Jokivarren jalokivet

Puutarhaharrastajan paratiisi, Ranskan vanhin kievari ja Honfleurin satamakaupunki houkuttavat seuraamaan Seineä Pariisista pohjoiseen.

Julkaistu: , Päivitetty:

Tämä näkymä on tuttu. Sitä voi ihailla Pariisin, Lontoon ja New Yorkin museoissa.

Silmien eteen avautuu maalauksellinen maisema, jota hallitsevat lummelampi, kaarisilta ja veden päälle kurottautuvat kasvit. Tämän kuvan ranskalainen impressionismin mestari Claude Monet ikuisti lukuisiin tauluihinsa.


Mutta nyt ei olla ihastelemassa taideteoksia maailman metropolien museoissa vaan pienessä Givernyn kunnassa noin 75 kilometriä Pariisista pohjoiseen. Paikka on Monet’n kotitalo, ja edessä oleva lummelammen maisema on ihka aito.

Taiteilija ihastui Seinejoen varrella sijaitsevaan Givernyyn ja asui siellä vuodesta 1883 lähtien aina kuolemaansa, vuoteen 1926 saakka. On helppo ymmärtää, mitä Monet paikassa näki. Kotitila on komea ja Giverny taas sievä pikkukylä kapeine kujineen.

Monet’n kotitalo on Givernyn ehdoton vetonaula ja hyvä päiväretkikohde Pariisin-matkailijalle, jos suurkaupungin sykkeestä kaipaa välillä hengästystaukoa. Mutta Seinen rannoilta Pariisista pohjoiseen löytyy monia muitakin houkuttavia paikkoja. Päiväpyrähdyksen sijaan Seinen varrella vierähtää helposti useampikin päivä. Tässä jutussa esitellään nähtävyyksistä kiinnostavimmat.


Kukkaloiston keskellä

Claude Monet’n suuri talo on roosanvärinen, mutta nyt se ikuistuu kuusikulmaiselle maalauspohjalle sinisävyisenä.

Tulkinta on Chen Hain. Kiinalaiseksi taiteilijaksi esittäytyvä Chen seisoo maalaustelineensä kanssa kadunkulmassa Monet’n talon ulkopuolella ja tallentaa näkymää alustalleen – ja niin tekevät monet muutkin maalaustaiteesta kiinnostuneet Givernyn-matkailijat.

Suoranainen paratiisi taiteilijakoti on kuitenkin puutarhaharrastajille. Aitoja Monet’n maalauksia ei Givernystä nimittäin löydä. Vierailijat pääsevät toki kurkistamaan mestarin ateljeeseen ja asuintiloihin, mutta parasta antia on taiteilijan suunnittelema puutarha.

”Toiveeni on, että voisin aina olla näin, elää rauhallisesti luonnon kolkassa”, Monet’n kerrotaan vapaasti suomennettuna kuvailleen kotipaikkaansa.

Kukkaloiston keskellä alkaa melkein hengästyttää. On salkoruusuja, runkoruusuja, kehäkukkia, krasseja, jaloangervoja, kurjenpolvia, titonioita, miekkaliljoja, pelargoneja, ahkeraliisoja, tuoksuherneitä, daalioita – ja lajeja, joita asiaan vihkiytymätön maallikko ei muista nähneensä koskaan aiemmin.



Monet’lla oli varaa tilata puutarhaansa kasveja Aasiasta asti, mikä oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa vielä harvinaista.

Alue jakautuu kahteen osaan. Suoraan kotitalon vieressä sijaitsevassa osassa kasvit kukoistavat kirkkaissa väreissä. Suurten riippapajujen ja bambujen varjostama japanilainen vesipuutarha taas kutsuu rauhoittumaan. Monet’n tauluista kuuluisa lummelampi vesililjoineen löytyy japanilaisesta osasta.

Kännykkäkamerat laulavat, kun vierailijat kuvaavat toisiaan sen kaarisillan luona.

”Seitsemän kuukauden aikana käy 700 000 ihmistä”, kertoo talon henkilökuntaan kuuluva Renaud Doinard.

Puutarha on auki maaliskuun lopulta marraskuun alkuun ja suunniteltu niin, että se tarjoaa koko ajaksi ihmeteltävää.

Marraskuusta maaliskuuhun kotitalo on yleisöltä suljettu, ja silloin mullat käännetään, kevätkukkasipulit kylvetään ja monivuotiset perennat istutetaan maahan uudelleen uutta sesonkia varten.

fondation-monet.com. Auki 23.3.–1.11. 2019 päivittäin 9.30–18. Aikuisten ennakkolippu 10,50 euroa.

Herkuttele kuin Hemingway

La Couronnessa tuntuu kuin astuisi ajassa taaksepäin.

Ravintolan sisustus on arvokas mutta hieman vanhanaikainen, ja seinille ripustetuista valokuvista käy heti selväksi, että täällä on menneinä vuosikymmeninä vieraillut pitkä liuta kuuluisuuksia: Monacon ruhtinatar Grace, kirjailija Ernest Hemingway, näyttelijät John Wayne, Audrey Hepburn, Brigitte Bardot, Rita Hayworth, Sophia Loren ja Errol Flynn – noin aluksi.

