Riitta Velin ihastui Havannan vanhoihin taloihin ja osti kommunistivaltiosta kakkoskodin – Aina talokaupat eivät silti suju Kuubassa ongelmitta

Kun Riitta Velinhttps://www.hs.fi/haku/?query=riitta+velin saapui ensimmäisen kerran Havannaan vuonna 2011, päällimmäiseksi tunteeksi nousi suunnaton ihastus Kuuban pääkaupunkiin.

”Varsinkin vanhat rakennukset ja niiden värit hurmasivat”, Velin sanoo.

Osa matkailijoista säikähtää Havannan rähjäisyyttä: roskaisia katuja ja silmien edessä melkein sortuvia taloja.

Veliniä kommunistivaltion pääkaupungin rappiotila ei häirinnyt. Hän nautti Havannan ja etenkin vanhan kaupunginosan Havana Viejan arkkitehtuurista, elämänilosta ja joka puolella raikuvasta musiikista. Tunnelma huumasi.

Velin alkoi haaveilla omasta kodista Havannassa.

”Tuli mieleen, että täällä olisi kiva viettää talvia omassa vapaa-ajan­asunnossa.”

Kuubalaiset ovat voineet myydä ja ostaa asunnon vuodesta 2011, jolloin asuntokauppa vapautettiin osittain. Ulkomaalainenkin voi omistaa asunnon Kuubassa, jos hänellä on esimerkiksi kuubalaisia sukulaisia – eli hän on naimisissa paikallisen kanssa.

Haasteita riittää, mutta niistä huolimatta useampi Kuubaan hullaantunut suomalainen omistaa asunnon Havannassa ja on perustanut majatalobisneksen.

Riitta Velin vuokraa talostaan huoneita tai koko asuntoa turistien käyttöön.

Myös matkaohjelmista tunnetulla Folke Westillähttps://www.hs.fi/haku/?query=folke+westilla on asunto Havannassa. Rantakatu Malecónilla liehuu punavalkoinen ristilippu, joka kertoo puolestaan tanskalaisesta omistuksesta. Yksi keskustan kortteli on taas erityisesti ranskalaisten suosiossa.

Internetin majoitusvälityspalveluiden kautta saa nopeasti yhteyden eurooppalaisiin talonomistajiin.

Miten sitten ulkomaalaiset onnistuvat asunnon ostamisessa?

Usein peliin puuttuu rakkaus. Niin myös Velinin tapauksessa.

Ensikäynnin jälkeen Velin palasi vuosittain Kuubaan – aina vain ihastuneempana maahan ja sen pääkaupunkiin.

Kerran hän oli luvannut toimittaa Suomesta lahjaksi lähetetyt kengät eräälle kuubalaismiehelle. Mies tuli hakemaan kenkiä ystävänsä kanssa. Ystävä kiinnostui suomalaisnaisesta.

Velin tapasi miehen muutaman kerran, ja yhteydenpito jatkui myös Velinin palattua Suomeen.

”Mietin kyllä, että mitä nuorella miehellä on mielessään.”

Velin vakuuttui miehen aikeista seuraavien Kuuban-reissujensa aikana. Muutaman vuoden tunnettuaan pariskunta päätti toteuttaa yhteisen haaveensa.

He avioituivat ja hankkivat talon Havannasta vuonna 2017. Sitä varten Velin otti suomalaisesta pankista pienehkön lainan, jota pariskunta on maksanut yhdessä.

Velin maksoi 1940-luvulla rakennetusta kolmen huoneen asunnosta työväen kaupunginosassa noin 27 500 euroa.

Asuntokauppaa seuranneet yhdysvaltalaiset sanomalehdet Miami Herald ja The Washington Post ovat arvioineet, että asuntojen arvo nousee moninkertaiseksi ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kaupan vapautumisesta.

Asunnon hinta on korkeampi, jos se on rakennettu ennen vuoden 1959 Fidel Castronhttps://www.hs.fi/haku/?query=fidel+castron valtaannousua ja asuntojen sosialisointia valtiolle.

Näyttävistä koloniaalisista taloista eli maisoneista on pyydetty asunnonvälityssivustoilla jopa miljoonaa dollaria eli noin 877 000 euroa. Suosituimmilla ja kalleimmilla alueilla Vedadon, Miramarin ja Playan kaupunginosissa asuntoja myydään paikallisten asunnonvälityssivustojen mukaan noin 53 000 eurolla.

Luotettavia tilastoja hintatasosta ei kuitenkaan ole.

Hinnat nousevat varmasti, arvioi toinen suomalainen talonomistaja.

”Meksikolaisia, italialaisia, espanjalaisia ja kanadalaisia ostajia kävelee omistamiini asuntoihini sisään, vaikka en ole edes myymässä”, mies sanoo. Hän ei halua nimeään julki, koska Havannassa on parhaillaan vireillä oikeudenkäynti, joka käsittelee hänen asuntokauppoihinsa liittyvää erimielisyyttä. Omistusjärjestelyt eivät ole aina selviä.

Mies osti ensimmäisen asuntonsa Havannassa loppuvuodesta 2015 ja on sen jälkeen mies on hankkinut kolme asuntoa lisää. Ne ovat nyt kuubalaisen vaimon sukulaisten nimissä. Miehellä on hallussa kaksi kerrosta turistien suosimasta Havannan vanhasta kaupunginosasta, yksi huoneisto hyvämaineisesta Vedadosta sekä uima-altaallinen maison Cojimarin rannalta.

Suomalaismies kertoo käyttäneensä talokauppoihin ja talojen kunnostamiseen miljoonia euroja.

Hän hullaantui Havannaan samasta syystä kuin Riitta Velin – ihastui arkkitehtuuriin.

”Havanna on ehkä kaunein kaupunki Amerikoissa. Täällä on pilvin pimein upeita taloja, jollaisia ei ole missään muualla maailmassa.”

Hän harmittelee, että rakennukset ovat rapakunnossa. Niitä katsellessa itku ei ole kaukana.

Usein talon ostossa ongelmana on kantavien rakenteiden heikko kunto.

”Jos teet muutoksia seinään, katto putoaa alas”, mies sanoo.

Havannan talot ovat yli satavuotiaita, minkä lisäksi Karibian vaihteleva sää nopeuttaa rapistumista. Mies tekeekin remonttia kaikissa asunnoissaan.

”Monet ulkomaalaiset, joilla on rahaa, purkavat talon. Vain raamit jäävät pystyyn ja kaikki muu rakennetaan uusiksi.”

Asunnon ostajalta vaaditaan Kuubassa paksua nahkaa, ja vastoinkäymisiin kannattaa varautua.

”Talolle pitää löytyä niiden oikeat paperit, ja niiden pitää olla kunnossa. Maksa juristille, joka tuntee maan systeemin”, suomalaismies neuvoo asunnon hankintaa harkitsevia.

Tärkein neuvo on kuitenkin tämä: tutustu tuleviin naapureihin.

Naapuruston juoruilusta voi nimittäin tulla kovaa peliä, joka voi pahimmillaan vaikeuttaa Kuubassa toimimista.

Sukulaisen nimiin ostamisessa on myös riskinsä. Moni ulkomaalainen on menettänyt talonsa kuubalaiselle puolisolle ja tämän suvulle, jos pariskunnalle on tullut ero, suomalaiset kertovat. Suku on silloin käytännössä vallannut asunnon.

Riitta Velininkin anoppi ha­luaisi muuttaa Velinin ja tämän miehen omistamaan asuntoon ja tuoda sinne henkilökohtaiset tavaransa. Asunnossa on kuitenkin tarkoitus majoittaa turisteja.

Nimettömänä pysyttelevä suomalaismies kertoo voivansa luottaa kuubalaisen vaimonsa sukuun. Vaimo on myös hyvä luomaan suhteita. ”Kuubassa se on kaikkein tärkeintä.”

Riitta Velinin Havannan-asunto on selvästi suomalais-kuubalainen. Keittiössä on Finlaysonin tekstiilejä, ja olohuoneen seinää koristaa koivukuvioitu tapetti. Emäntä tarjoilee kuubalaista kahvia ja suomalaista suklaata.

”Jouduimme tuomaan tapettirullia Suomesta useassa erässä. Kuuban kesässä oli tuskaisen kuuma remontoida, mutta se kannatti”, hän sanoo.

Majoitusbisnes on vielä alussa. Huoneita on varattu lähinnä suomalaisille.

Velin on tyytyväinen Havannassa, mutta hän ei ole muuttamassa pysyvästi kaupunkiin. Vaikka rakkaus mahtipontiseen arkkitehtuuriin on säilynyt, enää Velin ei tunne kaupungissa samanlaista huumaa kuin ensimmäisillä kerroilla.

”Tuntuu kuin tulisin mökilleni.”