Canberra on kuin Australia pienoiskoossa – parasta on nähdä luonnossa kengurut, koalat ja jopa vesinokkaeläin

Lammen tyyneen pintaan nousee ilmakuplia. Seison liikkumatta paikallani ja odotan. Lammessa asuu vesinokkaeläin, englanniksi Platypus, joka elää luonnonvaraisena ainoastaan täällä Kaakkois-Australiassa ja etelämpänä Tasmanian saarella.

Vesinokkaeläin on munimalla lisääntyvä myrkyllinen nisäkäs, jolla on sähköaisti. Leveänokkainen, lattahäntäinen ja kiiltäväturkkinen otus on niin merkillinen, että siitä piirroskuvia 1790-luvulla nähneet eurooppalaiset eläintieteilijät luulivat oliota huijaukseksi.

Odotus palkitaan. Ankkamainen nokka, kiiltävä turkki ja lopulta majavamainen häntä vilahtavat hetken ajan eläimen pulpahtaessa pintaan hengittämään.

Vesinokkaeläin pystyy sukeltamaan puolesta minuutista pariin minuuttiin, joten eläin on lepäillyt aiemmin piilossa heinikossa.

Vesinokkaeläimen jälkeen eukalyptuspuun oksalla silmät ummessa torkkuva koala tuntuu enemmänkin tavanomaiselta kuin eksoottiselta. Koala eli pussikarhu on kengurun lisäksi yksi Australian symboleista.

Australian alkuperäisväestö metsästi koalia ruuaksi, mutta koalien määrä väheni dramaattisesti vasta eurooppalaisten saapumisen jälkeen.

Luonnonvaraisena koalia elää enää vain noin 45 000–80 000 yksilöä Australian itä- ja etelärannikolla. Koala on jokaisen Australian eläintarhan yleisömagneetti, mutta luonnonpuistoon istutetussa eukalyptusmetsässä saa kokea pörröisen pussikarhun etsimisen ja löytämisen riemun.

Vesinokkaeläimiä ja koalia sekä etenkin useita lintulajeja voi tarkkailla Tidbinbillan luonnonsuojelualueella, jossa on yli 20 kävelypolkua. Osa poluista on vain parinsadan metrin pituisia ja niille pääsee myös pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa.

Vain Australiassa eläviä strutsilintuja, emuja, näki aiemmin ihan luontokeskuksen vieressä, mutta keskuksen työntekijä kertoo emujen siirtyneen kauemmaksi muutaman vuoden takaisen metsäpalon jälkeen. Emuja ei näy, mutta piknikpaikan läheisyydessä on lauma kenguruita.

Lihaksikkaat urokset loikoilevat varjossa rennon oloisina, mutta ne tarkkailevat kuitenkin valppaina laumaa. Ihmettelen muutaman kengurun pussista sojottavia ”puunoksia” kunnes oksat katoavat pussiin ja esiin työntyy poikasen pää. Seison vain muutaman metrin päässä kenguruista, kunnes paikalle saapuu äänekäs kenguruita lähestyvä ryhmä, ja eläimet loikkivat kauemmas.

Tidbinbillan laajalle luontoalueelle ajetaan sisään autolla. Paikka on avoinna päivittäin aamukuudesta auringonlaskuun, ja päivämaksu on noin 8 euroa autolta.

Aboriginaalit eli Australiaa jo yli 50 000 vuotta sitten asuttaneet alkuperäisasukkaat tunsivat Tidbinbillan alueen nimellä ”Jebbinbilla”, joka tarkoittaa ”paikkaa, jossa pojista tulee miehiä”. Nimi viittaa vuorilla järjestettyihin siirtymäriitteihin. Alueen ainakin 20 000 vuotta vanhat tapahtumat ja tarinat elävät aboriginaalien suullisena perimätietona.

Alkuperäiskansan kalliotaidetta on säilynyt Australian pääkaupunkiterritoriossa vain yhdessä paikassa. Namadgin kansallispuiston Yankee Hut -patikkapolun päässä on liskoja, lintuja ja muita eläinhahmoja esittävä kalliotaidekokonaisuus. Radiohiiliajoituksen perusteella alueella tiedetään leiriytyneen aboriginaaliheimoja ainakin 3 700–800 vuotta sitten.

Matkaa parkkipaikalta luolamaisen kallioseinämän piirrosten luo on kolme kilometriä. Matkan varrella kasvaa lähinnä matalaa ruohikkoa ja pensaita, puiden varjoa on vain vähän.

Pilvettömältä taivaalta porottava aurinko saa matkan tuntumaan monin verroin pidemmältä. Reitin varrella voi nähdä kymmenien metrien päässä kenguruja.

Sen sijaan patikkapolun parkkipaikan ja vierailijakeskuksen välisellä hiekkatiellä kenguruita on kymmeniä aivan tien vierellä. Näin läheltä kenguruja näkee harvoin luonnossa.

Ne eivät pelästy hiljaa liikkuvaa autoa tai edes autosta nousevaa ihmistä. Kävelen hitaasti tietä pitkin vain parin metrin päässä kenguruista, jotka katsovat uteliaasti takatassuillaan seisten tai maassa loikoillen.

Alkukesästä monen naaraskengurun pussista näkyy poikasen pää. Kengurunpoikanen syntyy vain noin gramman painoisena ja kiipeää omin voimin noin 30 sentin matkan synnytysaukosta pussiin, josta se alkaa vasta reilun puolen vuoden ikäisenä kurotella ulos. Se käy pussista lähdettyään vielä noin neljän kuukauden ajan pussissa imemässä nisää.

Namadgin kansallispuisto on ilmainen, ja se on avoinna päivittäin kello 9–16.

Pääkaupungin ja Australian historiaan voi tutustua Canberran keskustassa kansallismuseossa, jonka alkuperäisväestön historiasta ja kulttuurista kertova osasto on museon kiinnostavin osa.

Vaikuttava on myös War Memorial -sotamuistomerkki, jonka sotamuseossa on esillä myös vanhoja lentokoneita ja sukellusveneitä. Näihin kaikkiin museoihin pääsee ilmaiseksi.

Erilaisen näkemyksen Australian lähihistoriaan ja eurooppalaisten siirtolaisten saapumiseen saa vanhan parlamenttitalon edustalla aboriginaalien suurlähetystöksi kutsutussa aktivistien leirissä.

”Meille saa tulla kylään. Kerromme mielellämme kansastamme, kulttuuristamme sekä alkuperäisväestön epäoikeudenmukaisesta kohtelusta”, sanoo alueelle toistaiseksi leiriytynyt Chris Tomlins.

Hän kertoo, että sekä parlamenttitalo että sotamuistomerkki on rakennettu alkuperäisväestön ikiaikaisille pyhille paikoille.

”Aboriginaalisuurlähetystö perustettiin jo vuonna 1972 ja olemme siitä lähtien olleet täällä. Toivomme oikeudenmukaisempaa lainsäädäntöä ja aidosti tasavertaista asemaa”, Tomlins kertoo.

Sunnuntaisin vanhassa tehdashallissa järjestettävä Old Bus Depot Markets on kiehtova kattaus taidekäsitöitä, alueen tislaamojen ja viinitilojen tuotteiden maistiaisia ja kymmeniä suolaisen ja makean nälän tyydyttäviä ruokakojuja.

Myynnissä on mitä mielikuvituksellisimmista kierrätysmateriaaleista tehtyjä koruja. Korva- ja kaulakoruiksi taipuvat niin vanhan kirkon kuparikatto kuin traktorin sisäkumit.

Monet australialaiset suhtautuvat pääkaupunkiinsa vähättelevästi, mutta jokainen Canberrassa käynyt myöntää kaupungin ravintolatarjonnan olevan loistava.

Lisäksi lyhyen ajomatkan päässä on lukuisia pieniä viinitiloja, joissa voi myös ruokailla etenkin viikonloppuisin.

”Meillä voi maistella koko Canberraa”, sanoo Contentious Character -viinitilan Tony Mansfield.

Seitsemästä eri rypälelajikkeesta viinejä tuottava tila panostaa paikallisuuteen. Ravintolan kaikki raaka-aineet ovat alueen lähituottajilta.

Viinitiloilla kannattaa ehdottomasti maistaa yleensä vain Australiassa saatavilla olevaa erikoisuutta eli merlot- tai shiraz-rypäleistä tehtyä tummanpunaista kuohuviiniä, joka on loistava viini kuumiin kesäpäiviin.

www.tidbinbilla.act.gov.auhttp://www.tidbinbilla.act.gov.au, kansallismuseo: nma.gov.au, sotamuistomerkki: awm.gov.au, parlamenttitalo: aph.gov.au, www.obdm.com.auhttp://www.obdm.com.au, https://contentiouscharacter.com.auhttps://contentiouscharacter.com.au