Solisevan joen rinteillä nököttävät hirsisaunat ja niiden heinää kasvavat katot vievät ajatukset fantasiakirjailija J. R. R. Tolkieninhttps://www.hs.fi/haku/?query=j.+r.+r.+tolkienin hobittimaisemiin. Tosin hobiteilla ei tiettävästi ole pihoillaan paljuja.
Hobittien sijaan pihamaalla tassuttaa huopahattuisia ja punaposkisia kylpijöitä. Vierailuvuorossa olevan Suomalais-virolaisen saunaseuran jäsenet ovat riisuneet vaatteiden mukana tittelit. Jäljellä on vain rehtejä saunahulluja.
Soihdut ja ulkotulet valaisevat hämärtyvää iltaa. Joenmutkaan laskeutuvan vilvoittelijan selässä näkyvät nokiset raidat paljastavat, että savusaunassa on nojailtu seinään.
Lammasmäen lomakeskus sijaitsee noin sata kilometriä Tallinnasta itään, ja sitä pyörittää virolainen saunaentusiasti Meelis Parijõgihttps://www.hs.fi/haku/?query=meelis+parijogi perheensä kanssa. Parijõgin suvulla oli maatila Lammasmäellä jo ennen neuvostoaikoja.
Neuvostovuosina tilalle rakennettiin metsästysmaja saunoineen, ja 2000-luvulla tila palasi suvulle. Viime vuosien aikana Parijõgi on luonut alueelle kokonaisen saunakylän.
”Tallinnassa nuoret pioneerit olivat kosmonauttia vastassa punaiset kukat kädessä, mutta vieras ei koskaan saapunut asemalle. Metsästäjä oli houkutellut tämän Lammasmäelle saunomaan”, Parijogi tarinoi. ”Kosmonautin venäläinen vartija ei ollut ennen nähnyt sähkökiuasta, ja istui epähuomiossa sen päälle saunassa.”
Ruokokattoisesta metsästystalosta löytyy puulämmitteinen sauna, uima-allas virtauksella ja höyrysauna, jossa soi virolaisia perinnelauluja panhuilulla soitettuna.
Höyryhuoneessa iholle sivellään hunajaa ja suolaa, ja oloa viilennetään pyyhkeisiin käärityillä jääpaloilla.
Pihamaalla lämpiävät Etelä-Virosta tuodut hirsisaunat. Toinen niistä on savusauna, jonka kiuas on suuri kivikeko. Ennen siinä oli orret kuin kanalassa, mutta nyt sinne on asennettu lauteet. Toisessa hirsisaunassa taas on kertalämmitteinen kiuas, joka muistuttaa suurta takkaa tai leivinuunia.
Lomakeskuksen läpi virtaavan Kunda-joen mutkassa kelluu turvesauna, jota Parijõgi kutsuu maailman ensimmäiseksi lajissaan. Sen seinät ja katto on rakennettu turvelaatoista. Lämpötila on maltillinen, ja löylyä pitää heittää usein, jotta sauna pysyy kosteana.
Turvesaunasta kuuluu hypätä suoraan hyiseen jokeen pesulle. Saippuoita tai muita pesuaineita ei hoitojen jälkeen tarvita.
Maasaunaan Parijõgi on tilannut aitokiukaan, eli niin kutsutun Kekkosen kiukaan, jonka lämmössä entinen presidentti pehmitteli poliittisia vieraita.
Kertalämmitteisestä, pyöreästä ja korkeasta aitokiukaasta saa sellaiset löylyt, että niissä on melkein neuvoteltu Karjala takaisin, Parijõgi vitsailee.
Lammasmäellä järjestetään muitakin elämyksiä, kuten melonta- ja metsästysreissuja tai rämeretkiä, joihin kuuluu telttasaunassa hikoilu ja suonsilmässä uiminen.
Lomakeskuksen hinnat määräytyvät usein henkilömäärän mukaan. Saunaseuran retki saunomisineen, ruokineen ja yöpymisineen maksoi 113 euroa henkilöltä, kun yöpyjiä oli porukassa 14. Pelkkä illanvietto saunan ja ruokailun kera maksoi 66 euroa.
Yleisten saunojen pitäjät ja asiakaskunta ovatkin suurilta osin venäjänkielistä väestöä. Viime aikoina löylyttelystä on tullut taas trendikästä, saunaguru kertoo.
Virossa on kuitenkin säilynyt Suomea enemmän vanhoja saunaperinteitä ja -tapoja, saunaliiton Elomaa kertoo. Virolaisessa saunassa saatetaan tehdä taikoja, vihdotaan monilla erilaisilla vihdoilla, ja saunaan suhtaudutaan kenties kunnioittavammin kuin Suomessa.
”Virossa monet saunojat tervehtivät saunan henkeä ja muita saunojia astuessaan saunaan”, Elomaa kertoo esimerkiksi.
”Täällä on paljon perimätietoa, ja perinteiden noudattaminen tuntuu kivalta ennemmin kuin kaupalliselta. Suomessa yritetään saada vanhoja tapoja takaisin esimerkiksi kurssittamalla kuppaajia ja perinnesaunottajia, mutta se on teennäisempää.”
Viron yleisissä saunoissa peseydytään perusteellisesti. Moniin saunoihin saa tuoda omat yrtit ja kahvinporot, joilla nahka hierotaan puhtaaksi. Lauteilla löylytetään kaikki, eikä vihtoja säästellä. Saunakokemukseen kuuluu myös välipalojen syöminen ja saunajuomien maistelu.
Suomen yleisistä saunoista vihdat ja kahvinporot ovat kadonneet, koska jälkien siivoaminen on kallista, Elomaa arvioi.
Lammasmäellä vihtoja riittää moneen menoon. Savusaunassa voi vihtoa tammella, vaahteralla ja katajalla, kertalämmitteisessä saunassa taas löytyy perinteisten vihtojen lisäksi myös syreenivihtoja ja marjapuiden oksista koottuja pieniä kimppuja, joihin on liitetty yrttien oksia. Marjoilla vihtomalla saa samalla hierontaa, mikromassaažia, sanoo Parijõgi.
Mintun lisäksi saunassa tuoksuu tallilta, sillä saunojat istuvat olkipahnoilla. Olkipahnojen käyttö saunassa on Parijõgin mukaan siperialaista perinnettä. Hän on tehnyt useita saunamatkoja Venäjälle ja kymmeniin muihin maihin. Välillä jotain tarttuu mukaan.
”Haluaisin tuoda Lammasmäelle aidon venäläisen banjakiukaan, mutta sellaista ei tunnu löytyvän mistään”, Parijõgi harmittelee.
Arvovaltaisessa saunaseurassa ei voi olla kysymättä, mistä löytyy Viron paras sauna. Elomaa ei halua pistää saunoja järjestykseen, mutta itse hän suuntaa mieluiten Etelä-Viron savusaunoihin.
Savusaunakulttuuri säilyi Etelä-Viron syrjäseuduilla melko muuttumattomana neuvostoaikojen läpi. Saunominen oli yhteisöllistä ja lohdullista puuhaa.
Kylpyhuoneita ei ollut ja saunapuista oli pulaa, joten saunaa ei raaskinut lämmittää vain yhden perheen tarpeisiin. Pesulle kutsuttiin kaikki lähitalojen asukkaat.
Lisäksi saunoissa pystyi keskustelemaan asioista rauhassa, sillä vakoilumikrofoneille tilat olivat liian kosteita.
”Saunominen on auttanut suomalaisia ja virolaisia monien vaikeiden aikojen läpi”, Elomaa sanoo.
Kaakkois-Viron Võrumaan savusaunakulttuuri on päässyt jopa Unescon maailmanperintölistalle, kiitos ahkerien sauna-aktivistien ja perinteen säilyttäjien. Elomaa auttoi hakemuksen kirjoittamisessa.”Nuoret naisetkin ovat innostuneet saunomisesta, ja se kertoo siitä, että saunakulttuurilla on jatkuvuutta.”
Ensi vuonna maailmanperintölistalle päätynee myös suomalainen saunomiskulttuuri. Listan avulla vanhoja perinteitä voi säilyttää ja siirtää seuraaville sukupolville. Elomaata ilahduttaa viime vuosina Suomessa tapahtunut yleisten saunojen renessanssi.
”Tyypillinen saunoja on ollut eläköitynyt mies. Nyt nuoret naisetkin ovat innostuneet saunomisesta, ja se kertoo siitä, että saunakulttuurilla on jatkuvuutta.”
