Matka

Mitä jos seuraavan ulkomaanreissun tekisi lentämättä? Selvitimme, mitä maksaa ja kauanko kestää esimerkiksi matka Berliiniin laivalla, bussilla ja junalla

Lennämme koko ajan enemmän, vaikka se saastuttaa maapalloa pahemmin kuin muut liikennemuodot.

Suomalaiset matkustavat ahkerasti. Tilastokeskuksen mukaan teimme 8,5 miljoonaa vapaa-ajan ulkomaanmatkaa viime vuonna.

Moni lentää, vaikka se saastuttaa maapalloa enemmän kuin muut liikennemuodot. Esimerkiksi lentäminen Thaimaahan ja takaisin aiheuttaa runsaat 3 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä.

Suunnilleen saman määrän päästöjä tuottaa vuoden asuminen. Autoilu samassa ajassa voi saastuttaa jopa vähemmän.

Lentolippuja ostavat myös ihmiset, jotka muuten tekevät arjessaan ympäristöä säästäviä valintoja, kuten välttävät lihan syöntiä ja käyttävät julkisia liikennevälineitä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Perttu Virkajärven laskelmien mukaan lentäminen lomalle Thaimaahan vastaa muutaman vuoden naudanlihan syöntiä.

”Lihan syöntiä on hyvä vähentää, mutta ei se yksin poista ilmasto-ongelmaa. Ei auta, että kiinnittää huomiota vain ruokaan, mutta käy silti lomamatkoilla”, hän sanoo.

Suomalaisen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat noin 10 000 kiloa vuodessa.

Miksi siis lennämme?

Koska se on halpaa, helppoa ja no­peaa. Karu totuus on, että lentämisestä on tehty houkutteleva liikkumismuoto.

”Ihmisillä on huono omatunto lentämisestä, ja monen mielestä lentämisen pitäisi olla nykyistä kalliimpaa”, sanoo Suomen Luonnonsuojeluliiton suojelu­asiantuntija Otto Bruun.

Matkailija voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen yksinkertaisesti lähtemällä lomalle lentämättä. Se vain vaatii huolellista suunnittelua ja aikaa, sillä Suomesta ei vielä toistaiseksi pääse suoraan junalla ulkomaille, paitsi Venäjälle.

Alla olevaan graafiin on koottu muutamia vaihtoehtoja matkoille ilman lentokonetta.



”Suomesta on vaikea lähteä lentämättä, koska toimivia vaihtoehtoisia kulkumuotoja ei oikein ole”, sanoo hiilineutraalin kiertotalouden johtava asiantuntija Matti Kahra Sitrasta.

Kun kulkee junalla tai bussilla, matka-aika pitenee. Ensin täytyy matkustaa laivalla joko Tallinnaan tai Tukholmaan. Ja juuri ajasta ihmisillä on pulaa. Viikonloppureissut muuttuvat mahdottomiksi, kun matkantekoon menee vähintään vuorokausi suuntaansa.

”Kun Ruotsista loppuivat yöjunayhteydet Keski-Eurooppaan, matkustaminen hidastui entisestään. Vähäpäästöiset liikenneyhteydet eivät ole merkittävästi vahvistuneet Euroopassa”, Bruun sanoo.

Hän itse tekee junalla pari Brysselin-matkaa vuodessa.

Jos aikaa on, lentämättä kuitenkin pääsee kaikille mantereille, Australiaan asti.

”Kun Suomesta lähtee laivalla joko Itämeren yli tai junalla Venäjälle, avautuvat matkustusvaihtoehdot hyvinkin kaukaisiin kohteisiin ilman tarvetta nousta kertaakaan lentokoneeseen”, sanoo kaupallinen johtaja Juuso Klemola seikkailumatkoihin erikoistuneesta matkatoimisto Kilroysta.

Lux Express -yhtiö kuljettaa bussilla Tallinnasta esimerkiksi Moskovaan, Minskiin, Riikaan ja Vilnaan. Flixbus-yhtiöllä on kattava reittiverkosto Keski-Euroopassa. Sillä matkan voi aloittaa esimerkiksi Tukholmasta.

Klemolan mukaan bussimatkailu Euroopassa on nyt suosittua. Yksi vaihtoehto sen toteuttamiseen on hankkia muutamalla satasella bussipassi, jolla voi tehdä kuusi pysähdystä vapaasti valittavissa Euroopan kaupungeissa.

Lentämistä pienemmän ympäristökuormituksen lisäksi bussi- ja junamatkailulla on toinenkin plussa: yhdellä reissulla voi nähdä useita kohteita.

