Safarilla ei aina tarvita autoa – Keniassa pääsee ihailemaan eläimiä myös patikoimalla tai pyöräilemällä - Matka | HS.fi
Matka

Safarilla ei aina tarvita autoa – Keniassa pääsee ihailemaan eläimiä myös patikoimalla tai pyöräilemällä

Haaveiletko Afrikan safarimatkasta, mutta budjetti ei veny tuhansien eurojen kiertomatkaan? Kenian Naivashassa itäisen Afrikan luonnosta ja villieläimistä voi nauttia useilla suojelualueilla omatoimisesti ja jopa kävellen tai pyöräillen.

”Täällä villieläimet ovat tottuneet siihen, ettei ihmisistä ole niille mitään vaaraa”, sanoo kahdeksan vuotta Naivashassa asunut Sari Manninen. Kuva: Päivi Arvonen

Julkaistu: 8.2. 2:00, Päivitetty 8.2. 8:06

Matka Nairobin lentokentältä sadan kilometrin päähän Naivashan pikkukaupunkiin taittuu henkilöautolla kahdessa tunnissa.

Tien varren vehreydessä laiduntaa lehmiä, lampaita ja vuohia. Siellä täällä tepastelee kanoja ja koiria, muutamassa paikassa paviaanilauma tarkkailee liikennettä ja puhdistaa kirppuja toisistaan.

Näkymä Naivashaan on vaikuttava. Maisemaa hallitsee valtaisa järvi, Lake Naivasha, jolla on pituutta 13 kilometriä ja pinta-alaa 139 neliökilometriä.

Järvessä asustaa tuhatkunta virtahepoa. Niiden verkkaisaa kävelyä järven pohjassa pääsee katsomaan veneellä läheltä. Virtahepojen nahka ei kestä aurinkoa ja siksi eläimet poistuvat vedestä vasta auringon laskettua.

”Pimeällä kannattaa pysyä poissa virtahepojen tieltä. Ne ovat kasvissyöjiä mutta ne tallovat alleen mitä vain. Vuosittain ne tappavat noin 500 ihmistä”, kertoo Naivashassa kahdeksan vuotta asunut Sari Manninen.

Manninen on matkaopas ja nykyään myös hotelliyrittäjä. Hän ihastui Kenian luontoon, kulttuurin ja ihmisiin jo 1990-luvun puolivälissä tullessaan maahan ensimmäisen kerran kiertomatkaoppaaksi suomalaisille ryhmille.

Puolitoista vuotta sitten hän avasi kotinsa yhteyteen hotellin, jossa on kymmenen huonetta.

 Naivashan suojelualueilla saa kävellä toisin kuin kansallispuistoissa.

Rautaportti on maalattu vaalean keltaiseksi ja sitä somistaa punaisena kukkiva aloekasvi. Portin pielen kyltissä kukkii punainen aloe, Aloepark Hotel Naivashan tunnus.

Vastassa on vahtikoira Timi, joka oli osa talokauppaa kolme vuotta sitten. Tontilla on runsas puutarha, jossa kukkivat monenväriset aloet, kiinanruusut ja bougainvilleat.

Rakennusten seinissä, ovissa ja sisällä huoneissakin on paikallisen taiteilijan maalaamia savannieläimiä kuten seeproja, kirahveja, strutseja, pulleita pahkasikoja ja sinikaulaisia helmikanoja sekä sateenkaaren väreissä hehkuvia norsuja.

”Naivashan suojelualueilla saa kävellä toisin kuin kansallispuistoissa. Eläimet tulevat todella lähelle. Joskus kirahvit kävelevät ihan kohti ja niitä joutuu väistämään, ettei jää alle”, Manninen kertoo.

Hän lähtee oppaaksi kymmenen kilometrin päässä sijaitsevalle Sanctuary farm -suojelualueelle vihreällä maastoautollaan, johon on maalattu seeproja ja pahkasikoja.

”Tämä ei ole aidattu alue, aidat ovat maitokarjaa varten. Kaikki eläimet ovat vapaita villieläimiä, mutta täällä ne ovat tottuneet siihen, ettei ihmisistä ole niille mitään vaaraa”, Manninen kertoo.

