Suurin osa tuntee jonkun, joka ei halua myöntää tarvitsevansa silmälaseja – ”Ilmiö on normaali ja yleinen” - Silmäasema | HS.fi
MainosSilmäasema

Suurin osa tuntee jonkun, joka ei halua myöntää tarvitsevansa silmälaseja – ”Ilmiö on normaali ja yleinen”

MAINOS Ikänäköä ei kannata hävetä – sen sijaan se kannattaa hoitaa. Samalla voi kohentua myös henkinen hyvinvointi.

Silmätautien erikoislääkäri ja -kirurgi, dosentti Antti Viljanen.


16.11. 12:43

Ikänäöstä kärsivä saattaa keksiä erikoisia keinoja pärjätäkseen arjessa.

”Joskus näkee esimerkiksi iäkkäitä miehiä, joilla on kahdet markettilukulasit nenällä peräkkäin”, mainitsee Silmäasemalla työskentelevä silmätautien erikoislääkäri ja -kirurgi, dosentti Antti Viljanen.

Ikä- tai aikuisnäössä on kyse silmän mukautumiskyvyn heikkenemisestä niin, ettei se enää tarkenna katsetta lähelle. Nimensä mukaisesti vaiva liittyy ikääntymiseen. Tyypillisesti oireita alkaa kokea noin 45-vuotiaana.

”Riippumatta siitä, miten hyvä näkö muuten on, lähinäkö alkaa tuolloin heikentyä. Tämä luonnollinen muutos johtuu mykiön ja sitä ympäröivän kapselipussin asteittaisesta jäykistymisestä”, Viljanen kertoo.

Tyypilliset ikänäön oireet huomataan arkisissa toiminnoissa: kaupassa hintalappuja tai pakkausten pientä tekstiä on vaikea lukea. Myös meikkaaminen ja muut tarkkuutta vaativat askareet saattavat tuntua hankalilta ja saada silmät siristelemään.

”Silmät väsyvät lähelle katsoessa. Lukiessa kirjaimet lähtevät hyppimään ja päätetyö aiheuttaa päänsärkyä”, luettelee Viljanen.

”Ikänäköleikkauksella on positiivisia vaikutuksia paitsi näkemiseen, myös yleiseen terveyteen.”

Vaivaa ei tarvitse hävetä, vaikka toisinaan moni tuntuukin sitä piilottelevan. Silmäasema teetti taannoin kyselyn, jossa kartoitettiin suomalaisten asenteita ja ajatuksia liittyen näköön ja silmien terveyteen. Kävi ilmi, että 42 prosenttia vastaajista tunsi jonkun, joka ei halunnut myöntää tarvitsevansa silmälaseja.

”Ikänäkö on kuitenkin normaali ja yleinen ilmiö, jota esiintyy arviolta 1,4-1,6 miljoonalla suomalaisella”, muistuttaa Viljanen.

Poppakonsteilla vaivaa ei voi itse parantaa, mutta sen hoito on loppujen lopuksi yksinkertaista.

Mainittuja oireita huomaavalle Viljanen suosittelee ensimmäisenä käyntiä optikolla.

”Silmälääkärillä on hyvä käydä viimeistään, kun ikänäön oireita ilmaantuu”.

Viljanen suosittelee, että 45 ikävuoden jälkeen silmälääkärin tarkastuksessa käytäisiin aluksi 3-5 vuoden välein, vaikkei silmäsairauksia todettaisikaan. Lääkärintarkastusten lisäksi optikon näöntarkastuksen yhteydessä tehtävä silmänpohjan OCT-kuvaus on helppo ja kivuton tapa päästä perille silmän terveydestä laajemmin.

”Silmänpohjaa tutkimalla voidaan havaita myös muita sairauksia ja ennakoida näköön liittyviä ongelmia. Säännölliset optikko- ja silmälääkärikäynnit ovat olennainen osa oman terveyden hoitoa”, Viljanen summaa.

Aikuisnäköä korjattaessa lähdetään yleensä liikkeelle silmälasituotteista. Leikkaushoito on mahdollinen, mutta ei suinkaan aina ensimmäisenä suositeltava ratkaisu.

”Lukulaseilla saattaa pärjätä pitkäänkin. Korjaustoimenpiteitä voidaan tehdä sen mukaan, millaiset näkemisen tarpeet henkilöllä on”, sanoo Viljanen.

Aktiivista elämää viettävä ja esimerkiksi paljon liikuntaa harrastava henkilö saattaa ilahtua mahdollisuudesta silmälasittomuuteen. Ikänäön korjausleikkauksessa silmän sisään asennetaan moniteholinssi, joka korjaa näön pysyvästi.

”Mikään nuorennusleikkaus tämä ei ole, eli parikymppisen näköä en viisikymppiselle lupaa, mutta arkinäkö paranee ja elämänlaatu kohenee”, Viljanen toteaa.

Toisille leikkaus ei silmän rakenteellisista syistä johtuen ole mahdollinen. Tällöin näköä korjataan laseilla. Joissain tapauksissa silmälaseja saattaa tarvita edelleen myös leikkauksen jälkeen.

Ikänäköä korjaava leikkaus ja kaihileikkaus ovat menetelmiltään samankaltaiset. Silmään tehdään kaksi hyvin pientä viiltoa, joiden kautta mykiöpussissa sijaitseva, silmän oma linssi poistetaan ja tilalle asennetaan moniteholinssi.

”Linssi on silmässä koko loppuelämän. Sitä ei tarvitse enää vaihtaa eikä suoraan siihen kohdistu ongelmia”, Viljanen sanoo.

Henkilö saattaa edelleen saada jonkin muun silmäsairauden myöhemmin elämässään, mutta esimerkiksi tavallista harmaakaihia ei keinolinssillä varustettuun silmään muodostu. Niin sanottua jälkisamentumaa saattaa siihenkin tulla, mutta tämä on operoitavissa pienellä lasertoimenpiteellä.

Viljaselta on hiljattain valmistunut myös tutkimus ikänäköleikkauksen vaikutuksista elämänlaatuun. Tutkimuksessa sillä todettiin olevan positiivisia vaikutuksia myös potilaiden psyykkiseen hyvinvointiin. Ikänäön näköön aiheuttamien puutteiden voidaankin todeta vaikuttavan yllättävän laajasti.

”Monitehosilmälasit eivät tyydytä kaikkien ikänäöstä kärsivien tarpeita”, sanoo Viljanen.

”Mutta sen sijaan ikänäköleikkauksella on positiivisia vaikutuksia paitsi näkemiseen, myös yleiseen terveyteen.”

Lue myös: