Matka

Parsa villitsee Saksassa ja Ranskassa kuin vappu Suomessa – sen kunniaksi pidetään festivaaleja ja valitaan missi

”Huomenna on arkipäivä, mutta kukaan ei mene töihin”, sanoo parsafestivaalien järjestäjä Gregory Ganter Ranskan Hœrdtissa ja juo muscatia. Turistinkin kannattaa suunnata parsan perässä Keski-Eurooppaan.

Wie heisst die Mutter von Niki Lauda? Toukokuisena sunnuntaina kovaäänisistä raikaa Keski-Euroopan bilehittien ykkönen, jossa ihmetellään, mikä on entisen formulatähden äidin nimi.

Ihmiset tanssivat, ja henkilökunta kantaa tanssijoiden seassa parsa-annoksia isoon telttaan pitkien pöytien ääreen. On vaikea päätellä kummat ovat enemmän juhlakunnossa, tarjoilijat vai asiakkaat.


Meneillään on parsafestivaali Hœrdtin pikkukaupungissa Ranskan Alsacessa. Keskustan kadut on suljettu autoliikenteeltä. Ohi marssii torviorkesteri, perässä tulee kansallispukuisia tanssijoita.

Hevosrattaat vetävät juuri kruunattuja Miss ja Mister Parsaa. Parsajuhlia on vietetty Hœrdtissa jo vuodesta 1932 al­kaen.

”Koko kaupunki osallistuu juhliin, ja väkeä tulee ympäri maakuntaa”, sanoo Hœrdtin parsafestivaalien järjestelykomitean puheenjohtaja Gregory Ganter.

”Huomenna on arkipäivä, mutta kukaan ei mene töihin”, hän jatkaa ja ottaa lasistaan siemauksen muscatia, Ranskan perinteistä parsaviiniä.


Parsan sesonkia juhlitaan Ranskassa etenkin saksalaisvaikutteisessa Alsacessa.

Reinin vastarannalla Saksan puolella parsa laittaa koko maan sekaisin. Festivaaleja järjestetään eri puolilla Saksaa koko kauden.

Parsakauden alku vaihtelee kevään etenemisen ja paikkakunnan maantieteellisen sijainnin mukaan. Yleensä ensimmäinen sato saadaan huhtikuun alkupuoliskolla. Kausi loppuu tasan 24. kesäkuuta. Tämän jälkeen ei kotimaisia parsoja enää myydä, ja parsat saavat kasvaa isoiksi pensaiksi. Niille annetaan juhannuksesta asti aikaa kerätä voimia seuraavaa kautta varten.

Parsaa on vihreää ja valkoista. Suomessa myydään enimmäkseen vihreää tuontiparsaa.

Saksassa ja Ranskassa sesonkiherkkuna syödään lähes pelkästään valkoista parsaa, joka kasvatetaan lähipelloilla.


Tasoitetun multavallin päällä on pieni halkeama, pinnalla ei näy mitään muuta. Jacek Malek kaivaa käsillään multaa pois, näkyviin tulee valkoisen parsan pää. Malek tökkäisee lastan mullan sisään ja katkaisee varren syvältä. Hän nykäisee parsan ylös ja panee sen koriin.

Malek täyttää valliin tulleen kuopan laastikauhaa muistuttavalla työkalulla ja silottaa pinnan.

Olemme Saksan Schwetzingenissä, joka on julistautunut maailman parsapääkaupungiksi. Pelto on kaupungin reunamilla.

Kello lähestyy puolta päivää. Malek on kahden puolalaisen maanmiehensä kanssa tullut pellolle jo aamukuudelta. Valkoiset parsat pitää poimia ennen kuin nuppu tulee näkyviin.

Parsan pää muuttuu hetkessä violetiksi, kun se saa aurinkoa. Kilohinta putoaa tunnissa parilla eurolla. Parsat kasvavat vauhdilla, ja penkat täytyy käydä läpi useita kertoja päivässä.

”Tämä on aika rankkaa työtä. Parsoja ei saa päästää putkahtamaan pinnalle, poimimisessa täytyy pitää vauhtia. Mutta en valita, olemme täällä töissä reilut pari kuukautta ja tienaamme aika hyvin”, Malek kertoo.