Jos haluaa Amerikkaan eikä Atlantin yli tee mieli lentää, perille pääsee rahtilaivalla. Samalla tavalla voi matkata Aasiaan ja Afrikkaan.

Matka rahtilaivalla on kylläkin kallista: samaa luokkaa kuin lentokoneen bisnesluokassa, mutta paljon hitaampaa. Meno–paluumatka New Yorkiin maksaa muutaman tonnin ja kestää vajaan kuukauden. Koska rahtilaivoilla on vain vähän matkustajapaikkoja, liput on ostettava ajoissa.

Japaniin päästääkseen pitää ensin matkata junalla Venäjän halki Vladivostokiin ja sieltä lautalla Tyynenmeren yli.

Matkaaminen lentämättä voi siis olla paitsi hitaampaa myös kalliimpaa. Klemola tarjoaa säästökeinoja matkabudjettiin: juna-, bussi- ja laivamatkat kannattaa tehdä yöllä, jolloin majoituksen matkan aikana ja siirtymisen saa samalla hinnalla.

Sekä Otto Bruun että Matti Kahra ovat vähentäneet lentomatkojaan. Kokeneiden junamatkailijoiden mielestä vähäpäästöisiä liikkumismuotoja ei ole tehty riittävän helpoiksi.

”Junalippujen ostaminen on lentolippuja monimutkaisempaa. Junamatkat vaativat viitseliäisyyttä. Jos siitä halutaan tehdä vaihtoehto isoille massoille, palvelua täytyy kehittää niin, että sitä on helppo ja vaivaton käyttää”, Kahra sanoo.

Lentoyhtiöt ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä toistensa kanssa muodostamalla alliansseja eli liittoutumia. Esimerkiksi valtionyhtiö Finnairin verkkosivuilta voi varata ulkomaisten kumppaniyhtiöiden lentoja paikkoihin, joihin ei sinivalkoisin siivin pääse.

Vastaava ei onnistu VR:n eikä monen muun junayhtiön verkkosivuilla. Sieltä ei saa ostettua junalippuja Eurooppaan saati muille mantereille interrail-korttia lukuun ottamatta. Pietarin- ja Moskovan-juniin saa lippuja verkkokaupasta.

Junayhteyksille ei myöskään ole yhtä paljon eikä yhtä kattavia hintavertailusivustoja kuin lentolipuille.

Jos raideyhteys Helsingistä Tallinnan kautta Keski-Eurooppaan joskus aukeaa, nopea liikkuminen junalla suoraan Suomesta helpottuu.

Sitran Matti Kahra muistuttaa, että lentäminen ei kuitenkaan aina ole huonoin vaihtoehto.

”Lyhyillä lennoilla potkuriturbiinikone voi olla ilmaston kannalta yhtä hyvä vaihtoehto kuin auto. Jos lentää vaikka Helsingistä Ouluun, henkeä kohden potkuriturbiinikoneella lentämisestä aiheutuu aika lailla samat päästöt kuin autolla ajaessa.”

Sähköjunat eivät ole täysin päästöttömiä nekään: niiden käyttämä energia on tuotettava jollain. VR:n tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Sen junat liikkuvat sähköllä, joka on tuotettu muun muassa vesivoimalla.

Lentoliikenteen ohella laivaliikenne aiheuttaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilman epäpuhtauksia. Lisäksi se saastuttaa vettä.

Matkailun päästöjä voi vähentää, kun selvittää etukäteen, mitä polttoainetta alukset käyttävät.

”Esimerkiksi nesteytetyllä maakaasulla kulkeva Viking Grace aiheuttaa pienemmät päästöt kuin jokin vanha laiva, joka louskuttaa dieselöljyllä”, Kahra sanoo.

Huhtikuussa Viking Graceen asennettiin roottoripurje ensimmäisenä matkustaja-aluksena maailmassa. Se on tuulen voimasta pyörivä 24-metrinen putki, joka säästää polttoainetta ja vähentää päästöjä. Alus kulkee Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan.

Matkailun vihertämisessä Ruotsi on Suomea edellä. Siellä moni on tehnyt päätöksen, ettei lennä, vaan kulkee junalla tai lomailee kotimaassa.

Länsinaapurissa lentomatkoista on myös peritty lentoveroa huhtikuun alusta alkaen. Lähes puolet ruotsalaisista suhtautuu veroon myönteisesti.

”Siellä on oivallettu, että lentoverolla voidaan edistää vähäpäästöistä liikkumista, esimerkiksi parantaa raideliikennettä”, Bruun sanoo.

Hänen mielestään lentoveroa pitäisi alkaa maksaa myös Suomessa. Meillä sellainen ei ole kuitenkaan suunnitelmissa, liikenneministeri Anne Berner (kesk) on todennut julkisuudessa.