Kattojen puuparrut kertovat vielä paljon vanhemmista perinteistä. Rouenin kaupungissa Normandiassa sijaitseva La Couronne on tiettävästi Ranskan vanhin ravintola. Majatalona ja kievarina aloittanut La Couronne (suomeksi Kruunu) perustettiin vuonna 1345.

Ravintolan ruokalista ei ole kuitenkaan keskiajalta vaan uudempaa ranskalaista gastronomiaa ankkoineen, ostereineen ja omenatorttuineen. Juuri Couronnessa legendaarinen amerikkalainen tv-kokki Julia Child alkujaan ihastui ranskalaiseen keittiöön. Child söi vuonna 1948 ravintolassa aterian, jota hän myöhemmin kuvaili elämänsä innostavimmaksi. Hän teki sitten ranskalaista keittotaitoa tunnetuksi amerikkalaisille.

Listalla olisikin tarjolla Julia Childin mukaan nimetty viiden ruokalajin menu. Valitsemme kuitenkin Monet’n hengessä edullisemman 37 euron neljän ruokalajin ”impressionististen makujen” paketin.

Valokuvaaja saa eteensä näyttävän jääpedille katetun kuuden osterin asetelman, itselleni tulee basilikalla ja kuivatulla tomaatilla maustettuja sardiineja. Myös pääruuiksi tilatut kala-annokset ovat kaunista katseltavaa.


”Loistavaa, mutta ei tajunnanräjäyttävää”, kuuluu kokkausta harrastavan kuvaajan arvio ruuasta. Hinta–laatusuhde on joka tapauksessa erinomainen.

Normandia on yksi Ranskan parhaita ruokaseutuja, ja jälkiruuaksi maistelemme tunnettuja paikallisia herkkuja. Ensin vuorossa ovat camembert-, livarot- ja neufchâtel-juustot, lopuksi tarte tatin -omenatorttu.

Hienostelusta ei ole ravintolassa jälkeäkään, vaikka historia on nimekäs. Sunnuntai-iltapäivänä lounasaikaan pöydät täyttyvät pääosin tavallisista ranskalaisista.

Tarjoilijat kajauttavat ilmoille Paljon onnea vaan eli ranskalaisittain Joyeux anniversairen: viereisessä pöydässä juhlitaan iäkkään rouvan syntymäpäiviä.

Rouenin kaupungissa kannattaa pyörähtää vanha keskustan keskiaikaisissa kortteleissa.

Couronne sijaitsee vanhan torin laidalla. Aukio tunnetaan ennen kaikkea siitä, että vain neljä vuotta ennen Couronnen avaamista, vuonna 1341, torilla poltettiin noituudesta ja kerettiläisyydestä syytetty Jeanne d’Arc.

Sittemmin d’Arcista on tullut Ranskan kansallissankari ja katolisen kirkon pyhimys. Nyt vanhan torin paikalla seisoo d’Arcin muistoksi modernistinen ja silmiinpistävän muotoinen kirkko. Sen on tulkittu esittävän joko viikinkilaivaa tai liekkejä, jotka d’Arcin aikoinaan nielivät.


www.lacouronne-rouen.fr

Joki houkutti hyökkääjiä

Seinen varrelle on kohonnut vuosisatojen saatossa linnoja, luostareita ja kartanoita. Linnoja tarvittiin suojaksi vihollisia vastaan, sillä lähes 800 kilometriä pitkä joki on joutunut todistamaan lukuisten joukkojen hyökkäyksiä. Vauras Pariisi oli houkutteleva ryöstöretkien kohde jo keskiajalla, ja monet hyökkääjät saapuivat kaupunkiin mereltä Seineä pitkin.

800-luvulla joella seilasivat viikingit. Erityisen mahtavaan asemaan nousi Tanskasta tai Norjasta kotoisin ollut Rolf, joka tunnetaan myös nimellä Rollo. Hän osallistui vuosina 885–886 Pariisin piiritykseen, palasi myöhemmin Seinelle ja nousi joen suun alueen herttuaksi. Normandian maakunnan kerrotaankin saaneen nimensä tämän pohjoisesta tulleen viikingin mukaan.


Valitsemme lyhyeksi jaloittelupaikaksi Château Robert Le ­Diablen lähellä Rouenia – ennen kaikkea sen sijainnin takia. Château Moulineauxina myös tunnettu rauniolinna sijaitsee kätevästi aivan aluetta halkovan A13-moottoritien kupeessa.

Ehkä huikeimmat näkymät koko Seinelle tarjoaisi kuitenkin Château Gaillardin rauniolinna Les Andelysin pikkukaupungin yllä.

Sen rakennutti vuonna 1196 Englannin kuningas Richard Leijonamieli, joka toimi myös Normandian herttuana.


Kalastajakylä viehättää

Lämpötila on käynyt yöllä lähempänä nollaa, mutta Perro­quet Vert -kahvila kylpee nyt aamuauringossa ja ulkoterassilla tarkenee jo yhdeksän jälkeen mukavasti. Tarjoilija Bertrand Masson tuo pöytään aamiaisannokset: paistettua munaa, kinkkua, salaattia, patonkia, brietä, hilloa ja maitokahvia.

Kahvila on osa kapeiden mutta korkeiden talojen rivistöä Honfleurin satamakaupungin vanhassa satamassa. Taloista ja edessä kelluvista veneistä syntyy maalauksellisia heijastuksia veteen. Ei ihme, että Claude Monet ja monet muut impressionistit suuntasivat 1800-luvulla juuri Honfleuriin maalaamaan.

Vanha kalastaja­kylä vetää nykyi­sin puoleensa runsaasti turisteja. Keskustan kapeiden katujen putiikit kaupittelevat tuoreempaa taidetta sekä Normandian ruoka- ja juomaylpeyksiä: camembert-juustoa, calvados-omenaviinaa ja paikallista siideriä. Ravintoloissa sinisimpukat tarjoillaan maakunnan tapaan siiderillä ja kermalla, usein myös pekonilla höystettyinä.

Kävelymatkan päässä Honfleurin keskustasta Seine virtaa jo parin kilometrin leveydellä. Olemme saapuneet joen suulle Englannin kanaalin rannalle.

Joen pohjoisella vastarannalla siintää Aki Kaurismäen elokuvasta tuttu Le Havren kaupunki. Jo kaukaa pystyy näkemään, miksi se oli kuvauspaikkana Kaurismäen mieleen. Le Havre on nykyajan rouhea satamakaupunki. Pienessä ja pittoreskissa Honfleurissa on sen sijaan yhä vanhan ja vauraan kalastajakylän charmia.


Näin etenet Seinen vartta:

  • Pariisista voi matkata Seinen rannoille junalla, autolla tai jokilaivalla. Pariisista lähtevät Normandian-jokiristeilyt kestävät useita päiviä, jopa viikon, ja päättyvät usein rannikolle Seinen suulle. Jokiristeilyt lähtevät Pariisin keskustasta yleensä Grenellen laiturilta.
  • Maitse matkatessa kannattaa vähän oikoa kiemuraisen joen mutkia. Helpoimmin matka taittuu autolla. Nopein reittivaihto on Pariisista Normandiaan vievä A13-moottoritie, mutta moottoritieltä Seinen jokimaisemia ei juuri näe.
  • Junalla matkustaminen vaatii enemmän säätöä, vaikka Ranskan rautatieverkosto onkin kattava ja yhteydet nopeita. Päärautatielinja vie Pariisista Rouenin kautta Le Havren kaupunkiin. Honfleurin rannikkokaupungissa ei ole enää omaa juna-asemaa, vaan lähimmät asemat ovat Pont-l’Évequessa, Le Havressa ja Trouville-Deauvillessa.
  • Myöskään Givernyyn ei ole rautatieyhteyttä, vaan junan kyydistä pitää jäädä läheisessä Vernonin kaupungissa muutaman kilometrin päässä.
  • Paras matka-aika on keväästä syksyyn. Osa nähtävyyksistä on talvella suljettu.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    2. 2

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    3. 3

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki antoi väärää tietoa Kumpulan kiistellystä puutalosta – ”Ei estettä rakennuksen käyttämiselle asumiseen tai kokoontumiseen”

    5. 5

      En usko lääkkeiden useinkaan parantavan, sanoo vihreiden julkkisehdokas ja kritiikki puoluetta kohtaan leviää: ”Kannattaisi pitää oma pesä puhtaana puoskareista”

    6. 6

      EU:n äänestys uusista digitekijänoikeuksista kuumensi parlamentin: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    7. 7

      Jumbon ruuhkat kiristävät hermoja, mutta uusia liikennejärjestelyjä ei tehdä – Syynä on ratikka, joka saattaa tulla kymmenen vuoden päästä

    8. 8

      Museot ja yliopistot kieltäytyvät Sacklerin opioidiperheen lahjamiljoonista

    9. 9

      Laaja tiedeartikkeli kertoo, millaisia rokotuksilla hävitetyt taudit olivat ja voivatko ne tulla takaisin

      Tilaajille
    10. 10

      Moottoripyörä­kilpailu vaihtui vaaralliseen nyrkkitappeluun kesken ajojen, molemmille kahden vuoden kilpailukielto

    11. Näytä lisää
    1. 1

      En usko lääkkeiden useinkaan parantavan, sanoo vihreiden julkkisehdokas ja kritiikki puoluetta kohtaan leviää: ”Kannattaisi pitää oma pesä puhtaana puoskareista”

    2. 2

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    5. 5

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    6. 6

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    7. 7

      Britannian parlamentti otti ohjat brexitissä, hallitus pitää päätöstä ”vaarallisena”

    8. 8

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    9. 9

      Trumpin toisesta kaudesta tuli juuri aiempaa toden­näköisempi

    10. 10

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    8. 8

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    9. 9

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    10. 10

      En usko lääkkeiden useinkaan parantavan, sanoo vihreiden julkkisehdokas ja kritiikki puoluetta kohtaan leviää: ”Kannattaisi pitää oma pesä puhtaana puoskareista”

    11. Näytä lisää