Hän on ollut Fackel-Kretz-Kellerin perheen tilalla kausitöissä vuosikausia.

Parsapellon omistaja Elfriede Fackel-Kretz-Keller tulee paikalle farmariautollaan. Hän ottaa mukaansa aamupäivän aikana kerätyn sadon ja vie työntekijät lounaalle.


Saksassa on useita turisteille suunniteltuja parsareittejä, joista tunnetuin on Badenin parsatie, Badische Spargelstraße. 136 kilometrin reitti alkaa Schwezingenistä ja kulkee Reiniä myötäillen etelään muun muassa Reilingenin ja Karlsruhen kautta Scherzheimiin.

Monilla reitin varrella olevilla tiloilla voi vierailla ja kokeilla itsekin parsanpoimintaa.

Reitillä on myös Saksan suurin parsatila Rastattissa ja Euroopan isoimmat parsamarkkinat Bruchsalissa. Tänä vuonna ne järjestetään 18.–19. toukokuuta.

Badenin parsareitin voi autoilla tai pyöräillä. Peltojen keskellä kulkee hyvin viitoitettu pyöräreitti. Tarjolla on myös opastettuja lyhyempiä pyöräkierroksia.

Parsaturismia voi harrastaa myös muualla Saksassa. Toinen tunnettu parsareitti Ala-Saksissa, Niedersächsische Spargelstraße, on peräti 750 kilometrin pituinen. Kierroksen alku- ja päätepiste on hyvin säilynyt keskiaikainen pikkukaupunki Burgdorf.


Reitti kiertää pääasiassa pikkuteitä ja kyliä, mutta käy myös Hannoverissa ja Braunschweigissa. Reitin varrella Nienburgissa on parsamuseo.

Beelitz Berliinin lähellä on myös tunnettu parsapaikkakunta, josta pääkaupungin asukkaat käyvät hakemassa sesonkiherkkunsa. Beelitzissä on isot parsafestivaalit touko–kesäkuun vaihteessa.

Baijerissa Nürnbergin parsafestivaaleilla huhtikuussa kisaillaan muun muassa siitä, kuka poimii nopeimmin kilon parsaa. Voimassa oleva ennätys on 43 sekuntia.

Fackel-Kretz-Kellerin perheen talo on Schwezingenin keskustassa. Pellolta tuodut parsat laitetaan takapihalla pesukoneeseen, josta ne lähtevät rullaamaan pientä liukuhihnaa pitkin.


Elfriede Fackel-Kretz-Keller ja vanha emäntä Ilse Fackel-Kretz lajittelevat parsat laadun mukaan hihnalta suoraan myyntitiskiin.

Hinta määräytyy koon ja värin perusteella. Isoimmat parsat maksavat yhdeksän euroa kilolta. Jos pää on muuttunut violetiksi, kilon saa seitsemällä eurolla.

Esimerkiksi keittoihin sopivat pienet ja myös katkenneet parsat maksavat kolme euroa kilolta.

Parsoja on kymmeniä eri lajikkeita. Fackel-Kretz-Kellerin perhetilalla viljellään kaikkein arvostetuinta Schwetzinger Meisterschussia, jota on kutsuttu myös parsojen Rolls Royceksi.

Yksi perheen vakioasiakas on naapurikaupungissa Heidelbergissa syntynyt Ruotsin kuningatar Silvia.

”Kuningatar tilaa meiltä joka vuosi ison erän parsoja. Lähetämme ne kuriirilla Ruotsiin. Kuningatar Silvia on vieraillutkin tilallamme”, Fackel-Kretz-Keller kertoo ylpeänä.

Perhe on viljellyt parsaa 1800-luvun loppupuoliskolta lähtien, mutta käsityövaltaisen alan tuottavuus on kehno. Kotimainen lähiparsa joutuu kilpailemaan halpatuonnin kanssa.

”Usein mietin, onko tässä mitään järkeä. Sesonkina joutuu tekemään töitä seitsemänä päivänä viikossa lähes ympäri vuorokauden. Työvoimaa on entistä vaikeampaa saada edes Puolasta”, Fackel-Kretz-Keller sanoo.

Lounasaika on alkamassa, ja takapihalla kauppa käy. Aamupäivällä kerätyt parsat myydään loppuun vartissa.

Saksassa parsa-ateria on yleensä tuhti, lisukkeena on tyypillisesti läjä perunoita ja schnitzel. Reinin toisella puolella Ranskan Alsacessa ollaan piirun verran hienostuneemmalla linjalla.

Hœrdtin kaupungin parhaimmassa ravintolassa La Charruessa kokki nostaa valtavasta kattilasta höyryäviä valkoisia pötköjä ja asettelee ne lautasille. Vierellä on kolme pientä kastikekulhoa: majoneesia, hollandaisea ja viinietikka-öljyseosta.


”Täälläpäin parsa tarjoillaan aina kolmen kastikkeen kanssa. Lisäksi on esimerkiksi kinkkua, lohta tai jopa hanhenmaksaa. Meillä Hœrdtissä parsa-aterian päättää aina raparperimarenkipiirakka”, kokki Ronain Santilli kertoo.

Ravintolan ulkopuolella festivaalit jatkuvat ja meno vain yltyy. Juhlateltoissa parsat on syöty ja muoviastiat korjattu. Tarjoilijat kantavat pöytiin monta olutta kerralla.

Miss Parsakin on jo riisunut kruununsa ja siirtynyt tarjoilemaan yhteen juhlatelttaan. Parsafestivaalien puuhamies Gregory Ganter tulee vastaan keskuskadulla.


”Perinteisesti Miss ja Mister Parsa ovat olleet parsatilallisten jälkikasvua, mutta nykyisin tiloja on niin vähän, että misseiksi kelpaavat muutkin. Mutta hyvin edustava pari saatiin tänäkin vuonna”, myhäilee Ganter.

Ja entisen F1-maailmanmestarin äidin nimikin selviää bilerallatuksen kertosäkeestä. Sehän on tietenkin Mama Lauda!

Aurinkokuningas teki parsasta muotiherkun

Arkeologisten löydösten perusteella parsa tunnettiin jo faaraoiden Egyptissä 3 000 ennen ajanlaskua. Antiikin Kreikassa ja Roomassa syötiin parsaa ja sitä käytettiin lääkekasvina.

Keski-ajalla parsaa ei juurikaan viljelty Keski-Euroopassa. Vihanneksen uusi tuleminen alkoi 1600-luvulla Ranskan hovista. Aurinkokuningas Ludwig XIV piti niin paljon parsasta, että rakennutti Versailles’hin kasvihuoneen. Näin hän sai ”valkoista kultaa” ympäri vuoden.

1600-luvun puolessa välissä Reinin itäpuolta hallinnut vaaliruhtinas Karl Ludwig I ei halunnut olla Ranskan Ludwigia huonompi. Vuonna 1668 hän määräsi puutarhurinsa kasvattamaan parsaa linnansa puistossa Schwetzingenissä. Harvinaista herkkua tarjoiltiin vain hovissa.

Linnan puutarhassa kehitetty Schwetzinger Meisterschuss on maailman arvostetuimpia lajikkeita.

Schwetzingen onkin julistautunut maailman parsapääkaupungiksi, tittelin oikeutusta perustellaan pitkällä parsaperinteellä.

Linnan muurien ulkopuolella parsaa alettiin kasvattaa tosin vasta 1800-luvulla. Paikalliset maanviljelijät perustivat maailman ensimmäisen parsaosuuskunnan vuonna 1850. Kaupungissa järjestettiin ensimmäiset parsamarkkinat vuonna 1894.

Parsa näkyy parinkymmenen tuhannen asukkaan pikkukaupungissa joka paikassa. Konditorioissa myydään parsa-aiheisia leivoksia ja suklaapatukoita. Kahviloissa tarjoillaan parsajäätelöä, ja baarissa voi ottaa parsasnapsin.