HS:n teettämän tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista olisi valmis maksamaan haittaveroa lentomatkustamisesta. Harva on kuitenkaan vähentänyt lentämistä ympäristösyistä.

Helsinki-Vantaan lentoasemaa laajennetaan paraikaa. Finnair aikoo kasvattaa laivastoaan ja reittiverkostoaan vuoteen 2020 mennessä.

”Lentomatkustus kasvaa ja uusia reittejä avataan eri puolilla Eurooppaa. Lentoliikenteen tulevaisuus on kestämättömällä pohjalla”, Bruun sanoo.

Lentoliikenne eroaa muista liikennemuodoista myös siinä, ettei lentoyhtiöiden tarvitse maksaa poltto­ainees­ta veroa, toisin kuin bussi- ja junayhtiöt. Otto Bruunin mielestä verovapaudesta pitäisi luopua.

Fakta

Varaudu yllätyksiin ennalta


  • Junalla reissaavan kannattaa muistaa, että lakot ja myöhästymiset ovat Keski-Euroopassa tavallisia.
  • Matkavakuutukset eivät tavallisesti korvaa työtaisteluista johtuvia lisäkustannuksia.
  • Aikataulun muutoksiin on hyvä varautua varsinkin silloin, kun matka on pitkä ja siirtymiset vaativat useita vaihtoja.
  • Yli tunnin myöhästymisistä voi junayhtiöltä saada hyvitystä hieman samaan tapaan kuin lentäessä.
  • Toisin kuin lentäessä, junalla tai bussilla kulkiessa voi tarvita viisumia matkan varrella, vaikka itse määränpäässä viisumia ei vaadittaisi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Matka
  • Matkailu
  • Lentoliikenne
  • Julkinen liikenne
  • Ilmastonmuutos

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Pentti Aaltonen, 92, ja Tellervo Aaltonen, 93, pitivät kahden viikon ajan kirjaa kotihoidosta: 14 päivää, 14 eri hoitajaa – ”Kyllä me yhdessä pärjäämme”

    2. 2

      HS:n selvitys paljastaa eduskunnan puurtajat ja poissaolijat – katso hakukoneesta, miten kukin edustaja osallistuu eduskunnan perustyöhön

    3. 3

      Peräti joka kolmas uudis­kodin ostaja löysi asunnostaan valitettavaa – asiakas­tyytyväisyys­tutkimuksen ykkös­rakentaja ja hännän­huippu kertovat, miksi kävi näin

    4. 4

      Korkea­kouluun voi päästä myös ilman pääsy­koetta tai todistus­valintaa – HS esittelee reiteistä jokaisen

      Tilaajille
    5. 5

      ”Trumpin kultti” joutuu puntariin

      Tilaajille
    6. 6

      Kuva: Viiden maan presidentit eläytyivät tunteella Islanti-peliin, järkytys paistaa Sauli Niinistönkin kasvoilta – kuvaaja kertoo salamana levinneen otoksen tallennushetkestä

    7. 7

      Kuvat näyttävät, miten hääpukumuoti on muuttunut vuosien varrella – 1980-luvun puvut ovat hapantuneet pahimmin: ”Kankaatkin tuntuvat vähän noloilta”

      Tilaajille
    8. 8

      Amerikkalaisen mediajätin johtaja kertoo, miksi Facebook hänestä riistää laatulehtiä ja miksi Aki Riihilahdesta tuli The Timesin kolumnisti

    9. 9

      Yhdysvalloissa valittiin maailman rumin koira – viisi vuotta pentu­tehtaassa viettänyt Zsa Zsa on esimerkki koirien vaarallisesta jalostamisesta

    10. 10

      Game of Thronesin suosikki­pariskunta meni oikeasti naimisiin, ja internet riemastui – kokosimme parhaat meemit seremoniasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvat näyttävät, miten hääpukumuoti on muuttunut vuosien varrella – 1980-luvun puvut ovat hapantuneet pahimmin: ”Kankaatkin tuntuvat vähän noloilta”

      Tilaajille
    2. 2

      Li Andersson HS:n mielipidepalstalla: Hyvinvointivaltiota uhkaa hyvin pärjäävien ymmärryksen puute

    3. 3

      Vaimo oli pitkällä raskaana, kun Pekka Ruuska karkasi biisintekoon Pariisiin – Rafaelin enkeli syntyi suuresta tuskasta ja muutti lopulta koko elämän

    4. 4

      Kuva: Viiden maan presidentit eläytyivät tunteella Islanti-peliin, järkytys paistaa Sauli Niinistönkin kasvoilta – kuvaaja kertoo salamana levinneen otoksen tallennushetkestä

    5. 5

      Game of Thronesin suosikki­pariskunta meni oikeasti naimisiin, ja internet riemastui – kokosimme parhaat meemit seremoniasta

    6. 6

      Isännöitsijä uhkasi: ”Joko koirat lähtevät tai te” – Voiko koiran haukunta todella viedä kodin alta?

