Kalevala Koru kertoo suomalaisen naisen tarinan

Kirjailija Elsa Heporaudalla oli 1930-luvulla haave. Hän halusi pystyttää patsaan suomalaisten naisten kunniaksi. Rahat kerättiin valmistamalla ja myymällä historiallisia koruja naisryhmän voimin. Korut saavuttivat suursuosion. Tuotto päätettiin kuitenkin laittaa patsaan sijasta talvisodan hädänalaisten auttamiseksi.

Kalevala Korun toimitusjohtaja Riitta Huuhtanen hymyilee muistellessaan luotsaamansa yrityksen historiaa. "Naisyrittäjyys on aina ollut Kalevala Korun taustalla vaikuttava tekijä", hän kertoo. Myös hyväntekeväisyys on jäänyt Kalevala Korun arvoihin pysyvästi. "Liiketoiminnan on oltava kannattavaa, mutta sitä voi tehdä niin, että jakaa hyvää myös toisille".

80-vuotias Kalevala Koru on ylpeä suomalaisuudestaan. Korumuotoilun innoittajana on aina toiminut suomalainen kulttuuri ja luonto. Kalevalakorut valmistetaan Helsingissä sijaitsevassa tehtaassa – myös se on yritykselle arvovalinta. Perinteinen Kalevala Koru on myös innovatiivinen, rohkeasti uutta teknologiaa hyödyntävä yritys. Digitalisaatio on otettu avoimesti vastaan, ja valmistuksessa on muun muassa älykoruja.

Yrityksen juhlavuosi näkyy monella tavalla. Uusia koruja lanseerataan, ja näyttelykiertue kiertää ympäri Suomea. Huuhtanen haluaa muistaa juhlavuonna myös suomalaisia naisia, joita ilman Kalevala Korua ei olisi koskaan syntynyt. "Suomalaiset naiset ovat aina olleet vahvoja oman tien kulkijoita. Haluamme kannustaa myös nykynaisia toimimiaan rohkeasti omana itsenään."

Elsa Heporaudan haave toteutui lopulta. 1940-luvulla valmistui kuvanveistäjä Emil Halosen pronssista veistämä Louhi, joka sijaitsee nykyään Kalevala Korun tiloissa Helsingin Pitäjänmäellä.

Sata tarinaa Suomesta on Sanoman tuottama mainossarja, joka esittelee suomalaisten yritysten ja tuotteiden kiehtovia tarinoita – juhlavuoden kunniaksi.