Sähköautoilu on yksi tämän hetken polttavimmista puheenaiheista. Teeman ympärillä riittää mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta asiantuntijoiden mukaan sähköautoilun hyödyt ovat kiistattomat.
Yhä laajemman ympäristötietoisuuden lisäksi kehitystä kirittävät tiukentuvat päästörajoitukset, verohelpotukset ja aiempaa laajempi sähköautomallien tarjonta.
Sähköautoilun ympäristövaikutuksista puhutaan paljon, mutta moni on yllättynyt siitä, kuinka miellyttävää sähköautolla ajaminen on. Hiljainen sähköauto kulkee tasaisesti vailla vaihtoja tai viiveitä, mikä vie käyttökokemuksen uudelle tasolle.
”Sähköauto on hiljainen, välitön ja se reagoi heti – kaikki vääntövoima ja teho on käytössä välittömästi. Liikkeellelähtö eli polkaisu tapahtuu salamannopeasti, mikä tekee esimerkiksi ohituksesta melko huiman kokemuksen”, kuvailee pitkän linjan autotoimittaja Antti Liinpää.
Sähkömoottorit ja muut komponentit vievät myös vähemmän tilaa kuin polttomoottorit, joten keulasta voidaan hyödyntää enemmän väljyyttä esimerkiksi matkustamoon.
””Sähköauto on hiljainen, välitön ja se reagoi heti – kaikki vääntövoima ja teho on käytössä välittömästi. Liikkeellelähtö eli polkaisu tapahtuu salamannopeasti, mikä tekee esimerkiksi ohituksesta melko huiman kokemuksen.”
”Kun auto valmistetaan alun alkaen sähköautoksi, sisätiloista saadaan suuremmat kuin saman kokoluokan tavallisesta autosta, vaikka ulkomitat olisivat samat. Tämä on monille merkittävä asia ja positiivinen yllätys”, toteaa Jussa Nieminen, Väreen sähköisen liikenteen johtava asiantuntija ja sähköautoilija itsekin.
Toimittaja Antti Liinpää.
Yksi sähköautoilun kiistattomista hyödyistä on lähipäästöttömyys. Sähköauton voimanlähteenä toimii auton akustoon ladattu sähkö, eikä autossa ole lainkaan polttomoottoria. Näin ollen ajon aikana ei synny myöskään hiilidioksidipäästöjä, eikä sähköautoissa olekaan lainkaan pakoputkea.
”Myös valmistuksessa syntyvät päästöt saadaan nopeasti kompensoitua, kun otetaan huomioon koko auton elinkaari. Näin ollen voidaan sanoa, että sähköauto on ympäristöä selvästi vähemmän kuormittava vaihtoehto”, Liinpää summaa.
Teknologiaa kehitetään koko ajan siihen suuntaan, että luonnonvaroja rasitettaisiin mahdollisimman vähän sähköakun valmistamisessa. Myös kierrätysaste on korkea.
”Akut suunnitellaan kestämään koko auton eliniän ajan, jopa pidempään. Sen jälkeen akut viedään kierrätyskeskukseen, ne murskataan ja materiaalit palautetaan takaisin raaka-aineiksi ja käytetään uusien akkujen valmistukseen. Raaka-aineista saadaan jopa 95 prosenttia kiertoon”, Jussa Nieminen lisää.
Väreen sähköisen liikenteen johtava asiantuntija Jussa Nieminen.
Suurin muutos sähköautoiluun siirtymisessä on käyttövoiman eli energianhankinnan muuttuminen tankkaamisesta lataamiseksi. Tämä on aiheuttanut jonkin verran mietintää kuluttajissa.
”Se tuntuu jännittävän monia, mutta omakohtaisella kokemuksella on todettava, että lataaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin perinteinen tankkaaminen – etenkin jos asuu omakotitalossa. Laittaa vain johdon kiinni esimerkiksi yöksi ja aamulla akku on juuri niin täysi kuin haluttiin”, kuvailee Jussa Nieminen.
Myös Antti Liinpään mukaan ihanteellisin tilanne on sellainen, jossa latauksen pystyy hoitamaan kotona. Sähköautojen latauksista 80 prosenttia hoidetaankin tyypillisesti kotona ja vain 20 prosenttia on julkista latausta. Arkiajossa koko latausasiaa ei näin ollen tarvitse hirveästi miettiä. Toki jokaisen autoilijan oma käyttötapa ratkaisee sopivimman lataustavan.
