössä tapahdu selkeitä muutoksia. Mikä sinua askarruttaa silmien terveyteen liittyen? Nyt on tilaisuutesi kysyä sitä silmälääkäriltä!

Silmäaseman johtavan ylilääkärin Kaisu Järvisen mukaan silmätutkimuksessa voidaan havaita myös elimistössä piileviä muita sairauksia.


13.10. 15:13

Silmäsairaudet tunnetaan suomalaisen aikuisväestön keskuudessa tyypillisesti melko huonosti ja silmien terveys mielletään usein samaksi asiaksi kuin hyvä näkökyky. Näkeminen ja siihen liittyvät vaatimukset ovat kuitenkin vain yksi osa silmien terveyttä – joka itse asiassa voi vaikuttaa paljon myös muuhun hyvinvointiin.

Silmien sanotaan olevan sielun peili mutta mielenliikkeiden ja varsinaisten silmäsairauksien lisäksi niitä tutkimalla voidaan havaita myös elimistössä piileviä sairauksia, joista ei ole muita viitteitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi diabetes, valtimonkovettuma- ja verenpainetauti, yleisinfektiot sekä harvinaiset sairaudet, kuten tuberkuloosi, leukemia tai lymfooma.

Silmien tutkimusta kannattaakin ajatella enemmän osana kokonaisvaltaista terveydenhoitoa kuin irrallisena toimenpiteenä, joka vaikuttaa ainoastaan uusien silmälasien voimakkuuksiin.

”Myöhemmin kun ikää tulee lisää ja eri sairauksien riskit sitä myötä kasvavat, voi tarkastuksissa käydä tiheämmin.”

”Silmän rakennekuvauksessa, eli OCT-kuvauksessa, silmälääkäri voi nähdä sairauksien aiheuttamat rakenteelliset muutokset silmänpohjassa, verkkokalvossa ja näköhermossa”, kertoo Silmäaseman johtava ylilääkäri Kaisu Järvinen.

Silmäasemalla rakennekuvaus voidaan tehdä myös optikon näöntarkastuksen yhteydessä. Myös tällöin kuvat tutkii ja niistä lausunnon antaa silmälääkäri, joka tarvittaessa ohjaa jatkotoimenpiteisiin.

Silmäsairaudet kehittyvät usein hitaasti. Muutoksia näkökykyyn ja näkemiseen saattaa tulla, mutta ne voivat olla niin vaivihkaisia, ettei niihin osata kiinnittää huomiota vaan tilanteeseen sopeudutaan. Tällä voi olla jopa vaarallisia seuraamuksia.

”Esimerkiksi glaukooma voi hiljalleen kaventaa näkökenttää. Heikentynyt näkö aiheuttaa varsinkin ikäihmisillä kaatumisia ja lonkkamurtumia”, Järvinen sanoo.

Lapsilla ja nuorilla aikuisilla glaukoomaa tavataan harvoin, mutta riski kasvaa neljänkymmenen ikävuoden jälkeen. Hoitamattomana glaukooma aiheuttaa näköhermoon pysyviä vaurioita. Kuten muutkin silmäsairaudet, myös se voi pitkään olla oireeton.

”Säännölliset tarkastukset silmälääkärillä auttavat tunnistamaan taudin ja aloittamaan hoidon varhaisessa vaiheessa, kun näkökyky on vielä hyvä. Glaukoomassa hoitona voi olla joko silmänpainetta alentava laserhoito, silmätipat tai leikkaus”, kertoo Järvinen.

Vaikka silmien kanssa ei olisi ollutkaan mitään ongelmia, kannattaa viimeistään nelikymppisenä varata aika silmälääkärille. Tuolloin silmälääkäri tekee riskiprofiilin, jolla ennakoidaan mahdollisia tulevia vaivoja. Tutkimuksen perusteella määritetään myös sopiva väli seurannalle, joka voi olla alkuun esimerkiksi 3-5 vuotta.

”Myöhemmin kun ikää tulee lisää ja eri sairauksien riskit sitä myötä kasvavat, voi tarkastuksissa käydä tiheämmin”, Järvinen suosittelee.

Hän muistuttaa, että silmien terveyttä voi vaalia myös terveellisellä ruokavaliolla ja elämäntavoilla.

Lisäksi kannattaa huolehtia siitä, etteivät silmät rasitu liikaa esimerkiksi tietokoneen, läppärin tai älylaitteen näyttöä katsellessa. Omahoitoa on Järvisen mukaan myös turvallisuudesta huolehtiminen.

”Erityisesti toivon, että suomalaiset oppisivat suojaamaan silmänsä paremmin paitsi uuden vuoden raketteja ampuessaan, myös esimerkiksi puutarha- ja metsätöissä ja vaikkapa kotona remontoidessa.”

Mitä sinä haluaisit kysyä silmälääkärilta? Vastaamme kysymyksiin sarjan seuraavissa artikkeleissa.

Lue myös: