Matka

Lailliset kasinot houkuttelevat naapurimaiden turistit Georgiaan – vuoristossa verikostojen kierre on katkennut ja tunnelma kuin satojen vuosien takaa

Euroopan ja Aasian rajalla sijaitseva Georgia on edullinen matkailumaa, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. Vuorilla aika tuntuu pysähtyneen, kaupungeissa sekoittuvat uusi ja vanha.

Pitkäkarvainen emakko tuhisee tyytyväisen näköisenä talonvierustan mutakuopassa. Vilkkaat pikkuporsaat tonkivat maata sen ympärillä.

Iltapäivän helteinen rauha on rikkumaton kapealla kujalla, jota reunustavat päällekkäin ladotuista kivistä rakennetut talot ja kohti taivasta kurottavat keski­aikaiset puolustustornit.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Äkkiä kujan päässä kopisevat kaviot. Joukko teini-ikäisiä poikia ratsastaa itsetietoisen näköisinä ohi kaukasianhevosillaan. Ratsukot laukkaavat tornien ohi kohti kylän takana kohoavia vihreitä niittyjä ja Kaukasuksen lumisia rinteitä.

Emakko röhkäisee ja rauha palaa kujalle. Jotkut asiat eivät ole muuttuneet Ušgulissa yli tuhanteen vuoteen.


Georgian luoteisosassa lähellä Venäjän rajaa sijaitseva Ušguli on joukko toisiinsa liittyviä pieniä kyliä, joiden nimet ovat kuin fantasiaromaanista: Murqmeli, Žibiani, Tšubiani, Tšažaši.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kylärypäs kohoaa 2 100 metriin. Se on Euroopan korkeimpia vakituisesti asuttuja paikkoja. On tosin makuasia, kuuluu Georgia Eurooppaan vai Aasiaan.

Ušgulin maisemaa hallitsevat kiviset vartiotornit, joista vanhimmat on rakennettu jo 800-luvulla. Levottomina aikoina tornit toivat turvaa valloittajia ja ryöstöretkiä vastaan, mutta suojasivat myös talon väkeä perheiden ja klaanien välisessä verikostojen kierteessä. Nykyään seutu on Unescon maailman­perintökohde.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lähes kaikki asukkaat kuuluvat svaneiksi kutsuttuun kansanryhmään. Svanin kieli erkaantui georgian kielestä tuhansia vuosia sitten eikä kielestä ole kirjoitettua versiota. Svanit ovat hartaita ortodoksikristittyjä, mutta eristynyt sijainti on ylläpitänyt ikivanhoja heimoperinteitä ja pakanuuden ajoilta periytyneitä uskomuksia.

Vielä 15–20 vuotta sitten svanien kotiseudulla Svanetialla oli hurja maine: kuumaverisen heimon asuttamaa syrjäistä aluetta pidettiin rosvojoukkojen temmellyskenttänä, jonne Georgian keskusvallan ote ei ulottunut. Verikostojen kierre vähensi säännöllisesti miesvahvuutta pienissä kylissä.


Nykyään Svanetia on turisteillekin turvallista seutua. Matkailijamäärät ovat kasvussa ja tulijat otetaan ystävällisesti vastaan, vaikka yhteistä kieltä ei aina löydykään – ellei vieras osaa geor­giaa tai venäjää.

Svanetian ”pääkaupungissa” Mestiassa lisääntyvä matkailu näkyy selvästi: uusia nykyaikaisia rakennuksia nousee eri puolille ja pääkatu tuo mieleen Sveitsin alppikylät ravintoloineen ja vaatekauppoineen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mestiasta voi tehdä päiväretkiä ympäröiville vuorille ja tutustua svanien kulttuuria esittelevään museoon, mutta alueen helmiä ovat Ušguli ja muut pikkukylät hieman syrjemmällä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mestiasta pääsee Ušguliin helpoimmin hyppäämällä reittitaksiin eli maršrutkaan, joka kolistelee perille pitkin rotkojen reunoilla kulkevaa kuoppaista hiekkatietä.

Helpoin tapa ei kuitenkaan ole paras. Parhaiten ainutlaatuiseen alueeseen tutustuu vaeltamalla Ušguliin neljässä päivässä pikkukylien kautta ja yöpymällä alueel­la asuvien perheiden ylläpitämissä majataloissa.