Vesiantiloopilla on komeat sarvet ja sydämenmuotoinen kirsu. Kuva: Päivi Arvonen

Ensimmäisenä näkyy isoja laumoja impaloita ja gnu-antilooppeja sekä seeproja. Eläimet syövät rauhallisesti eivätkä välitä autosta. Tien vieressä muutama seepra nostaa päänsä ruohosta ja pysähtyy tuijottamaan.

Hiekkatiellä tulee vastaan viiden kirahvin lauma, joka kävelee ylväästi auton ohi parin metrin päästä.

”Kirahvin askelluksesta huomaa, että se on kamelieläin: etu- ja takajalka liikkuvat yhtä aikaa kuten kamelilla,” Manninen huomauttaa.

 ”Eläimiä kohti ei kannata kävellä, mutta kun seisot hiljaa paikallasi, eläin saattaa tulla hyvinkin lähelle.”

Sancturary farmilla on kahvila, josta viikonloppuisin saa lounasta. Omia eväitä voi syödä luonnossa eläimiä katsellen. Vettä kannattaa varata reippaasti etenkin, jos aikoo kävellä, sillä 80 kilometrin päässä päiväntasaajalta aurinko on pistävä.

Pieni niemenkaistale erottaa Sanctuary farm -suojelualueen toisesta suojelualueesta, jonka nimi on Crescent Island. Saarella on monia samoja eläimiä kuin viereiselläkin suojelualueella, ja eläimet voivat liikkua vapaasti myös tietä pitkin.

Crescent -saarella ei saa ajaa autolla. Kävelylenkki parkkipaikalta niemenkärkeen ja takaisin on kuutisen kilometriä.

Impalalaumat eivät välitä kävelijöistä, mutta arat helmikanat juoksevat nopeasti kauemmas. Hyvällä onnella voi nähdä myös esimerkiksi pienimmän antiloopin, dikdikin, kurkistavan pusikon suojasta.

”Eläimiä kohti ei kannata kävellä, mutta kun seisot hiljaa paikallasi, eläin saattaa tulla hyvinkin lähelle”, Manninen sanoo.

Naivashan Sanctuary farmilla saa kävellä toisin kuin kansallispuistoissa. Kirahvit kävelevät usein ihan kohti ja ohittavat ihmisen muutaman metrin päästä. Kuva: Päivi Arvonen

Kirahvi seisahtuu seurueemme viereen syömään korkean keltakuoriakaasian lehtiä. Kirahvin musta kieli on yllättävän pitkä ja eläin pystyy syömään akaasiaa sen vahvoista piikeistä huolimatta.

Naivashan kansallispuistoissa on hyvät mahdollisuudet myös patikointiin ja pyöräilyyn. Vuonna 1863 viimeksi purkautunut kerrostulivuori Mount Longonot kohoaan 2 776 metrin korkeuteen.

”Minua kiinnosti Naivashassa erityisesti Longonotilla patikointi sekä Hells’s gate -kansallispuistossa pyöräily. Molemmat olivat hienoja kokemuksia”, kertoo Naivashassa tammikuussa lomaillut kotkalainen Emil Koski.

Hän piti Longonotia sopivan vaativana kohteena ja käveli 12 kilometrin lenkin sen rinteillä kolmessa ja puolessa tunnissa.

”Opasteet olivat hyvät ja kevyillä goretex-kengillä pärjäsi poluilla. Askelia kertyi yhteensä 32 000, koska kävelin myös Sanctuary farmilla. Siellä osuin hiukan liian lähelle hyeenaemoa poikasineen, ja paikalle saapunut puistotyöntekijä neuvoi kääntymään heti toiseen suuntaan”, Koski kertoo.

Hells’s gate -kansallispuistossa Koski pyöräili 22 kilometrin lenkin. Loma Keniassa oli Koskelle ensimmäinen matka Afrikkaan. Kohde valikoitui sattumalta.

”Halusin eksoottiseen maahan, jossa en ole ennen ollut ja jossa on lämmintä. Oli iloinen yllätys, että Aloepark oli suomalaisomisteinen hotelli”, Koski sanoo.

Nakurunjärven kansallispuisto on sopiva päiväretkikohde Naivashasta. Puistoon ajaa puolessatoista tunnissa.

”Sinne voi hyvin mennä tavallisellakin autolla, mutta safariautosta, jossa on avonainen katto, näkee parhaiten eläimiä”, Manninen kertoo.