”Monet, jotka ovat sähköautoiluun lähteneet, ovat varsin pian tottuneet lataamiseen, eikä se tunnu ollenkaan vaivalloiselta. Muutaman kerran viikossa kun lataa, pärjää hyvin”, Antti Liinpää kertoo.
Arkiajon lisäksi on hyvä arvioida, kuinka usein tekee pidempiä matkoja vaikkapa mökille. Sähköauton ratissa reissuja kannattaa suunnitella hiukan tarkemmin kuin polttomoottoriautolla matkustettaessa. Toimintamatkan riittävyyden takaamiseksi on suositeltavaa tarkastaa julkisten latauspisteiden sijainti ja suunnitella pysähdyspaikat jo etukäteen.
”Pysähdykseen kannattaa varata hiukan aikaa, sillä julkiset latauspisteet voivat olla varattuja varsinkin juhlapyhinä. Toisaalta ihmisen elimistön ja ajoturvallisuuden kannalta on ihan hyväkin, että ajamiseen tulee jaloittelutaukoja”, Antti Liinpää sanoo.
Jussa Niemisen mukaan Suomen latausverkoston laajuus vastaa tämän hetken autokannan tilannetta, ja latausverkosto kasvaa huimaa vauhtia koko maan alueella. Arvio on, että täydellisempi latausverkosto olisi valmis 10–15 vuodessa.
”Latausverkoston ympärillä nähdään isoa kasvupotentiaalia ja siihen ollaan valmiit satsaamaan. Investointi sähköauton latausaseman pystyttämiseen on kuitenkin järkevällä tasolla”, arvioi Antti Liinpää.
”Perinteisten bensa-asemien lisäksi mukaan tulevat vähittäiskaupat ja dedikoituneet latausoperaattorit. Ne etsivät erilaisia paikkoja, joissa ihmiset luonnollisesti pysähtyvät. Valtiokin tukee latausverkoston rakentamista kiihtyvällä tahdilla, EU-linjausten velvoittamana”, sanoo Jussa Nieminen.
”Sähköautoilu säästää rahaa pitkässä juoksussa.
Tällä hetkellä sähköauton hankintahinta on jonkin verran muita vaihtoehtoja korkeampi, mutta käyttökustannukset alhaiset, riippuen luonnollisesti sähkön hinnasta. Asiantuntijoiden mukaan hankintakustannukset alenevat, kun volyymia saadaan lisää ja tuotantotaloutta kuntoon. Sähköauton elinkaarikustannus on nyt jo polttomoottoriautoa edullisempi.
”Erilaisia kannustimia tarvitaan ja ne voisivat mielestäni kohdistua myös käytettyihin ja pienemmän kokoluokan sähköautoihin. Päätös hankkia sähköauto olisi matalampi, kuluttajan kannalta vaihtoehtoja olisi enemmän ja autokanta uusiutuisi nopeammin”, Antti Liinpää toteaa.
”Vakuutuksien suhteen kustannuksissa ei ole mitään merkittävää eroa. Näyttäisi myös siltä, että huoltamista tarvitaan harvemmin ja se on edullisempaa kuin polttomoottoriautoissa – erityisesti kun autoa käytetään fiksusti, eli vältetään akun pääsemistä nollaan tai täyteen”, Liinpää lisää.
Jussa Nieminen ja Antti Liinpää keskustelevat sähköautoista Perttu Pölösen johdolla. Katso haastattelut kokonaisuudessaan tästä.
Sähköautoilu eroaa lopulta yllättävän vähän perinteisestä autoilusta, ja sähköautoa harkitsevan kuluttajan on hyvä lähteä valinnassaan liikkeelle tutuista asioista, kuten luotettavuus, mukavuus, tilantarve ja paljonko on valmis sijoittamaan autoiluun. Käyttövoimasta riippumatta auton hankinta kannattaa pohjata omiin tarpeisiin.
”Oma käyttö on edelleen kaikkein tärkein kriteeri. Paljon pitkää matkaa ajavalle sähköauto ei välttämättä ole paras ratkaisu, kun taas etupäässä taajamassa autoilevalle sähköauto on jo usein järkevin ratkaisu, etenkin, jos käytössä on oma latauspaikka”, Antti Liinpää toteaa.