    7. 7

      Vatsaonteloon kerääntynyt rasva paisuttaa vyötäröä ja on terveys­uhka – HS kokosi täsmä­ohjeet, joilla rasva alkaa häipyä viikoissa

      Tilaajille
    8. 8

      Yhdysvalloissa valittiin maailman rumin koira – viisi vuotta pentu­tehtaassa viettänyt Zsa Zsa on esimerkki koirien vaarallisesta jalostamisesta

    9. 9

      Valkoisen talon työn­tekijät avautuvat elämästä Washingtonissa: kaduilla solvataan eikä kukaan halua lähteä treffeille – lauantaina ravintolasta poistettiin Trumpin tiedottaja

    10. 10

      Ruotsi ja Saksa ajautuivat kuumaan käsirysyyn loppuvihellyksen jälkeen – ”He hieroivat tappiota kasvoihimme”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti

    2. 2

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    3. 3

      Kuuluuko astioista poistaa Iittala-tarra vai ei? Marjatta Sarpaneva vastaa – ja kertoo myös, millainen mies oli myyttinen sankari­muotoilija Timo Sarpaneva

    4. 4

      Vatsaonteloon kerääntynyt rasva paisuttaa vyötäröä ja on terveys­uhka – HS kokosi täsmä­ohjeet, joilla rasva alkaa häipyä viikoissa

      Tilaajille
    5. 5

      Vuosi, joka muutti kaiken – Näe ja koe historian hullu vuosi 1968 HS:n erikoisartikkelissa

    6. 6

      Lasikatto, joka oli liian paksu – HR-johtaja Mikala Larsen tarjosi lahjakkaalle naiselle huippu­pestiä ja järkyttyi kuultuaan vastauksen

      Tilaajille
    7. 7

      Helikopterivanhempien lapset pärjäävät muita huonommin koulussa ja sosiaalisissa taidoissa, paljasti tutkimus

    8. 8

      Suomen pienin kunta on katoamassa – ”Rahat loppuu, ihmiset loppuu, koulussa ei ole enää oppilaita”

    9. 9

      Juhana Vartiainen jakeli sosiaalisessa mediassa päättömältä kuulostavaa tarinaa siitä, ettei töitä oteta vastaan – Lauseesta ”Jos tämä on totta...” syntyi hassuttelun kultakaivos

    10. 10

      ”Miksi?” kysyi Ulla Donner romahdettuaan – Miksi parikymppisten sukupolvi uupuu ja masentuu kohtuuttomiin odotuksiin ja onnen tavoitteluun?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. ”Trumpin kultti” joutuu puntariin Tilaajille
    3. Korkea­kouluun voi päästä myös ilman pääsy­koetta tai todistus­valintaa – HS esittelee reiteistä jokaisen Tilaajille
    4. Kyllä, kansanedustajien poissaoloilla on väliä – mutta kuinka paljon?
    5. Erdoğan voittajaksi Turkin vaaleissa – presidentti saamassa entistä enemmän valtaa
    6. HS:n selvitys paljastaa eduskunnan puurtajat ja poissaolijat – katso hakukoneesta, miten kukin edustaja osallistuu eduskunnan perustyöhön
    7. Peräti joka kolmas uudis­kodin ostaja löysi asunnostaan valitettavaa – asiakas­tyytyväisyys­tutkimuksen ykkös­rakentaja ja hännän­huippu kertovat, miksi kävi näin
    8. 4 tuntia sitten
    9. Amerikkalaisen mediajätin johtaja kertoo, miksi Facebook hänestä riistää laatulehtiä ja miksi Aki Riihilahdesta tuli The Timesin kolumnisti
    10. Keinoäly ymmärtää jo suomea ja jopa murteita – puhetta tunnistava moottori muuttaa lääkärien sanelut pian suoraan tekstiksi
    11. Pentti Aaltonen, 92, ja Tellervo Aaltonen, 93, pitivät kahden viikon ajan kirjaa kotihoidosta: 14 päivää, 14 eri hoitajaa – ”Kyllä me yhdessä pärjäämme”
    12. Suomen kuningas­hanke meni 1918 aina vain hullummaksi: lopulta monarkiksi kutsuttiin vammautunut saksalais­prinssi Väinö I, joka ei edes halunnut tehtäväänsä ja jonka ulkonäköä suomalaiset kritisoivat Tilaajille
    13. Näytä lisää