Rauhallisuuden ruhtinaskunta

Liechtensteinissa on mukava elää hissukseen, nauttia kauniista maisemista ja laskea rahojaan.

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomalaisena ja pohjoismaalaisena on tottunut ajatukseen, että maa on satojen, jopa tuhansien kilometrien matkalle levittäytynyt alue, jossa on kaupunkeja ja taajamia sekä asumatonta korpea.

Mutta on myös lilliputtimainen Liechtenstein.

Se ei ole tosin maailman pienin valtio, ja Euroopassakin on kolme vielä pienempää: Vatikaani, Monaco ja San Marino.

Siitä huolimatta se tekee vaikutuksen vähäisellä koollaan. Liechtensteinin pinta-ala on 160 neliökilometriä, eli se on vain hieman suurempi kuin Pornaisten kunta.

Asukkaita maassa on vain vajaat 38 000, mikä on suunnilleen saman verran kuin Vuosaaren kaupunginosassa Helsingissä.

Liechtenstein sijaitsee Sveitsin ja Itävallan välissä noin seitsemän kilometriä leveällä ja 24 kilometriä pitkällä alueella, jonka toinen reuna on Reinin jokilaaksoa ja toinen vuoristoa.

Jos Liechtensteinista haluaa meren rannalle, ei riitä, että menee rajan yli jompaankumpaan naapurimaahan, koska nekin ovat kokonaan sisämaassa.

Liechtensteiniin pääsee vain tietä pitkin joko Sveitsin puolelta joen yli tai pohjoispäästä Itävallan puolelta. Zürichistä Liechtensteiniin ajaa noin tunnissa ja 15 minuutissa, mutta bussillakin maahan pääsee, kun varaa enemmän aikaa.

Itse ajaessa kannattaa tähdätä tarkkaan, sillä jos unohtaa kääntyä moottoritieltä oikeassa risteyksessä, niin Liechtenstein menee hetkessä ohi.

Kääpiövaltioon saapuminen ei ole erityisen dramaattinen kokemus. Rajamuodollisuuksia ei ole, ja maisemat ja talot näyttävät samalta kuin Sveitsin tai Itävallan puolella. Liechtensteinissa puhutaan saksaa samanlaisella aksentilla kuin rajan takana. Rahana käytetään Sveitsin frangeja, mutta eurotkin kelpaavat.

Liechtenstein on ulkoistanut järkevästi muitakin valtioille tarpeellisia asioita naapureille. Sodan tullen maata puolustaisi Sveitsin armeija, ja rauhan aikana maan ulkomaanpolitiikkaa hoitaa Sveitsin ulkoministeriö.

Omat poliisivoimat sillä on, mutta rikoksia ei ole paljon. Vuonna 2016 maassa tapahtui 71 väkivaltarikosta, kahdeksan autovarkautta ja yksi raiskaus. Yli kahden vuoden tuomion saaneet rikoksentekijät passitetaan istumaan Itävallan vankiloihin.

Myös suuri osa Liechtensteinissa työskentelevistä ihmisistä käy töissä rajan yli. Sveitsistä tulee joka päivä yli 10 000 työntekijää, Itävallasta runsaat 8 000 ja vajaan tunnin ajomatkan takaa Saksastakin 600.

”On meillä, hetkinen... kaksi liechtensteinilaista työntekijää, mutta kumpikaan ei ole tänään töissä”, paikallisen kellokaupan nimettömänä pysyttelevä sveitsiläinen työntekijä laskee.

Kaikkien liechtensteinilaisten ei ole pakko käydä töissä lainkaan, ei ainakaan tavallisissa palveluammateissa.

Liechtenstein on maailman rikkaimpia maita, ja sen brut­to­kan­san­tuo­te a­su­kas­ta koh­ti on 147 000 euroa, kun e­si­mer­kik­si vau­raas­sa ja hy­vin­voi­vas­sa Suo­mes­sa se on 42 000 euroa.

Maassa olevan varallisuuden määrä ja hallintomuoto tekevät Liechtensteinista eksoottisen, vanhoista saduista muistuttavan paikan.

Maata hallitsee Liechtensteinin ruhtinassuku, joka on hallinnut alueita seudulla jo 1200-luvulta asti.