Parsafestivaaleja Saksassa ja Ranskan Alsacessa vuonna 2019: Schwetzingen 4. 5., Bruchsal 18.–19.5, Beelitz 31.5.–2.6. ja Hœrdt 12.5.

Näin sinne pääsee

- Finnairilla ja Lufthansalla on useita suoria lentoja päivittäin Helsingistä Frankfurtiin.

- Frankfurtin lentokentältä pääsee maailman parsapääkaupungiksi julistautuneeseen Schwetzingeniin matkustamalla ensin junalla Mannheimiin ja jatkamalla sieltä bussilla.

- Frankfurtin lentokentältä ajaa Hœrdtiin vajaassa parissa tunnissa.

- Finnairilla on myös päivittäin suora lento Stuttgartiin. Sieltä ajaa Schwetzingeniin reilussa tunnissa.

- Reinin kummallakin puolella parsapaikkakuntien välillä on hyvät juna- ja bussiyhteydet.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen futuristisin huoltoasema tuli myyntiin – lähtöhinta 10 000 euroa

    2. 2

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    3. 3

      Maasta poistaminen keskeytettiin, kun sidottu mies rikkoi kahleensa ja yritti purra poliisia Helsinki-Vantaan lentokentällä

    4. 4

      ”Kuplapoikasairautta” poteneet lapset parannettiin hi-viruksen avulla

    5. 5

      Jussi Karppinen oli asuntokaupan vallankumouksellinen, jolla oli idea – Vain kaksi vuotta myöhemmin tuho oli lähes täydellinen

      Tilaajille
    6. 6

      Isä sai taas tuomion tyttärensä raiskauksista, vuosia sitten hänet oli tuomittu vanhempaan tyttäreen kohdistuneista seksuaalirikoksista

    7. 7

      Haagan puukotuksen uhri joutuu piiloutumaan myös entisen miehensä veljeltä – Epäilty puukottaja uhkailee naista videolla

    8. 8

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    9. 9

      Timo Soini jättää politiikan

    10. 10

      Miksi tuo komea mies on kiinnostunut minusta, mietti Tuula Visa – Nyt hän pyörittää yhden naisen etsivätoimistoa ja takoo järkeä rakastuneiden naisten päähän

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    2. 2

      Kommentti: Vasemmiston temppu näyttää, miten tähti­ehdokkailla hämätään äänestäjiä eurovaaleissa

    3. 3

      Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikku­lapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia

    4. 4

      Tiedätkö, mitä tämä pienen pieni kolmio auton bensa­mittarissa tarkoittaa? Nerokas apuväline ilmestyi kojelautoihin 30 vuotta sitten

    5. 5

      Jussi Karppinen oli asuntokaupan vallankumouksellinen, jolla oli idea – Vain kaksi vuotta myöhemmin tuho oli lähes täydellinen

      Tilaajille
    6. 6

      Isä sai taas tuomion tyttärensä raiskauksista, vuosia sitten hänet oli tuomittu vanhempaan tyttäreen kohdistuneista seksuaalirikoksista

    7. 7

      ”Ministeri juhlii sitä, että alkoholisoitunut näpistelijä saadaan vankilaan” – Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio arvostelee Suomen kriminaalipolitiikkaa

    8. 8

      Timo Soini jättää politiikan

    9. 9

      Miksi tuo komea mies on kiinnostunut minusta, mietti Tuula Visa – Nyt hän pyörittää yhden naisen etsivätoimistoa ja takoo järkeä rakastuneiden naisten päähän

      Tilaajille
    10. 10

      Yksi kartta näyttää, kuinka raju kirkon jäsenkato on tällä vuosikymmenellä ollut: ”Ei tätä kehitystä tempuilla tai saarnoilla muuteta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    4. 4

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    5. 5

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    6. 6

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    7. 7

      Näin Ozan Yanar, Paavo Väyrynen, Touko Aalto ja muut eduskunnasta pudonneet kommentoivat tappiotaan

    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    10. 10

      Long Yiru on ihaillut Kimi Räikköstä 15 vuotta – Kun kiinalaisfani vihdoin tunnusti sankarilleen rakkauttaan, vastaus oli puhdasta Räikköstä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää