Matka

Tunnetko sukusi tarinan? Näillä vinkeillä selvität sen

Sukulaisia haastattelemalla tutustuu heihin, oppii oman suvun tarinasta ja kuulee jopa salaisuuksia. Mutta miten haastattelu oikein pitäisi tehdä?

Miten isovanhempasi tapasivat? Millainen oli vanhempiesi lapsuus? Miten suvussasi on suhtauduttu työntekoon, rahaan ja uskontoon?

Jos et tiedä vastauksia, kannattaa haastatella sukulaisia. Eläkkeellä oleva perheterapeutti Kirsti Ijäs käytti työssään sukupuu-nimistä terapiamenetelmää, jossa tutustutaan omaan itseen suvun kautta.

Terapiaan tulleen asiakkaan olisi pitänyt tietää, kenellä oli hänen suvussaan esimerkiksi hyvät ja kenellä viileät välit. Ilmeni, että moni ei tuntenut sukulaisiaan hyvin.

”Ihmiset alkoivat etsiä tietoa vanhoista kirjeistä tai haastattelivat elossa olevia sukulaisiaan. Ne, jotka haastattelivat, harmittelivat, etteivät olleet tehneet niin jo aiemmin”, Ijäs kertoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Sukulaisten haastatteluista sai tietoa, mutta jotain vielä arvokkaampaa.

”Sukulaiset tulivat läheisemmiksi: heihin sai paremman yhteyden.”

Sukupuu-menetelmää käytetään terapiassa, mutta muidenkin kannattaa tuntea sukunsa, sanoo Sukupuu – Avain oman elämän ja perheen ymmärtämiseen -nimisen kirjan kirjoittanut Ijäs.

Sukupuu saattaa selittää, miksi oma elämä on sellaista kuin on.

”Sukunsa tarinan selvittämällä ymmärtää suvun historiaa. Ha­luamme tai emme, monet asiat siirtyvät sukupolvelta toiselle: esimerkiksi vuorovaikutustaidot, kasvatusmallit ja jopa ammattiroolit.”

Arvot ja asenteet saattavat tulla suoraan suvusta. Moni perii elämäntyylinsäkin.

”Joillain se on luova, rohkea ja vastuullinen. Joillain taas tuhoava, repivä ja kielteinen.”

Ijäs suosittelee suvun tarinan selvittämistä etenkin nyt, kun Suomi on lähes 100-vuotias.

”Sukupuu-menetelmässä piirretään sukupuuhun neljän sukupolven historiaa. Se tarkoittaa ajassa sataa vuotta, siis itsenäisyytemme aikaa.”

Kulttuuriperinnön tutkimuksen lehtori Pauliina Latvala Turun yliopistosta on erikoistunut muistitiedon tutkimiseen. Myös hän kannustaa oman suvun vaiheiden selvittelyyn.

”Tiedonkerääjä saa tietää, millaiseen jatkumoon liittyy. Sen pohjalta voi arvioida, millaisia asioita haluaa elämässään viedä eteenpäin ja millaisia ei.”

Latvalan mukaan suvulleen tekee suuren palveluksen, jos haastattelee sukulaisia ja tallentaa haastattelut. Haastatteluista hyötyy vielä monta sukupolvea.

Tallensipa haastattelut sitten paperille tai nauhoitteena, kannattaa aina tehdä varakopiot. Digitaalista äänitallennetta voi tarjota myös paikallisiin arkistoihin tai museoihin.

Nykyisin tehdään paljon sukututkimusta, jossa on pitkiä nimiluetteloita. Latvalan mukaan tarinat toisivat lihaa luiden ympärille.

”Syntymä- ja kuolinvuosien sijaan kiinnostaa, miten sukulainen eli ja millaisissa olosuhteissa. Millaista oli esimerkiksi elää huonossa asumuksessa syrjäkylällä, kun pakkanen oli kova ja lapsia paljon?”

Tällaisten arkisten asioiden selvittämiseksi Latvala neuvoo kysymään sukulaisilta esimerkiksi: millainen oli tyypillinen päivä perheessänne, kun olit 10-vuo­tias?

”Mitä vanhemmat tekivät päivän aikana? Entä sisarukset? Millainen kotinne oli? Näin avautuvat muistokuvat arkeen.”

Latvala ei kuitenkaan kannata, että sukulaisia haastateltaisiin tiukan kysymyspatteriston kanssa.

Ennemmin kannattaa miettiä teemoja.

”Jos on määritellyt listan kysymyksiä etukäteen, voi moni kiinnostava asia jäädä tulematta esiin. On parempi jättää haastateltavalle vapaus puhua asioista, joista hän haluaa.”

Latvalan mukaan kysymysten mukaan eteneminen johtaa helposti siihen, että hankkii vain omia käsityksiä vahvistavia tietoja.

”Ei kannata lähteä liikkeelle siitä, mikä minua kiinnostavaa. Parempi lähtökohta on halu kuunnella, mitä sukulainen tahtoo tuoda suvun historiasta esiin. Usein esiin tulee tietoja, joita tiedonkerääjä haluaisi kuulla, jos tietäisi sellaisia tietoja olevan.”

