Villieläinten julma tappaminen musersi metsänvartijan Etelä-Afrikassa – ”Aina kun näin tapetun sarvikuonon, koin pettäneeni maani ja ihmiskunnan”
Salametsästäjät tappavat Krugerin kansallispuistossa joka vuosi noin 500 sarvikuonoa. Kun metsänvartija Stephen Mizdi löytää niistä yhden, hän tuntee pettäneensä maansa.
Urossarvikuonot ovat erittäin reviiritietoisia. Malelanen portin lähellä kaksi sarvikuonourosta otti mittaa toisistaan.
Hanne-Mari Tarvonen, teksti ja kuvat
22.12.2018 2:00 | Päivitetty 22.12.2018 16:29
Telttakangas kahahtaa yön pimeydessä. Kankaan takaa kuuluu hengitystä.
Pian urosleijonat kutsuvat toisiaan matalana alkavilla, ulvontaa muistuttavilla murahduksilla.
Teltassa istuva Stephen Midzi, 38, tietää, että leijonat haluavat jotakin. Sitten yön hiljaisuus rikkoutuu valtavalla karjunnalla. Midzi ryntää ulos teltastaan sen viereen pysäköidylle autolleen ja vetää oven kiinni. Hän valaisee taskulampullaan leirin aluetta: kaksi urosleijonaa seisoo 10–15 metrin päässä.
Artikkeliin liittyviä aiheita