Elomaa kiittelee myös Viron valtiollista saunaintoa. Visit Estonia -sivuillahttps://www.visitestonia.com/fi/nae-ja-koe/terveys-ja-hyvinvointi/sauna on oma saunaosionsa, josta löytyy kattavasti tietoa saunomisesta kiinnostuneille turisteille. Vanhoja saunoja on kunnostettu, ja saunakulttuuria levitetään kirjallisuuden ja erilaisten hankkeiden avulla.
Virossa vierailevalle on runsaasti mahdollisuuksia saunoa. Eri pitäjistä löytyy yleisiä saunoja, hotellien spa-osastoja sekä tilaussaunoja. Pärnu on pullollaan kylpylöitä. Narvanjoen varrella olevissa saunoissa on puolestaan menneiden aikojen tunnelmaa.
Myös Tallinnassa saunatarjontaa on laidasta laitaan. Ennen saunamatkaa kannattaa tarkistaa, milloin saunoja lämmitetään. Joskus naisilla ja miehillä on eri löylypäivät, ja saunoilla on myös omat siivouspäivät, jolloin ne ovat kiinni.
Opiskelijoille ja eläkeläisille on usein alennetut hinnat, ja lipunmyynti päättyy yleensä tuntia tai paria ennen sulkemisaikaa.
Tallinnassa löylyihin pääsee ainakin seuraavissa yleisissä saunoissa ja kylpylöissä:
Kalma saun
Yksi Tallinnan vanhimmista saunoista toimii komeassa pytingissä Kalamajassa. Miesten puolella on höyrysauna ja löylysauna lämpiää puilla, naisten puolella on kaksi sähkökiuasta. Kummallakin puolella asiakaskunta viskoo tuimia löylyjä ja vihtoo antaumuksella. Pulahdusaltaissa voi käydä vilvoittelemassa.Vana-Kalamaja 9a. Avoinna ma–pe klo 11–22, la–su klo 10–23, hinta 8,50–11 euroa.
Raua saun
Moderni julkisivu kätkee sisäänsä kansansaunan, joka on ollut toiminnassa 1930-luvulta asti. Tilat on remontoitu muutama vuosi takaperin. Miehille ja naisille on oma sähkösauna, mutta höyrysauna on kaikille yhteinen.Raua 23. Avoinna ma–su klo 11–21, hinta 5–7 euroa.
Tallinna saun eli Leilisaun
1800-luvun loppupuolelta peräisin olevassa rakennuksessa on yksi Tallinna perinteisimmistä saunoista. Kauniisti kaakeloiduissa tiloissa on pompöösiä tunnelmaa kattokruunuineen. Kiukaat lämpiävät kaasulla.Tartu maantee 73. Naisten sauna ma, pe, su klo 10–21, hinta 10 euroa. Miesten sauna ma–ti, to–su klo 10–21, hinta 10 euroa.
Ökosaun
Lasnamäen kaupunginosasta löytyy yksi Tallinnan uusimmista ja edullisimmista yleisistä saunoista. Miehille ja naisille on omat osastot. Niistä löytyy tavallinen sähköllä lämpiävä löylysauna ja höyrysauna. Erikoisuutena tässä saunassa ovat näkösuojatut vilvoitteluterassit.Pae 19/2. Avoinna ma–to klo 11–21, hinta 5 euroa, pe–su klo 10–22, hinta 6,5 euroa.
Nõmmen urheilukeskus
Talviuimarit suuntaavat Nõmmeen, missä pääsee ulkoaltaaseen uimaan. Altaan käytöstä ja saunomisesta maksetaan erikseen. Urheilukeskuksesta löytyy löylysauna, höyrysauna ja infrapunasauna sekä palju.Külmallika 15. Saunat avoinna ma–to klo 17–21, la–su klo 12–18. Uima-altaan käyttö 1,5 euroa, saunominen 3–12 euroa.
Elamus Spa
Mustamäen Elamus Spa on yksi Viron suurimmista kylpyläkeskuksista, jonka runsas sauna- ja allastarjonta sopii niin perheille, kaveriporukoille ja pariskunnille. Lipun hintaan kuuluu saunoissa tehtävät rituaalit, kuten aromi- ja suolarituaalit. Kylpylästä löytyy myös vain aikuisille tarkoitettu puoli, Spa21+.Akadeemia tee 30. Elamus Spa avoinna ma–su klo 10–23, hinta 12–21 euroa. Spa21+ ma–to klo 12–23, pe 15–02, la 12–02, su 12–23, hinta 25–39 euroa.
Kommentit