Nykyinen hallitsija, 74-vuotias Hans Adam II on yhä muodollisesti maan ruhtinas, mutta 15 viime vuotta hallitsijan tehtäviä on käytännössä hoitanut kruununprinssi Alois.

Ruhtinasperhe asuu Vaduzin linnassa, joka sijaitsee vuorenrinteellä maan pääkaupungin Vaduzin keskustan yläpuolella. Linnan vanhimmat osat ovat 1100-luvulta.

Suurin osa asuttua Liechten­steinia on muodostunut Reinin varrelle, ja Vaduz on vain yksi peräkkäin olevista pienistä jokilaakson kaupungeista. Siellä sijaitsee myös maan parlamentti, sopuisasti kaupungin ja maan pienellä pääkadulla, postitoimiston, matkailuneuvonnan ja asuntomuseon naapurissa.

Joen varressa on myös 7 500 katsojaa vetävä Rheinpark-jalkapallostadion, jonne Suomen maajoukkue matkustaa MM-karsintaotteluun kesäkuun alussa.

Paikallisilla ei ole tosin suuria odotuksia Liechtensteinin maajoukkueen suhteen.

”Suomi voittaa”, Vaduzin ainoan jalkapallokaupan sveitsiläinen myyjä sanoo lakonisesti.

Jalkapallo ei siis villitse liechtensteinilaisia eikä sitä tunnu oikein tekevän mikään muukaan. Maaliskuisena perjantai-iltana kaupungin keskustassa on autiota, vaikka kaikkein hiljaisin turistikausi on jo ohitettu.

Ruuhka löytyy seuraavana aamuna vuorilta kaukaa Vaduzin keskustan yläpuolelta.

Vuoristokylien ja yhden ka­pean tunnelin läpi kulkevan serpentiinitien päässä, 1 600 metriä merenpinnan yläpuolella on Malbunin hiihtokeskus, ja vaikka sesonki on lopuillaan, niin hiihtohisseille on jono.

Alppihiihto on Liechtensteinissa paljon suurempi asia kuin vaikkapa jalkapallo. Maalla on yhteensä kymmenen olympiamitalia, ja kaikki ovat alppilajeista, tuoreimpana Tina Weiratherin pronssi naisten supersuurpujottelusta vuoden takaa Pyeoung­changista.

Malbun on erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Pysäköintialueella nelihenkinen perhe purkaa katumaasturistaan suksia ja reppuja.

Andreas ja Veronica Kiefer ovat ajaneet kotoa Saksan puolelta Liechtensteiniin viikonlopuksi lasten kanssa. Yhdeksänvuotias Fabienne ja viisivuotias Joulie näyttävät siltä, etteivät ole menossa mäkeen ensimmäistä kertaa.

Yleensä Kieferit käyvät laskettelemassa Italiassa tai Itävallassa, Liechtensteinissa he eivät ole käyneet aiemmin.

”Minulla on ollut se mielikuva, että Liechtenstein on rikkaiden ihmisten paikka”, Andreas Kiefer sanoo ja nauraa. ”Ihmiset ovat ystävällisiä ja täällä saa hyvää ruokaa.”

Kieferit eivät aio kuitenkaan törsätä viikonlopun aikana kahtasataa euroa enempää.

”Serkkuni asuu Liechtensteinissa, ja olemme yötä hänen luonaan”, Veronica Kiefer sanoo.

Hiihtokausi kestää Malbunissa joulukuusta huhtikuun alkuun. Kesäaikaan alue on patikkaretkeilijöiden suosiossa.

Alhaalla Vaduzissa voi yrittää harrastaa urbaanimpaa kävelyretkeilyä. Siihen kannustaa kaupungin persoonallinen arkkitehtuuri.

Sen sisempänä Eurooppaa ei oikein voi olla.

Kirkkomainen parlamenttitalo edustaa perinteisempää suunnittelua, kun taas loppuvuodesta 2017 valmistunut Marxerhaus on kuin jokilaaksoon laskeutunut avaruusalus.

Täysin energiaomavaraiseksi suunnitellussa luksustalossa on lukemattomia aurinkopaneeleja, jotka liikkuvat vuorokauden- ja vuodenajan mukaan kerätäkseen mahdollisimman paljon energiaa.

Useat Liechtensteinissa toimivat pankit ja rahoitusyhtiöt ovat rakentaneet futuristisia pääkonttoreita pikkukaupungin alppitalojen väliin. Rinteillä on myös moderneja yksityiskoteja, jotka suorastaan hehkuvat varakkuutta.

Maan kuuluisimpiin turistikohteisiin kuuluva Liechtensteinin taidemuseo on pelkistetty tummanpuhuva laatikko Vaduzin keskustassa. Sen uumenissa on vaikuttava kokoelma arvotaidetta. Neljä vuotta sitten museo sai laajennusosan, jossa on esillä Hiltin taidesäätiön kokoelma.

Hilti on puolestaan suomalaisiltakin rakennustyömailta tuttu merkki. Poravasaroita ja muita työkaluja valmistava yhtiö on Liechtensteinista kotoisin, ja sillä on maan pohjoisnurkassa Schaanissa suuri tehdasalue.



Lauantaipäivä jatkuu hiljaisena Vaduzin keskustassa. Harvalukuisista jalankulkijoista erottuu kauempana haalariasuinen mies, jonka olemus tuo mieleen suomalaisen vapun. Muuten puhtailla ja siisteillä jalkakäytävillä näkyy myös jäänteitä vih­reästä spray-serpentiinistä.

Kun kulman takaa ilmestyy vielä jänikseksi pukeutunut nainen, on selvää, että maassa tapahtuu mahdollisesti jotakin poikkeuksellista.

Jänisasuinen nainen esittäytyy hieman vastahakoisesti Hase Felixiksi eli Felix-jänikseksi. Paljastuu, että hän on aito liechten­steinilainen. Käsitys siitä, että maan asukkaat vetäytyvät mielellään omiin oloihinsa, saa vahvistusta.

”Tuolla ylhäällä Malbunissa on karnevaalit”, Hase Felix kertoo ja jatkaa matkaansa.

Karnevaalit ovat saksankielisessä Keski-Euroopassa suosittuja Fasnachteja, joita järjestetään perinteisesti usean viikon ajan kevättalvella ennen pääsiäistä. Tässä tapauksessa lisää aihetta riemuun aiheutti Malbunin uuden kunnanvaltuuston nimitys.

Todellinen rieha on edessä jokavuotiseen tapaan 15. elokuuta, Liechtensteinin kansallispäivänä. Silloin Vaduzin linnan portit avataan kaikelle kansalle, liput liehuvat ja ruhtinaan puistossa on tarjolla musiikkia, tanssia, ruokaa ja olutta.

Ihan kuin satukirjoissa.

Liechtenstein

Alppien minimaa


 Alle 38 000 asukkaan pieni ruhtinaskunta Alpeilla. Sveitsin ja Itävallan välissä.

 Perustettu vuonna 1719, itsenäinen vuodesta 1806. Pääkaupunki on noin 5 500 asukkaan Vaduz.

 Liechtenstein on Sveitsin ja Itävallan tavoin Schengen-alueella, joten sinne pääsee ilman rajatarkastusta.

 Lähin kansainvälinen lentokenttä on Zürichissä Sveitsissä. Finnair lentää Helsingistä suoraan Zürichiin kahdesti päivässä.

 Keskikesällä lämpötila nousee helposti hellelukemiin. Kannattaa muistaa, että Liechtensteinin lain mukaan hotellihuoneissa ei saa olla ilmastointia.

 Suomi-Liechtenstein-jalkapallomaaottelu pelataan Vaduzissa Rheinpark-stadionilla 11. kesäkuuta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    2. 2

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    3. 3

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    4. 4

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    5. 5

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    6. 6

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    7. 7

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    8. 8

      Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

    9. 9

      Oikeuskansleri moittii ankarasti puolustusministeri Jussi Niinistöä epäasiallisesta ja loukkaavasta arvostelusta

    10. 10

      ”Muumit ovat taidetta” – Muumi-yhtiö ei halua tehdä Mörkö-mukista MM-kultaversiota

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    4. 4

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    5. 5

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    6. 6

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    7. 7

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    8. 8

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    9. 9

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    10. 10

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    10. 10

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    11. Näytä lisää