Hiihtohissi kiidättää Mestiasta ylös Zuruldin massiivin harjanteelle. Hissiravintolan terassilta avautuu upea panoraamanäkymä laakson toisella puolella oleville vuorille, kuten tuplahuippuiselle Ušballe (4 710 m), jota ei turhaan kutsuta Kaukasuksen Matterhorniksi.

Tarjoilijat kantavat pöytiin drinkkejä ja reggae raikaa, mutta matkaa jatkuu kohti Tsvirmin kylää ja alkuperäisempää svanitunnelmaa.

Patikointi harjannetta pitkin sujuu leppoisasti, mutta laskeutuminen alas Tsvirmiin harjanteen toisella puolella on jyrkkä ja huonosti merkitty. GPS-paikannin helpottaa huomattavasti elämää.

Tsvirmi on hiljainen maalaiskylä, jossa ei juuri näy muita turisteja. Paikallinen mummo osoittaa suunnan majapaikkaan.

Ilta sujuu rattoisasti pihaterassilla majatalon emännän veljen kanssa paikallista kotipolttoista chacha -viinaa maistellessa. Englanti-Georgia -sanasto on hyödyksi, kun maljoja kohotellaan kansojen ystävyydelle ja maailmanrauhalle.

Seuraa­vana päivä­nä on vuoros­sa hiki­nen nousu hiekka­tietä pitkin Tet­nuldin laskettelu­keskuksen auringossa paahtuville ylärinteille. Pölisevä tie ja hissirakennelmat eivät oikein innosta, mutta onneksi maisemat ovat muuten hienot.

Lopulta hiekkatie muuttuu poluksi, joka kaartelee alppiniittyjen läpi. Kukkivat konnantattaret, lemmikit, päivänkakkarat ja kymmenet muut koto-Suomessa tunnetut ja tuntemattomat kasvit muuttavat vihreät niityt värien ilotulitukseksi.

Niittyjen läpi saa laskeutua pitkän tovin alas jokilaaksoon, mutta kohta Adišin kylän vartiotornit ilmestyvät näkökenttään. Osa torneista on sortunut ja kylässä näkyy muutama auto ja peltikatto, mutta muuten näkymä lienee sama kun keskiajalla kylään saapuneilla matkaajilla.

Matkalla majataloon valtava kaukasianpaimenkoira tervehtii tulijoita raivokkaalla haukunnalla – onneksi aidan toiselta puolelta.

Illalla majatalon pitäjät kertovat, että jokunen vuosi sitten Adiši oli jo autioitumassa. Talvet Svanetiassa ovat vaikeita ja kestävät kuusi kuukautta. Usein lumi katkaisee ainoan tieyhteyden Mestiaan.

Kylässä asui enää neljä perhettä, mutta turismin myötä monet ovat palanneet takaisin, ainakin kesäksi. Nykyään perheitä on kuulemma jo 14.


Majoituspalveluiden lisäksi adišilaiset saavat lisätuloja hevosistaan. Seuraavana päivänä on ylitettävä kylän lähellä virtaava Adišischala-joki, joka saa alkunsa jäätiköstä. Voimalla virtaavasta joesta saattaa päästä yli kahlaamallakin, mutta adišilaiset ovat tuoneet jokivarteen hevosia, joilla ylityksen voi turvallisesti tehdä satulakyydillä maksua vastaan.

Jokivarren kosteasta pöheiköstä matka jatkuu ylös Chkhunderi-solaan, josta alas laaksoon valuva yhdeksän kilometriä pitkä jäätikkö erottuu koko komeudessaan. Jään ja vehreiden rinteiden hallitsema näkymä vetää vertoja Alpeille.

Kuten vuorilla on usein tapa­na, nou­sua ylös seuraa laskeu­tumi­nen alas. Solan jälkeen voi jatkaa suoraan Ipralin kylään yöksi tai pysähtyä matkan varrelle Khalden rauniokylään, jonka yksi talo on kunnostettu majapaikaksi.

Khaldessa ei ole ketään muita ulkomaalaisia. Illan hämärtyessä isäntäperhe alkaa huolestua: talon lehmät eivät eivät ole vieläkään saapuneet jyrkiltä laitumilta kotiin lypsettäviksi. Viime hetkellä ennen pimeyttä karkulaiset löytyvät ja nopean lypsyn jälkeen laakso hiljenee yöksi.

Khaldesta Ušguliin voi kävellä tietä pitkin, mutta Mestia-Ušguli -tietä pitkin suhaavat autot ja niiden nostattamat pölypilvet tekevät matkasta ikävän.

Liikenteen voi välttää kävelemällä pitkin metsäpolkuja, jotka kulkevat tien vierestä nousevilla rinteillä. Reitti on huonosti merkitty, joten GPS-paikannus on taas tarpeen.

Saapuminen Ušgulin kuittaa vaelluksen rasitukset. Tukevan päivällisen jälkeen on aika kuljeskella lehmänläjiä väistellen pitkin keskiaikaisia kujia ja sukeltaa menneen maailman tunnelmaan.

Yö laskeutuu ja asukkaat kokoontuvat rupattelemaan pihoille ja talojen edustoille kuten tuhat vuotta sitten. Jostain pilkahtaa valo, mutta enimmäkseen Ušgulia hallitsee pimeys. Ylhäällä tuikkii Kaukasuksen tähtitaivas.

 

Batumiin turisteja vetävät kasinot ja rantabulevardi


Svanetian hiljaisten vuoristokylien jälkeen Batumi Mustanmeren rannalla aiheuttaa melkein kulttuurishokin: modernit pilvenpiirtäjät kohoavat korkeuksiin, kasinot houkuttelevat uhkapeliin ja turistien virta vaeltaa pitkin palmujen ja suihkulähteiden reunustamaa rantabulevardia.

Batumi on rantalomakohde, josta moni suomalainen ei ole koskaan kuullutkaan. Se on häkellyttävä yhdistelmä uutta ja kiiltävää, vanhaa kunnostettua sekä neuvostotyylin ankeaa arkkitehtuuria.

Georgian toiseksi suurimmassa kaupungissa asuu vain vähän yli 150 000 ihmistä, mutta se tuntuu väkimääräänsä suuremmalta.

Lomailun keskus on seitsemän kilometriä pitkä rannan suuntainen kävelykatu, jonka reunalla olevissa baareissa ja tyylikkäissä rantaklubeissa voi siemailla cocktaileja, syödä päivällistä tai tanssia dj:den pyörittämien Kaukasuksen alueen popbiittien tahtiin.

Kaduilla kuulee georgian lisäksi turkin kieltä, azeria, armeniaa ja Iranin farsia. Katukuvassa näkyvät niqab-hunnut kielivät myös Persianlahden öljyvaltioista tulevista vierailijoista.

Hiekan sijasta uimarantaa peittävät pyöreät kivet. Ranta vaikuttaa siistiltä. On miellyttävän lämmintä, mutta taivaalta vihmoo pari päivää vettä – harvinainen takaisku kesällä yleensä aurinkoisessa kaupungissa.

Yöllä suihkulähteet, taide­teokset ja kitschiä lähentelevät modernin arkkitehtuurin luomukset hehkuvat värivalojen loisteessa.


Rannan läheisyydestä löytyy ravintola, joka esittää vinoon ylösalaisin käännettyä Washingtonin Valkoista taloa.

Batumin uusien rakennusten estetiikka tuo välillä mieleen Las Vegasin. Tyyliä voi pitää osuvana, sillä kaupungissa on yli kymmenen kasinoa. Monille naapurimaista tulleille matkailijoille Batumin suurin vetovoimatekijä ei olekaan ranta, vaan mahdollisuus harrastaa uhkapelejä laillisesti. Esimerkiksi Turkissa ja Azerbaidžanissa uhkapelipaikat ovat kiellettyjä.

Turismin kasvuun tuntuu olevan vahva usko: rannan tuntumaan kohoaa siellä täällä uusia korkeita rakennuksia, joihin on tulossa hotelleja ja lomaosakkeita. Batumissa voi yöpyä edullisesti pilvenpiirtäjän huoneistossa, josta avautuu huikea näkymä rantabulevardin yli Mustallemerelle.


Hillitympää tunnelmaa löytyy rantabulevardin takana sijaitsevista kortteleista. Huolella kunnostettujen vanhojen talojen ympäröimä Eurooppa-aukio kahviloineen ja ravintoloineen henkii 1800-luvun lopun keskieurooppalaista charmia.