Nakurujärven kansallispuisto on lintubongareiden paratiisi, mutta siellä näkee myös ainakin sarvikuonoja, impaloita, seeproja ja paviaaneja. Kuva: Päivi Arvonen

Nakurussa näkee melko suurella todennäköisyydellä kirahvien, seeprojen, impaloiden ja puhvelien lisäksi ainakin paviaaneja ja vihermarakatteja sekä pahkasikoja, strutseja ja sarvikuonoja. Hyvällä onnella voi nähdä myös saalistavia tai saalistaan sulattelevia leijonia. Afrikannorsuja Nakurussa ei ole.

Nakurun kuten Naivashankin järvellä elää kymmeniä lintulajeja, joista pelikaanit ja puolitoistametrisiksi ja kymmenkiloisiksi kasvavat afrikanmarabu-haikarat ovat näyttävimpiä.

Naivashassa on myös yksityinen Oserengoni-suojelualue, joka normaalisti on avoinna vain Chui Lodge -luksusmajoitusasiakkaille. Suojelualueelle otetaan minimissään neljän hengen ryhmiä varaustilanteen mukaan.

Paketti sisältää parin tunnin safariajelun suojelualueella, vierailun ruusutilalla sekä kahden ruokalajin lounaan. Oserian-ruusutila tuottaa ruusuja ja leikkokukkia myös Suomeen. Muun muassa Pirkan reilun kaupan neilikat tulevat tältä tilalta.

Oserian-ruusufarmilla kasvatetaan lähes 50 eri ruusulajiketta. Tilan ruusuja sekä neilikoita myydään myös Suomessa. Kuva: Päivi Arvonen

Menneen maailman Afrikkaan pääsee kurkistamaan maailmankuulun kirjailijan ja kissaeläinten suojelijan Joy Adamsonin Elsamere -kotimuseossa.

Adamsonin Perheeseemme kuuluu leijona -menestysromaanin pohjalta vuonna 1966 tehty elokuva Elsa – vapaana syntynyt sai Oscarin sekä teemalaulustaan ”Born Free” että elokuvamusiikista.

Elsameressa on myös pieni petolintu- ja pöllöhoitola loukkaantuneille linnuille. Pöllöjä pidetään Afrikassa perinteisesti pahana enteenä, mistä syystä pöllöjä tapetaan edelleen ampumalla. Elsamere -säätiö tekee eläinsuojelutyötä myös pöllöjen hyväksi.

Hinta- ja yhteystietoja:

aloeparknaivasha.com, manninensari@yahoo.com

sanctuaryfarmkenya.com

crescentisland.co

oserengoniwildlife.com

Kenia Wildlife Service: kws.go.ke

elsamere.com

Sisäänpääsymaksu Sanctuary farmille noin 5 euroa, Crescent Islandille noin 30 euroa, Longonot- ja Hell’s gate -kansallispuistoihin noin 24 euroa, Nakurujärven kansallispuisto noin 55 euroa, Oserengoni-safariajelu, ruusutila ja lounas noin 65 euroa, Elsamere noin 10 euroa. Kansallispuistoissa ja Elsameressa pääsymaksun voi maksaa luottokortilla.

Tunnin veneajelu Naivasha-järvellä vuodenajasta riippuen noin 50–70 euroa. Sisältää enintään kuuden hengen veneen kapteeneineen, maksu vain käteisellä.

Safari-van -pikkubussi päiväksi Nakuruun Naivashasta noin 150 euroa (kuudelle hengelle). Safari Land Cruiser -auto alkaen noin 200 euroa.

Aloepark-majoitus aamiaisella alkaen 50 euroa 2 hengen huoneelta.

Naivasha sijaitsee 2 000 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sen ilmasto on ihanteellinen: kylmimmillään öisin noin 10–15 astetta, päivisin maksimilämpötila 25–27 astetta.

Korkeudesta johtuen Naivasha (kuten Nakurukin) on malariavapaata aluetta.

Moni haaveilee safarista, mutta näkeekö siellä varmasti eläimiä? Entä miten matkustaa eettisesti? – Kokosimme vinkkejä ensi kertaa safarille aikoville

Nairobi tarjoaa yllättävän safarikokemuksen – liikennevaloissa voi nähdä leijonan

Seuraa uutisia tästä aiheesta