Matka

Tuore sipuli houkuttelee turisteja Itä-Viroon – Paikalliset väittävät muikkujenkin olevan rasvaisempia kuin Suomessa

Itä-Viron sipulikylissä on talvella hiljaista, mutta elokuussa sipulin ostajat jonottavat sinne. Peipsijärvellä voi herkuttelun lisäksi pyöräillä, veneillä ja päästä jopa paikallisen luo saunaan.

Me synnymme sipulinkasvattajina, sanoo Galina Kulak ja nauraa.

Hänen solmimansa sipuliletit roikkuvat pienen puuvajan katosta Kasepään kylässä Peipsijärvellä Itä-Virossa. Tänä kesänä sipulinmyynti alkoi jo heinäkuun lopussa, koska sato kypsyy lämpimien säiden vuoksi etuajassa.

Reittiä Kallasten kaupungista Varnjan kylään kutsutaan sipulitieksi. Peipsijärven kolme kylää Kasepää, Kolkja ja Varnja taas tunnetaan Virossa sipulikylinä.

Kylissä on noin 670 vakituista asukasta. Talvella kylät uinuvat hiljaisina, mutta loppukesällä ne muuttuvat markkinapaikoiksi ja matkailukohteiksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kyläläiset myyvät sipuleita elokuusta lokakuuhun. Silloin autoja rullaa jonoksi asti, osa tulee pitkienkin matkojen takaa. Viime vuonna vieraita saapui arviolta noin 30 000.

Kasepään kylässä pienet talot ja niiden takana pilkottavat peltotilkut seuraavat nauhana toi­siaan. Kissat ja koirat juoksevat kylän raitilla.

Moniväriset kukat kukkivat Galina Kulakin puutarhassa. Tien toisella puolella siintää kalaisa Peipsijärvi.

Paikalliset puhuvat enimmäkseen venäjää, mutta sipuliostoksilla riittää viittomakieli, jos venäjä ei ole hallussa. Kolmen kilon sipuliletistä Galina Kulak veloittaa kymmenen euroa.

Kulak seuraa sipulinviljelijänä vanhempiaan. Hänen 80-vuotias äitinsä Ljubov auttaa yhä viljelyksillä, ja pelloilla pyörii myös Galinan 9-vuotias tytär Senja.

”Vanhauskoiset ortodoksit toivat sipulinviljelyksen Peipsijärvelle 1700-luvulla. Sipulia viljellään joka talossa. Monet eläkeläiset hankkivat sipulilla lisätuloja, ja kesäisin kyliin saapuu kesäasukkaita paikallisten avuksi”, Galina Kulak kertoo.

Hän viljelee sipulia sivutyönä. Talvella hän työskentelee kokkina Tartossa.

Kulakien pelloilla sipulit kasvavat korkeissa penkeissä. Siemensipulit, istukassipulit ja ruokasipulit kypsyvät vierekkäin.

Sipulin kasvukaari kestää kolme vuotta. Ensimmäisenä vuonna kasvatetaan kukkia, joista kerätään siemeniä. Seuraavana vuonna penkissä kasvavat istukassipulit, ja kolmantena vuonna istukkaista saadaan satoa.

Viljely tapahtuu käsityönä. Kemiallisia lannoitteita pelloilla ei käytetä. Perinteisiin kuuluu, että kun sipulinviljelijä kuolee, hänen sipulilapionsa lahjoitetaan seuraavalle viljelijälle.

Kun sipuliletit riippuvat telineissä kylän raitilla, niitä voi ostaa, mutta sisälle taloihin ei sovi mennä kysymään myytävistä sipuleista. Tien varrelle tuoduilla myyntipöydillä kaupataan usein myös marjoja ja kuivattua kalaa.

Kolkjan, Kasepään ja Varnjan sipulikylissä järjestetään 18. elokuuta kaikille avoimet saunapäivät. Ainakin kymmenen taloa lämmittää saunan, johon kuka tahansa pääsee saunomaan.

Sipulimatkaan kannattaa yhdistää myös vierailu vanha­uskoisten museoon, joka sijaitsee Kasepään naapurikylässä Kolkjassa.

Museo kertoo vanhauskoisten ortodoksien historiasta ja esittelee vanhauskoisten vaatteita, käsitöitä, työkaluja, pyhiä kirjoja ja ikoneita. Vanhauskoiset ovat pitäneet kiinni tavoistaan yli tuhannen vuoden ajan.

Sipulikylien asukkaat ovat enimmäkseen vanhauskoisia, mutta kesähelteillä raitilla ei näy huivipäisiä naisia. Väki pukeutuu kesäisen rennosti kuten muutkin virolaiset. Huivi kuuluu perinteiseen pukeutumiseen.

Kolkjasta löytyy kyläkauppa ja Peipsimaan vierailukeskus. Siellä järjestetään usein juhlia ja tapahtumia, joissa tarjotaan kuuluisia Peipsijärven sipulipiirakoita. Työpajoissa voi opiskella esimerkiksi tekstiilin painamista ja kynttilän valamista.

Natalia Kuznetsova pyörittelee vierailukeskuksessa sipulipiirakoita palloiksi löysästä vehnätaikinasta. Sipuli- ja kananmunaseoksen hän kätkee piirakan sisään.

”Taikina ei pidä liiasta vaivaamisesta. Sen pitää olla löysää”, Kuznetsova neuvoo.

Täti Šuran kesäkahvilassa myydään sipulipiirakoita. Pehmeät leivonnaiset maistuvat ­aavistuksen verran makeilta.

Vierailukeskuksessa voi tutustua myös sikurin historiaan. Pienessä sikurimuseossa selviää, miten sikuria on käytetty kahvin korvikkeena, ravintona ja rohtona.

Vanhauskoisten asumiseen saa tuntuman yöpymällä Mesi tare kodumajassa Varnjassa. Vieraat nukkuvat aidossa vanhauskoisten talossa.

Sieltä voi myös vuokrata veneitä ja polkupyöriä. Matka kolmen sipulikylän läpi on seitsemän kilometriä.

Sipulin lisäksi Peipsijärvi tunnetaan kalasta. Kala elättää kyläläisiä, ja järvestä nousee 35:tä eri kalalajia, muun muassa muikkua, kuhaa, haukea, ahventa, madetta ja pikkukuoretta.

Tauno Laasik paistaa muikkuja pienelle seurueelle kaasuliedellä Rootsikülan rannassa. Aallot liplattavat, ja Peipsijärvi siintää sinisenä kuumana kesäpäivänä.

Laasik tietää, että Peipsijärven muikut sulavat suussa. Ne ovat rasvaisempia ja pulleampia kuin suomalaiset muikut. Hänen bravuurinsa on muikkuaurinko.

Laasik pyörittelee järvivedessä huuhtomansa muikut hyvin maissijauhoissa. Hän asettelee ne pyöreäksi auringoksi kylmälle paistinpannulle. Sitten hän lisää kasvisöljyä ja runsaasti voita ja sytyttää tulen kaasulieteen. Muikut kypsyvät kummaltakin puolelta viidestä seitsemään minuuttia. Mausteeksi Laasik ripottelee merisuolaa.

Kääntäminen tapahtuu lautasen avulla. Laasik tiristää rasvat kattilaan, asettaa talouspaperia kalojen päälle ja kumoaa auringon lautaselle. Sen jälkeen hän liu’uttaa kalat takaisin pannulle kypsymään.

Herkulliset muikut syödään rannalla käsin. Lautasina toimivat päreenpalat, ja kyytipoikana maistuvat Laasikin säilömät kurkut.

”Tämä on herkkupala”, Laasik sanoo ja pistää suuhunsa kalan rapean pyrstön.

Sadan kilometrin päässä sipulitiestä Lüübnitsan kylässä Setumaalla järjestetään 25.–26. elokuuta Peipsijärven suurimmat sipulimarkkinat.

Pikkuruisessa sipulikylässä asuu ympärivuotisesti vain neljäkymmentä asukasta, mutta sipulimarkkinoilla kävi viime vuonna 6 000 vierasta. Tänä kesänä myyjiä saapuu parisataa. Enempää heitä ei mahdu kylätaloa ympäröivälle kentälle. Virolaisten lisäksi myyntipaikkoja ovat varanneet latvialaiset ja liettualaiset.

Markkinat ovat koko vuoden kohokohta kylässä. Sipulin myyntiä vauhditetaan tanssiesityksillä ja konserteilla.

Vladimir Jerešin on yksi kylän vakituisista asukkaista. Hänen pelloillaan kasvaa isoa ja litteää sipulia, jota kutsutaan lüübnitsan sipuliksi. Sitä, kuten muitakin Peipsijärven sipuleita, myydään usein Helsingissä Martin markkinoilla marraskuussa.

”Sato näyttää hyvällä. Odotamme markkinoille paljon väkeä”, Jerešin toivoo.

Tänä vuonna Peipsijärveä kiertää ensimmäistä kertaa 175 kilometrin mittainen ruokakatu samaan aikaan sipulimarkkinoiden kanssa. Kadulle on tulossa lukuisia pop up -ravintoloita. Ennen markkinoita ruokapaikat merkitään Googlen karttasovellukseen.

Ruokakadun pääjärjestäjä Triinu Akkermann lupaa, että ruokapaikat valitaan huolella.

”Ranskalaisia ja roskaruokaa ei kadulle pääse. Ruuat valmistetaan paikallisista raaka-aineista, ja gourmeeta saa olla mukana.”

Peipsijärvellä voi tehdä aikamatkan

Peipsijärvi tarjoaa matkailijoille upeita luontokokemuksia, rauhaa ja aikamatkoja menneisyyteen. Järvi on Euroopan viidenneksi suurin luonnonjärvi: pituudeltaan 72 kilometriä ja leveydeltään 50 kilometriä. Järven rannoilla on metsiä, polkuja, soita ja pikkuisia kyliä.

Järven pohjoisosassa leviää 37 kilometrin mittainen hiekkarantavyöhyke. Hyvä pysähdyspaikka on esimerkiksi Kauksin ranta, jossa voi yöpyä leirintäalueella, mökkikylässä tai lomakeskuksessa.

Sipulikylät Kolkja, Kasepää ja Varnja sijaitsevat Peipsin rantaviivan keskivaiheilla. Melko lähellä on myös sipulinviljelyksestä tunnettu Piirisaari, jonne venematka Laaksaaren satamasta kestää vajaan tunnin. Nykyään siellä asuu alle sata asukasta. Saari on luonnonsuojelualuetta, jossa on kolme kylää: Tooni, Saari ja Piiri. Saaren kylässä on museo, joka tutustuttaa vanhauskoisten historiaan saarella.

Alatskiven kylässä Peipsijärven rannassa on upea linna, jonka museo kertoo herrasväen elämästä ja kartanon palvelijoista sata vuotta sitten. Kartano rakennettiin aikoinaan paroni Nockelnin perheen kodiksi. Linnassa voi yöpyä.

Toinen hauska yöpaikka on Nina Kordon -vierastalo, jonka yhteydessä on myös olkikattoisia taloja.

Kun Peipsijärven rantateitä ajaa Tartosta etelään, vastaan tulee sympaattinen Räpinan kaupunki. Siellä voi yöpyä 1930-luvulla rakennetussa puutalohotellissa, jonka huoneissa sisustus noudattaa 1930-luvun tyyliä. Hotellin vierestä alkaa Räpinan puisto, jonka keskellä ko­hoaa Sillapään palatsiksi nimetty kartano. Puistossa kasvaa satoja puu- ja pensaslajeja, ja siellä pesii lintuja ja lepakoita.

Lähellä Latvian rajaa Setumaalla jatketaan vanhoja perinteitä. Joka kesä valitaan Setumaan kuningas, joka hallitsee yhden päivän vuodessa kuningaskuntaansa. Kylät saavat vuorotellen tämän kunnian.

Värskan kylpylä Setumaalla tunnetaan mineraalivedestään ja mutahoidoistaan. Hieno vierailupaikka Värskassa on Setu­museo, joka esittelee setukaisperheiden asumuksia 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.

Jos Värskasta jatkaa Saatseen, joutuu ajamaan Venäjän läpi. Saatsen saapas eli niemen nokka kuuluu Venäjälle, mutta sen läpi kulkee vanha Värskan ja Saatsen välinen tie. Raja-alueella ei saa pysähtyä.

Saatsen kylän komein nähtävyys on yli 200 vuotta vanha Pyhän Paraskevan ortodoksinen kirkko. Paikallisilla on tapana viettää kirkkojen hautausmailla pyhimysten muistopäiviä. Silloin asukkaat kokoontuvat haudoille muistelemaan kuolleita sukulaisia. Haudoilla syödään, juodaan, lauletaan ja tanssitaan. Suremisen sijasta kerrotaan iloisia muistoja ja tavataan ystäviä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Matka
  • Viro
  • Sirpa Pääkkönen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    4. 4

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    5. 5

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    6. 6

      Vastaako sinunkin lapsesi, että äiti siivoaa, kun pyydät häntä raivaamaan lelut huoneestaan? Opettele temppu, jonka avulla lapsi alkaakin siivota itse

    7. 7

      Mikä Lasipalatsin kelloja vaivaa? Koko maailma katsoo nyt Helsinkiin, mutta aika näyttää pysähtyneen uuden museon ulkopuolella

    8. 8

      Terminator, Salkkarit ja Spaissarit tekivät ysäristä ysärin – Testaa, kuinka hyvin muistat 90-luvun suosituimmat elokuvat, tv-sarjat ja musiikin

    9. 9

      Pojista puhutaan kummallisten yleistysten kautta

    10. 10

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    2. 2

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    3. 3

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    4. 4

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    5. 5

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    6. 6

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    7. 7

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    8. 8

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    9. 9

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    10. 10

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. STT:n vastaava päätoimittaja Mika Pettersson eroaa – tilalle Minna Holopainen
    3. Tiger Woods golfasi voiton viiden vuoden tauon ja monien vaikeuksien jälkeen –”Itku oli päästä”
    4. Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää
    5. Lajilegenda Mika Kohosen koti jo on Ruotsissa, mutta vaimonsa kehotuksesta lajilegenda lähti vielä talveksi Suomeen
    6. Mikä Lasipalatsin kelloja vaivaa? Koko maailma katsoo nyt Helsinkiin, mutta aika näyttää pysähtyneen uuden museon ulkopuolella
    7. Terminator, Salkkarit ja Spaissarit tekivät ysäristä ysärin – Testaa, kuinka hyvin muistat 90-luvun suosituimmat elokuvat, tv-sarjat ja musiikin
    8. Hongkong kielsi ensi kertaa itsenäisyyttä ajavan puolueen – ”Vaarallinen ennakkotapaus”, sanoo tutkija
    9. Neljä isoa tiikerihaita tapettiin Australiassa kahden turistin jouduttua haihyökkäysten kohteeksi – ihmisiä kehotetaan välttämään meressä uimista suositussa lomakohteessa
    10. Tunti sitten
    11. Näin bailaa kuoro, joka on levyttänyt supertähtien kanssa – katso, miten Suomeen saapuva etelä-afrikkalainen kuoro juhlisti Nelson Mandelaa
    12. Muistatko flash mob -esityksen, joka sai ihmiset itkemään Etelä-Afrikassa? Nyt sama teos soi Suomeen saapuvan Soweto Gospel Choirin uudella levyllä
    13. Näytä lisää