Syvemmältä vanhasta kaupungista löytyy ehkä aidoin Batumi: kortteli toisensa perään rauhallisia katuja ja perinteisiä kaksikerroksisia taloja isoilla ulkonevilla parvekkeilla.

Yhdeksän kilometrin päässä keskustasta voi patikoida tuntitolkulla valtavassa Batumin kasvitieteellisessä puutarhassa. Reitit esittelevät kasveja yhdeksältä kasvillisuusvyöhykkeeltä eri puolilta maailmaa. Puutarhassa on paljon nousuja ja laskuja. Jos kävely rinnemetsissä tympii, voi hypätä läpi puutarhan kulkevaan sähköbussiin tai vuokrata golfauton.

 

Rähjäinen ja sliipattu Tbilisi


Georgian pääkaupunki Tbilisi ihastuttaa monimuotoisuudellaan: harva paikka maailmassa pystyy tarjoamaan vastaavan kattauksen erilaisia rakennustyylejä, etnisiä vaikutteita ja uskontoja.

Tbilisiä on vaikea määritellä: onko se eurooppalainen vai aasia­lainen kaupunki, perinteinen vai moderni, viimeistelty vai rähjäinen, seesteinen vai sykkivä? Ehkä kaikkia näitä.

Tbilisin asukkaat pitävät it­seään eurooppalaisina. Pää­kadulla Rustavelilla tunnelma on vauraan eurooppalainen. Katu on täynnä merkkiliikkeitä, kauniita vanhoja taloja ja tyylikkäitä ravintoloita. EU:n tähtiliput liehuvat valtiollisten rakennusten edessä – vaikka Georgia ei kuulu EU:hun.

Vanhassa kaupungissa sijaitsevalta rikkikylpylöiden alueelta Abanotubanilta löytyy huolella restauroituja kaksikerroksisia perinnetaloja isoine värikkäine puuparvekkeineen, mutta myös islamilaista arkkitehtuuria edustava kylpylä ja moskeija. Kivenheiton päässä moskeijasta on joukko ortodoksikirkkoja ja synagoga.


Hyvän yleiskuvan Tbilisistä saa hyppäämällä köysihissin kyytiin ja matkaamalla jyrkällä harjanteella sijaitsevan Narikala-linnoituksen muureille.

Alhaalla avautuu näkymä yli miljoonan asukkaan kaupunkiin, jonka halkaisee Kura-joki. Joen ympäristössä on joukko silmiinpistäviä moderneja rakennuksia: teräksestä ja lasista rakennettu Rauhan silta, kaatuneita jäätelötötteröitä muistuttava konsertti- ja näyttelykeskus sekä julkisten palveluiden rakennus, joka muistuttaa kukan terälehtiä.

Joka suunnassa näkyy myös ortodoksikirkkoja. Mahtavin niistä on joen toisella puolella yli 100 metrin korkeuteen ko­hoava Sameban katedraali. Matkaaja saa usein kuulla, että Geor­gia on ensimmäisiä kristinuskoon kääntyneitä maita maailmassa: kristinuskosta tuli valtionuskonto nykyisen Geor­gian keskiosassa jo 300-luvulla.

Kauempana erottuu toisenlaista Tbilisiä: neuvostotyylisten kerrostalojen täyttämiä lähiöitä, jotka olisivat peruskorjauksen tarpeessa.

Kantakaupungin laitamien rähjäisen romanttisilta kujilta löytyy seesteistä pikkukaupungin tunnelmaa, joka poikkeaa täysin pääkadun ihmisvilinästä. Kaupungissa jylläävä rakennus- ja korjausbuumi näkyy täälläkin: muutaman vuoden päästä monet romahtamaisillaan olevat talot on korjattu turistien käyttöön hotelleiksi tai ravintoloiksi.

Yksi tunnetuimmista korjauskohteista on Fabrika, entinen tekstiilitehdas joka on muutettu trendikkääksi jättihostelliksi, tapahtumakeskukseksi, baareiksi ja design-putiikeiksi. Fabrikan avoimella sisäpihalla voi kuunnella bändien keikkoja ja maistella paikallisia IPA-oluita.


