Matka

Villieläinten julma tappaminen musersi metsänvartijan Etelä-Afrikassa – ”Aina kun näin tapetun sarvikuonon, koin pettäneeni maani ja ihmiskunnan”

Salametsästäjät tappavat Krugerin kansallispuistossa joka vuosi noin 500 sarvikuonoa. Kun metsänvartija Stephen Mizdi löytää niistä yhden, hän tuntee pettäneensä maansa.

Telttakangas kahahtaa yön pimeydessä. Kankaan takaa kuuluu hengitystä.

Pian urosleijonat kutsuvat toisiaan matalana alkavilla, ulvontaa muistuttavilla murahduksilla.

Teltassa istuva Stephen Midzi, 38, tietää, että leijonat haluavat jotakin. Sitten yön hiljaisuus rikkoutuu valtavalla karjunnalla. Midzi ryntää ulos teltastaan sen viereen pysäköidylle autolleen ja vetää oven kiinni. Hän valaisee taskulampullaan leirin aluetta: kaksi urosleijonaa seisoo 10–15 metrin päässä.


Todellinen vaaratilanne oli lähellä. Tällaisia tilanteita Etelä-Afrikassa metsänvartijana työskennellyt Midzi on kohdannut muutamia. Suurimmassa osassa vastassa ovat olleet leijonat.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Leijonatutkimus ja luonnonsuojelu ovat Midzin intohimo. Hän on työskennellyt yli 13 vuotta Krugerin kansallispuistossa Etelä-Afrikassa – ensin oppaana, sitten metsänvartijana ja nyt luonnon monimuotoisuudesta vastaavana johtajana.

Hollannin kokoinen puisto käsittää viisi erilaista kasvillisuus­aluetta kuivista heinikoista ja savannialueista vehreämpiin joki­alueisiin ja trooppisiin metsiin.

Puiston itäisellä alueella, Olifant-joen eteläpuolella on alkanut kevään sateiden aikaan viheriöidä. Etelä-Afrikassa on kevät, kun Suomessa on syksy. Kuivahkon heinikon keskeltä pilkistävät sieltä täältä kirkkaanvihreänä loistavat pensaat ja versot.


Akasiapuut rytmittävät alueen maisemaa, ja niiden lehvästön ansioista suuret impala-antilooppi-, seepra-, gnu-, puhveli- ja kirahvilaumat elävät juuri tällä alueella.

Ja koska kasveja syöviä nisäkkäitä on runsaasti, väijyvät ­alueella myös suuret kissapedot: leijonat, leopardit ja gepardit. Pilvisinä päivinä kissapedot liikkuvat aktiivisemmin niin juomaveden kuin saaliseläinten vuoksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Taistelu salametsästystä vastaan jatkuu

Leijona ja leopardi sekä afrikannorsu, sarvikuono, puhveli – eli big five, viisi suurta – ovat ne lajit, jotka suurin osa turisteista myös haluaa nähdä. Krugerissa niiden näkeminen on erittäin todennäköistä, varsinkin jos taivaalta sataa vettä.

Me olemme onnekkaita. ­Näemme viisi suurta ensimmäisten kahden päivän aikana. Saavumme puistoon Malelanen portilta ja ajamme kohti Skukuzan leiriä. Suurella aukealla on meneillään näyttävä kahakka: kaksi sarvikuonoa ottaa mittaa toisistaan.


Maa pöllyää, kun urokset puskevat toisiaan kohti. Ympärillä käyskentelevät hyeenat eivät mene lähellekään jättiläisiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kyseessä on kaksi etelänleveähuulisarvikuonoa. Se on toinen Krugerissa elävistä sarvikuonolajeista ja ainoa, jota ei ole luokiteltu uhanalaiseksi onnistuneiden suojelutoimien ansiosta.

Etelänleveähuulisarvikuonoja elää maailmassa noin 20 000 yksilöä, joista suurin osa Etelä-Afrikassa. Toinen Krugerin lajeista on pensassarvikuono. Niitä maailmassa on jäljellä enää noin 5 000 yksilöä. Laji on erittäin uhanalainen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sarvikuonoja on entistä vähemmän, koska niillä on jatkuvasti vähemmän tilaa elää. Elintilaa kutistavat eroosio, metsien hakkuu ja salametsästys.

Mikään laji ei kärsi salametsästyksestä yhtä paljon kuin sarvikuono. Sen nenän päällä on valtava, harmaa sarvi. Joillain lajeilla niitä on jopa kaksi. Aasian laittomilla markkinoilla sarven kilohinta voi olla yli 50 000 euroa, ja iso sarvi saattaa painaa jopa kuusi kiloa.


Vuonna 2017 pelkästään Etelä-Afrikassa salametsästettiin 1 028 sarvikuonoa. Sitä edeltävänä vuonna lähes yhtä monta: 1 054, joista Krugerin luonnonpuistossa 504. Akasiapuiden varjoissa liikkuu big fiven lisäksi siis myös muunlaista elämää.

Tosin kansallispuistossa ollaan menossa parempaan suuntaan. Salametsästyksen vastaiset toimet ovat kantaneet hedelmää, ja viime vuonna sarvikuonoja salametsästettiin 24 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

Kaiken kaikkiaan salametsästyksen määrä väheni Krugerissa lähes kahdeksan prosenttia. Sarvikuonokanta laskee kuitenkin edelleen rajusti, ja laji saattaa kuolla sukupuuttoon, mikäli salametsästystä ei saada kitkettyä.

Osa eläimistä selviää salametsästyksestä

Haaste on valtava. Niin norsunluun kuin sarvikuonon sarven kysyntä ei näytä laantumisen merkkejä Aasiassa.

Sarvikuonon sarven markkinat kasvavat erityisesti Vietnamissa. Sarvella uskotaan olevan lääkinnällisiä vaikutuksia, vaikka tutkimustuloksia asiasta ei ole. Sarvikuonon sarvi koostuu keratiinisäikeistä, samoista aineista kuin hiukset ja kynnet.


”Monille puiston rajoilla eläville ihmisille luonnonvarojen käyttö ja salametsästys ovat suurimpia mahdollisuuksia elantoon. En usko, että ongelma ratkeaa pian, jollemme onnistu tarjoamaan muita tulonsaantimahdollisuuksia”, Midzi sanoo.

Salametsästystä harjoittavat Krugerissa paikallisyhteisöt ja rikollisjärjestöt. Paikallisten mittakaava on pieni ja saaliina usein impala-antiloopit. Rikollisjärjestöt puolestaan tavoittelevat suurta vientiä ja sitä varten salametsästäjät kaatavat suuria eläinlajeja.

Midzi kertoo, että sarvikuonon tai elefanttien syöksyhampaat voi irrottaa myös säästämällä eläimen hengen. Osa eläimistä selviää vammoista huolimatta. Yleensä siihen vaikuttaa kiire.

Jos salametsästäjillä on kiire, sitä brutaalimmin he irrottavat hampaat ja sarvet esimerkiksi kirveellä. Näissä tapauksissa eläin todennäköisesti kuolee.

”Mitä siistimmin sarvi irrotetaan, sitä vähemmän vahinkoa eläimelle koituu”, Midzi sanoo.

Tehtävänä puiston koskemattomuus

Kun Midzi vielä itse työskenteli metsänvartijana, hän kohtasi salametsästäjiä. Osa metsästi eläimiä: sarvikuonoja, impala-antilooppeja, erilaisia kalalajeja ja jopa pieniä mopane-matoja. Osa keräsi polttopuita puiston puolelta.

Salametsästäjät ovat myös yrittäneet siepata puiston työntekijöiden koiria metsästyskoirikseen.


Metsänvartijan päätehtävä on huolehtia puiston koskemattomuudesta. Hänen tehtävänään on myös seurata eläinkantojen kehitystä. Siinä auttavat muiden muassa haaskalinnut: jos vartijat havaitsevat haaskalintuja tietyllä alueella, heidän täytyy tarkistaa mikä eläinlaji on mahdollisesti kuollut ja tutkia miten.

Salametsästäjät pääsevät puistoon tai työntekijöiden maille hyppäämällä aitojen yli tai saapumalla turisteiksi esittäytymällä. Suurinta osaa ajoneuvoista ei tutkita aseita tai muita välineitä silmällä pitäen.

Tavanomainen salametsästys­operaatio alkaa siten, että vartijat havaitsevat maastossa ihmisen jalanjälkiä. Tällöin aloitetaan jälkien seuranta.

Joskus jäljet paljastavat ihmisen olevan aseistettu tai vahingoittaneen tai jopa tappaneen villieläimen.

Välillä metsänvartijat tarvitsevat apua jäljittämiseen maasta tai ilmasta käsin, jolloin mukaan liittyvät suuremmat apujoukot. Jäljityksessä apuvälineinä käytetään muiden muassa infrapunakameroita ja lämpökameroita sekä yölentoja.

Jos henkilö saadaan kiinni, hänet pidätetään laittomasta saapumisesta puistoon, mistä seuraa oikeusprosessi.

Midzin mukaan hän sai apujoukkoineen salametsästäjät kiinni ajoissa noin joka toisessa tapauksessa. Hänen mukaansa kenttätyö oli ajoittain erittäin stressaavaa ja surullista. Tunteet laukkasivat vuoristorataa.

”Jokainen kerta, kun näin tapetun sarvikuonon, norsun tai muun eläimen, koin suurta syyllisyyttä. Tunsin pettäneeni sekä tämän maan että ihmiskunnan luottamuksen, koska tehtäväni oli suojella eläimiä. Se tuntui henkilökohtaiselta epäonnistumiselta, koska en pystynyt pelastamaan eläintä.”

Midzi työskenteli seitsemän vuoden ajan metsänvartijana. Aktiivinen kenttätyö loppui pari vuotta sitten. Nyt hänen työnsä keskittyy luonnonsuojelupolitiikan kehittämiseen.