Sähköautoilijaksi siirtyvän kannattaa myös arvioida omaa tyypillistä ajoaan. Mikäli oma ajo koostuu taajama- tai kaupunkiajosta, pärjää pienemmälläkin akustolla ja lyhyemmällä toimintamatkalla. Jos taas mökkiajoa tai muita pidempiä reissuja tulee usein, kannattaa satsata isompaan akustoon, jolloin myös auton toimintamatka yhdellä latauksella on pidempi. On myös hyvä huomata, että sähköauton toimintamatka lyhenee kylmissä olosuhteissa. Useimmille suomalaisille autoilijoille toimintamatka säilyy silti riittävänä.
”On kuitenkin hyvä muistaa, että sähköautoissa akun koko vaikuttaa usein myös auton tehoon. Jos se on valtavan tärkeä tekijä, kannattaa ehkä valita auto, jossa on suurempi akku”, Liinpää lisää.
Sähköautoilijan täytyy sitoutua lataamiseen, ja päivittäisen ajon sujuvuuden takaamiseksi onkin hyvä miettiä ja selvittää etukäteen, miten ja missä autoa lataa. Asiantuntijat suosittelevat satsaamaan omaan kotilatausasemaan, jolloin auto on helppoa ja vaivatonta ladata yön aikana.
”Omakotitalossa tämä on luonnollisesti kaikkein helpointa, koska voi itse tehdä kaikki päätökset. Taloyhtiöissä päätösprosessi on usein hidas, mutta kun päätös on tehty, latauspisteet rakentuvat nopeasti”, Jussa Nieminen kertoo.
Suomessa ollaan lupaavassa vaiheessa sähköautoilun suhteen. Sekä Liinpää että Nieminen arvioivat sähköautojen lyövän vahvasti läpi tulevina vuosina.
Uudet teknologiat vaativat aina yhteiskunnan tuen, kuluttajien hyväksynnän ja yritysten yhteistyötä tullakseen läpi. Sähköautojen yleistyminen vaatii erityisesti isojen pelurien lähtemistä mukaan. Kun suomalaisille tutut ja luotettavat merkit tuovat tarjolle täyssähköautoja, madaltuu täyssähköauton harkitsemisen kynnyskin samalla.
”Yksi merkittävimmistä kehitystä vauhdittavista asioista on isojen valmistajien saapuminen mukaan peliin. Esimerkiksi Toyotan uraauurtava hybriditeknologian kehitys on vahvasti autoilun sähköistymisen taustalla, ja nyt aika on kypsä myös uudelle täyssähköautolle”, kuvailee Antti Liinpää.
””Tavoitteemme on tarjota jokaiselle asiakkaalle juuri heidän omaan budjettiinsa ja tarpeisiin sopiva sähköistetty ajoneuvo.”
Toyota bZ, “beyond Zero” kertoo Toyotan sitoutumisesta hiilineutraaliin liikkumiseen. Lähivuosina voimakkaasti kasvava Toyota bZ -täyssähköautoperhe rakentuu pitkälle, yli kahden vuosikymmenen mittaiselle sähköistymisen edelläkävijyyden pohjalle. Se on yksi askel eteenpäin matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta ja nollapäästöjäkin pidemmälle.
”Olemme aina kulkeneet sähköistymisen etujoukoissa. Toyotan hybridiautoja on myyty maailmanlaajuisesti jo yli 18 miljoonaa kappaletta, ja matka jatkuu. Toyotalla onkin ylivoimaisesti eniten kokemusta akkuteknologiasta. Sähköautomme tarjoavat samaa luotettavuutta ja mielenrauhaa kuin vaikkapa itselataavat tai ladattavat hybridimallimme”, Heikki Freund, Toyota Auto Finlandin toimitusjohtaja kertoo.
Uuden Toyota bZ -täyssähköautoperheen ensimmäinen tulokas Toyota bZ4X on jo myynnissä Suomessa.
”Tavoitteemme on tarjota jokaiselle asiakkaalle juuri heidän omaan budjettiinsa ja tarpeisiin sopiva sähköistetty ajoneuvo. Siksi Toyota esittelee laajan hybridimallistonsa lisäksi vuoteen 2025 mennessä globaalisti jopa 15 uutta täyssähköistä mallia”, Heikki Freund lisää.
Täysin sähköinen bZ4X on täällä ja koeajettavissa – Tutustu lähipäästöttömään uutuuteen
Tämä artikkeli on osa Toyotan Beyond Zero -juttusarjaa, jossa tutkitaan tulevaisuuden liikkumismuotoja.