Tbilisi on mainio paikka tutustua Georgian eri alueiden ruokakulttuuriin. Ruoka on yleensä herkullista ja vaikutteita on historian aikana saatu niin Venäjältä kuin Turkista ja Persiastakin. Usein tapana on tilata pöytään useampi annos, jotka jaetaan seurueen kesken.

Peruskattaukseen kuuluvat esimerkiksi täyttävät, juustolla ryyditetetyt hatsapuri-leivät, isoja pelmenejä muistuttavat khinkalit, mtsvadi-lihavartaat, munakoisosta, paprikasta ja tomaatista tehty ajapsandali-muhennos, muhennetuista pavuista tehty lobio ja pkhalit – pinaatista tai muista muhennetuista kasviksista tehdyt pateet.

Kyytipojaksi sopivat paikalliset viinit, joiden valmistukseen Georgiassa on monituhatvuotiset perinteet.

Fakta

Edullinen matkakohde


 Suomesta ei ole Geor­giaan suoria lentoja, mutta Tbilisiin pääsee Helsingistä yhdellä koneenvaihdolla. AirBaltic lennättää Riikan, Ukraine Airlines Kiovan ja Turkish Airlines Istanbulin kautta. Meno-paluu -lipun voi saada alle 300 eurolla.

 Svanetian Mestiaan pääsee Tbilisistä matkustamalla ensin yö- tai päiväjunalla Zugdidiin ja jatkamalla matkaa maršrutka-reittitaksilla. Tbilisiin voi palata samaa reittiä tai jatkaa maršrutkalla Mustanmeren rannalle Batumiin. Batumista pääsee takaisin Tbilisiin nykyaikaisella junalla.

 Matkustaminen on edullista: viitisen tuntia kestävä matka päiväjunalla Tbilisistä Zugdidiin maksaa alle 15 euroa. Mestian kentälle voi myös lentää edullisesti pienkoneella suoraan Tbilisistä, mutta lennot ovat usein loppuunmyytyjä ja ne voidaan perua jos sää huono.

 Georgia on suomalaisille halpa omakohde: siistin kahden hengen huoneen saa alle 50 eurolla ja ravintolaruoka maksaa yleensä reilusti alle puolet Suomen hinnoista.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Matka
  • Matkailu
  • Georgia
  • Sami Soininen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Facebookin merkittävät osakkeen­omistajat ilmaisivat tukensa ehdotukselle siirtää Mark Zuckerberg syrjään yhtiön johdosta

    2. 2

      Kanada laillisti kannabiksen: Pohjois-Amerikan ”pilvi­vyöhyke” ulottuu nyt Kaliforniasta melkein Pohjois­navalle – Tällaisia seurauksia laillistamisella on ollut

    3. 3

      ”Niin Antti, minullakin on ratkaisu­ehdotus...” – Miksi Juha Sipilä härnäsi Antti Rinnettä televisiossa ja miksi Rinteen oli niin vaikea vastata?

    4. 4

      Saako toimittaja ilmoittaa raskauttavia tietoja työnantajalle – Louhimiehen tapauksessa on yksi merkittävä ero viimekeväiseen somekohuun

      Tilaajille
    5. 5

      Lehti julkaisi karmivia yksityiskohtia: Sauditoimittajan epäilty surma kesti seitsemän minuuttia – 15-henkisen murharyhmän ei ollut edes tarkoitus kuulustella toimittajaa, kertoo lähde

    6. 6

      Helsingin kirjamessut perui Kiuas-kirjakustantamon osallistumisen messuille – Kustantamon taustalla äärioikeistolaisista kommenteista tunnettu Timo Hännikäinen

    7. 7

      Yliopistollinen tutkimus: Miehet pitävät vaimot uskollisina ansaitsemalla heitä paremmin – uskotonta vaimoa uhkaa kulutusmahdollisuuksien väheneminen

    8. 8

      Suomen ensimmäinen huumausaine­laki ratkaistiin arvalla, mikä sinetöi huume­politiikan vuosi­kymmeniksi – Miksi Suomesta puuttuu keskustelu kannabiksen asemasta?