Kirsti Ijäskään ei suosittele paljon kysymyksiä sisältävää haastattelurunkoa.

”Se vain jäykistää tilannetta. Siitä saattaa tulla olo, että kysymyksiin pitää vastata, eikä muusta sovi kertoa.”

Jos tarkkoja kysymyksiä ei kannata suunnitella, mitä sitten voisivat olla teemat?

Kirsti Ijäs kannattaa jakamaan haastattelun kolmeen osaan. Ensimmäinen on kysyä sukulaiselta vuosikymmen kerrallaan, mitä tämän elämässä on tapahtunut.

Toiseksi voi kysyä suvun arvoista. Miten suvussa on sukulaisen mielestä suhtauduttu rahaan, materiaan, työntekoon, kirkkoon ja isänmaallisuuteen? Mitä puoluetta on yleensä äänestetty?

Kolmas teema voisi olla suvun suhde historian tapahtumiin. Kuka oli esimerkiksi sodassa? Mitä tapahtui kotirintamalla?

Myös Pauliina Latvala neuvoo kysymään arkisesta elämästä, arvoista ja suvusta historian melskeissä. Hän kehottaa myös selvittämään, mikä on vaikuttanut perheen tekemiin valintoihin. Mitkä ovat käännekohtia suvun tarinassa? Onko esimerkiksi lähdetty Ruotsiin 1960-luvulla? Miten muuten on muutettu? Miten kuolemantapaukset ovat vaikuttaneet sukuun?

Latvala vinkkaa kysymään myös suvun kotiseudun ja asuin­ympäristön muutoksista. Näin saa selville paikallista historiaa.

Tärkeää on kysyä, onko jotain, josta sukulainen haluaisi itse puhua. Onko asioita, joista ei ole suvussa hänen mielestään puhuttu?

Muista myös nämä, kun ryhdyt haastattelemaan sukulaistasi:

Kerro etukäteen

Sukulaiselle kannattaa kertoa, että aikoo haastatella häntä ja äänittää tai tehdä muistiinpanoja. Kannattaa valmistautua perustelemaan, miksi haastattelu on omasta mielestä tärkeä tehdä.

Sekin riittää, että sanoo olevansa kiinnostunut sukulaisen elämästä, kun samaa sukua kerran ollaan.

Usko pois: Sukulaiselle haastattelu on ilon aihe

Haastattelun ehdottaminen sukulaiselle saattaa ujostuttaa. Suurimmalle osalle haastateltavana oleminen on kuitenkin äärimmäisen miellyttävää. Sukulainen on onnellinen, kun joku on kiinnostunut hänen elämästään.

Kysy aluksi mukavia muistoja

Lapsuudesta on yleensä helppo aloittaa. Positiivisia muistoja liittynee myös perhejuhliin. Miten sukulainen tapasi puolisonsa ja millaiset olivat heidän häänsä?

Katsokaa valokuvia

Vanhoista kuvista ja lehtileikkeistä syntyy puheenaiheita. Muistoja aktivoi myös se, jos kuljetaan vanhoissa, tutuissa paikoissa.

Sovi monta tapaamista

Pitkää elämää ei käsitellä parissa tunnissa. Yhdellä tapaamisella sukulainen myös saattaa pitää kulisseja pystyssä ja haastattelu jää pintapuoliseksi: vaikeisiin asioihin ei siis päästä käsiksi.

Haastattele yksin ja ryhmässä

Sukulaisia voi haastatella yksin tai monta kerrallaan.

Jos paikalla on esimerkiksi monta sisarusta, heidän muistonsa ruokkivat toisiaan ja tarinasta tulee monisäikeisempi. Toisaalta yksin saattaa kertoa erilaisia asioita kuin sisarusten läsnä ollessa.

Jos haluaa haastatella ryhmää, kannattaa hyödyntää sukujuhlat.

Lapsenlapset isovanhempia haastattelemaan

Joskus asioita on helpompi kertoa muille kuin omille lapsille. Vanhempien ja lasten välillä saattaa olla kitkaa, toisaalta liika läheisyys voi haitata. Vanhemmilla ja lapsilla voi myös olla muistoja samoista tapahtumista ja erilaiset tulkinnat niistä.

Siksi paras haastattelu saattaakin syntyä, jos lapsenlapsi haastattelee isovanhempaansa. Välit ovat usein lempeät ja haastattelun kannalta sopivan etäiset.

Kuullut tarinat kiinnostavat



Kaikkien muistojen ei tarvitse olla omakohtaisia.

Esimerkiksi suurilla ikäluokilla on todennäköisesti kerrottavaa sota-ajasta, vaikka he eivät olisi olleet edes olemassa silloin. He ovat kuulleet tarinoita – ja toisaalta osaavat omakohtaisesti kertoa, millaista elämä oli sodan jälkeen.

1990-lukukin on arvokas

Suvun tarinat eivät ole vain sotia ja jälleenrakentamista. Myös lähempänä tätä päivää on tapahtunut suuria yhteiskunnallisia muutoksia, joista voi kysellä.