Leijonista kutsumus

Luonto on ollut zimbabwelaiselle miehelle rakas lapsuudesta saakka. Midzi vieraili lapsena isänsä kanssa paikassa, jossa leijonia kasvatettiin ja pidettiin häkeissä. Kokemus muutti Midzin ajatuksen leijonista, joita hän oli aina pelännyt. Nykyään hän tekee niistä maalauksia.

Midzi opiskeli Tshwanen teknillisessä yliopistossa ja South African Wildlife College -opistossa. Myöhemmin työ alkoi pitää sisällään villieläinten suojelua ja luonnossa liikkumista.

Työskennellessään metsänvartijana Midzi vietti suuren osan ajastaan leijonia seuraten: autolla ja jalan, päivin ja öin. Hän halusi ymmärtää laumojen käytöstä. Hän seurasi pannoitettuja leijonia, joiden liikkeitä havainnoitiin puiston sisällä ja laitamilla.

”Jos kuulin leijonan karjunnan, herätin tyttöystäväni Tercian ja sanoin, että mennään etsimään se. Usein löysimme leijonan hyvinkin läheltä kotiamme”, Midzi naurahtaa.

Edelleenkin hän sanoo tunnistavansa kohtaamansa leijonat helposti.

”Tämä voi kuulostaa hölynpölyltä, mutta leijonan tunnistaa sen silmistä. Voit tunnistaa leijonan siitä, miten se katsoo sinua.”

Seurannat olivat laajoja. Leijonien reviirit voivat olla kymmeniä, jopa satoja neliökilometrejä. Reviirin laajuus riippuu muiden muassa saaliseläinten määrästä ja ympäristöolosuhteista, kuten sademäärästä.

Osa leijonista elää nomadielämää laumojen ulkopuolella. Nämä ovat yleensä urosleijonia.

”Kohtaamillani nomadileijonilla on katse, joka porautuu sieluun. Niiden kasvojen piirteet ja arvet kertovat olosuhteista, joissa ne elävät. Ne ovat yksinäisiä kulkijoita”, Midzi kertoo ja viimeistelee taulua leijonasta ja puistonvartijasta tulenlieskojen edessä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jos tämä kuva näyttää pyörivän, se johtuu viiveestä päässäsi

    2. 2

      Ministeri Anne Berner on nousemassa Ruotsin toiseksi suurimman pankin hallitukseen – jättää politiikan

    3. 3

      Kivikauden Euroopassa eivät naapurit paljoa häirinneet: Asukkaita oli kaikkiaan ehkä 1 500

    4. 4

      Osa Ison Omenan kauppakeskuksesta suljettiin tuhkarokkoepäilyn takia

    5. 5

      Suomi palautti turvapaikanhakijan Irakiin – nyt EIT vaatii Suomelta selvitystä miehen kuolemasta

    6. 6

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    7. 7

      Helsingin yliopiston dekaanille moite Keski-Karjalan savolaismurteella kirjoitetun gradun epäasiallisesta kommentoinnista

    8. 8

      Maailmalla huomiota herättänyt suomalainen startup julkisti kohutut vr-lasinsa – pääsimme kokeilemaan

    9. 9

      Uusi yhtiö markkinoi Suomessa pikavippejä luottotietonsa menettäneille

    10. 10

      ”Jokaisen kroppa tiesi, paljonko D-vitamiinia pitää vapauttaa vereen” – väitöstutkimuksesta uutta tietoa kiistellyn vitamiinin tarpeesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    2. 2

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    3. 3

      10 vuotta sitten maailma menetti musiikillisen neron, kun Miika Tenkula löytyi kotoaan kuolleena – Vain 34-vuotiaana kuollut hevikitaristi eli ristiriitaa, johon moni taiteilija on kaatunut

      Tilaajille
    4. 4

      Espoolaislähiössä tapahtuu kummia: Kauaksi keskikaupungin vilinästä on syntynyt kivijalkakauppojen keskittymä

    5. 5

      ”Jokaisen kroppa tiesi, paljonko D-vitamiinia pitää vapauttaa vereen” – väitöstutkimuksesta uutta tietoa kiistellyn vitamiinin tarpeesta

    6. 6

      Opettajat kapinoivat omaa järjestöään vastaan työajan muutoksista – ”Palkka laskee jopa 9 000 euroa vuodessa”

    7. 7

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    8. 8

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    9. 9

      Jos tämä kuva näyttää pyörivän, se johtuu viiveestä päässäsi

    10. 10

      Putkiremontti ilmaiseksi – Anna-Liisa Kuisman taloyhtiö sai omituisen hyvän tarjouksen, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    4. 4

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    5. 5

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    6. 6

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    7. 7

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    8. 8

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    9. 9

      ”Koen elämäni menneen hukkaan” – Lasten saamista katuvat naiset piilottavat ajatuksensa jopa puolisoiltaan

    10. 10

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    11. Näytä lisää