    9. 9

      Norja pyytää anteeksi saksalaissotilaisiin toisen maailmansodan aikana rakastuneilta naisilta, joita se ”kohteli häpeällisesti”

    10. 10

      Maailmasta loppuu metalli, kun 80% puhelimista jää kierrättämättä – Syy on kuluttajien hölmö tapa, sanoo asiantuntija, jonka kanssa HS purki iPhonen ja tutki sen metallit

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yliopistollinen tutkimus: Miehet pitävät vaimot uskollisina ansaitsemalla heitä paremmin – uskotonta vaimoa uhkaa kulutusmahdollisuuksien väheneminen

    2. 2

      Ylisuorittajien ongelmat ovat ylellisyyttä – Minun on vaikea surra ihmisten puolesta, jotka ovat saavuttaneet elämässään liikaa

    3. 3

      Väkivaltainen exä tarkkaili kumppaniaan älyjääkaapin avulla – Älylaitteilla ja niiden vakoiluohjelmilla tehdään ankaraa lähisuhdeväkivaltaa, jossa rajana on vain mielikuvitus

      Tilaajille
    4. 4

      Särötön kuva ”tavallisista suomalaispojista” SS-joukoissa romuttuu vuoden tärkeimmässä sotahistorian teoksessa

    5. 5

      Lehti julkaisi karmivia yksityiskohtia: Sauditoimittajan epäilty surma kesti seitsemän minuuttia – 15-henkisen murharyhmän ei ollut edes tarkoitus kuulustella toimittajaa, kertoo lähde

    6. 6

      ”Niin Antti, minullakin on ratkaisu­ehdotus...” – Miksi Juha Sipilä härnäsi Antti Rinnettä televisiossa ja miksi Rinteen oli niin vaikea vastata?

    7. 7

      Saako toimittaja ilmoittaa raskauttavia tietoja työnantajalle – Louhimiehen tapauksessa on yksi merkittävä ero viimekeväiseen somekohuun

      Tilaajille
    8. 8

      Uusi löytö voi muuttaa historiankirjoituksen Pompeijin tuhon ajankohdasta – päivämäärä löytyikin kirjoitettuna seinään

    9. 9

      Telttaa ei viedä, ja ostoskeskus päästää vessaan – Ihmisroskaksi leimatun Markku Korhosen elämässä moni asia on nyt paremmin

      Tilaajille
    10. 10

      Maailmasta loppuu metalli, kun 80% puhelimista jää kierrättämättä – Syy on kuluttajien hölmö tapa, sanoo asiantuntija, jonka kanssa HS purki iPhonen ja tutki sen metallit

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 37: Akseli Valmunen kuvasi lähiötä, jossa latvialaiset telakkatyöläiset ja suomalaiset työttömät elävät rinnakkain

      Tilaajille
    2. 2

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    3. 3

      Verohallinto julkaisi Instagramissa kenties kaikkien aikojen kuivimman vitsin, eikä kukaan oikein tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella

    4. 4

      Neljän kuukauden korvatulehdus ja kuusi poskiontelotulehdusta päälle – Karoliina Sallinen-Pentikäisen loputtomaan sairasteluun löytyi syy, joka on suomalaisille erityisen tyypillinen

      Tilaajille
    5. 5

      ”Turha niitä on enää töihin koittaa, ne on ryypänneet terveytensä jo” – Turun telakka takoo vaurautta, mutta sen varjossa elää köyhyyteen käpertynyt lähiö

      Tilaajille
    6. 6

      Suomessakin suositun antibiootin käyttöä rajoitetaan vakavien haittojen takia – Lääke aiheuttanut revenneitä jänteitä, lihas­kipuja ja uni­häiriöitä

    7. 7

      Maailmanloppu on tulossa, ja se on kaikin tavoin erilainen kuin aiemmat maailmanloput

    8. 8

      Puolen metrin syvyydestä löytyi tuhat vuotta vanha viikinkilaiva Norjassa – ”Tämä on maailman­sensaatio”

    9. 9

      ”Tasa-arvoinen peruskoulu on vitsi” – Elina Tuomesta tuli uupuvien opettajien ääni­torvi ja nyt hän sanoo, että Suomessa tehdään ihmis­oikeus­loukkauksia

      Tilaajille
    10. 10

      Asiantuntijoiden varoitus poliiseille: Älä katso iPhone-puhelinta

    11. Näytä lisää