Esimerkiksi 1990-luvun lamaan tai tietokoneistumiseen liittyy muistoja, jotka pian saattavat jo unohtua.

Kuuntele, älä tuomitse.

Joistain tarinoista saattaa tietää, ettei se ihan noin mennyt. Haastattelijan kannattaa kuitenkin pitää mielipiteet ominaan, eikä tuomita mitään kuulemaansa. Onhan kiinnostavaa myös se, mihin tarpeeseen on luotu väritetty tarina.

Älä urki

Vaikka suvussa olisi salaisuuksia, jotka kutkuttavat mieltäsi, älä ota niitä suoraa päätä puheeksi. Haastatteluun kannattaa suhtautua yhteyden luomisena ja haluna ymmärtää – ei sellaisena, että nytpä kaivelen jännittäviä juttuja julki.

Yleensä salaisuuksia tulee esiin, kun luottamus on syntynyt.

Uskalla silti kysyä

Voi olla epäselvää, kuka on esimerkiksi oma isoisä. Arkaakin asiaa kannattaa kysyä isoäidiltä, mutta myönteiseen sävyyn ja perustellen, miksi se on itselle tärkeä tieto.

Kehota kirjoittamaan

Sukulainen saattaa ahdistua tietyistä aihepiireistä, esimerkiksi isyyskyselyistä tai sodista. Etenkin silloin kannattaa sanoa arvostavansa sitä , jos sukulainen voisi vaikkapa kirjoittaa aiheesta.

Hae tarvittaessa apua

Sukulaista haastatellessa voi tulla eteen hyvin rankkojakin sukusalaisuuksia. Jos suvussa on ollut vaikkapa väkivaltaa tai insestiä, kannattaa hakea ammattilaisen apua, eikä jäädä yksin vatvomaan asiaa.

Lähde: Pauliina Latvala ja Kirsi Ijäs
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sukututkimus
  • Suku
  • itsetuntemus
  • Historia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    2. 2

      Salakirjoittaja ja piirtävä upseeri – sota toi yhteen suomalaisen pariskunnan, ja nyt heidän jäljiltään löytyi salaisuus: mitä vaitelias joukko upotti savolaiseen järveen?

      Tilaajille
    3. 3

      Sdp:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskusta ja vihreät loivassa alamäessä

    4. 4

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    5. 5

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    6. 6

      Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – ja nyt Suomi pohtii, voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen

      Tilaajille
    7. 7

      Kaksion saa jo lähes yksiön hinnalla pääkaupunkiseudulla – Katso, mitä pienet asunnot maksavat omalla alueellasi

    8. 8

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    9. 9

      Japanissa tehdään niin vähän rikoksia että pikkuhousuvarkauskin saa rikostutkijat liikkeelle – poikkeuksena 70-vuotias sarjamurhaaja ”Musta leski”

    10. 10

      HS Inarissa: Paavo Ruotsalaisen kodin lähelle saattoi pudota pala Marsia – ”Sanoin vaimolle, että joku taisi ampua valoraketin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    2. 2

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    3. 3

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    4. 4

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    5. 5

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    6. 6

      Länsimetron ensimmäiset 7 tuntia: HS:n seuranta kokoaa yhteen kauan odotetun päivän tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”

    7. 7

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    8. 8

      Metrojuhlia ei järjestänyt kukaan, joten ihmiset tekivät ne itse – HS oli ensimmäisen Espoon-metron kyydissä, ja tältä vaunussa näytti

    9. 9

      Kun junalipun ostaminen kännykällä ei onnistunut, konduktöörit poistivat matkustajan pimeään yöhön

    10. 10

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Sdp:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskusta ja vihreät loivassa alamäessä
    3. Salakirjoittaja ja piirtävä upseeri – sota toi yhteen suomalaisen pariskunnan, ja nyt heidän jäljiltään löytyi salaisuus: mitä vaitelias joukko upotti savolaiseen järveen? Tilaajille
    4. Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – ja nyt Suomi pohtii, voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen Tilaajille
    5. Miestä ammuttiin kadulla Porin keskustassa
    6. Essee: Somen piti pelastaa maailma, mutta nyt sitä pidetään jopa uhkana demokratialle – Saksa aloitti jo netin suitsimisen, vaikka ankara sääntely voi pilata palvelut Tilaajille
    7. Naapuri ei saa muuttua viholliseksi, eikä lapsen tarhakaveri mutiaiselukaksi – Irtiotto vihasta on paras lahja Suomelle
    8. Kaksion saa jo lähes yksiön hinnalla pääkaupunkiseudulla – Katso, mitä pienet asunnot maksavat omalla alueellasi
    9. Muiden maiden vaaleihin vaikuttaminen on Venäjälle kiusaus Tilaajille
    10. Tunti sitten
    11. Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita
    12. Keskustan vanha isäntä Seppo Kääriäinen kutsui HS:n pyhimpäänsä, kotitilalle Kirmaan – siellä hän syö ruisleipää, katsoo Pressiklubia ja kirjoittaa kulttitwiittejään Tilaajille
    13. Näytä lisää