Vein vaimon yllätysmatkalle metrolla – Itä-Helsinki tempaisi hetkessä lomatunnelmaan - Matka | HS.fi
Matka|Riku Rantalan kolumni

Vein vaimon yllätysmatkalle metrolla – Itä-Helsinki tempaisi hetkessä lomatunnelmaan

Jos lomasuunnitelmasi ovat levällään, vaikka talvilomakausi alkaa, ei hätää, sillä lähimatkailu pelastaa, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.

Julkaistu: 15.2. 2:00, Päivitetty 16.2. 9:49

Vein vaimon syntymäpäivän kunniaksi yllätysmatkalle.

Etukäteen kerroin, että olisi pakattava lentolaukkuun yhden yön reissuvarustus, jolla pärjää sekä nollakelissä että baarissa.

Rouvaa tuleva vuorokausi selvästi mietitytti: Tallinna? Tukholma? Pietari? Vai kenties Riika, Krakova tai Maarianhamina?

Pian totuus selvisi tv-ohjelma Napakympistä tuttuun tapaan: yllätysreissu suuntautuisi kokonaisen kymmenen kilometrin päähän, pittoreskiin Itä-Helsinkiin!

Ensimmäiseksi hoidettiin shoppailu pois alta – työkäyttöön sopivaa kolttua oltiin kuulemma oltu jo pitempään vailla.

Täsmäisku Marjaniemen pientaloalueelle ja siellä kasvaneen suunnittelijan Paola Suhosen Ivana Helsinki -myymälään, joka oli nähtävyys jo itsessään.

 Kansainvälisempää tunnelmaa tuskin Helsingistä löytää.

Sitten kulttuuria. Itäpuolella pysyteltiin juuri ja juuri, sillä Alppiharjussa sijaitsee täydellinen treffi-illan elokuvateatteri Riviera. Siellä voi laatuleffan lisäksi nauttia mainioita juovukkeita ja pikkusuolaisia.

Metrolla takaisin Itäkeskukseen. Kun matkustaa julkisilla tuttujen perusreittiensä ulkopuolella, tuntee heti olevansa kuin vieraassa kaupungissa.

Milloin olin viimeksi käynyt Kurvin metriksellä – ehkä kahdeksan vuotta sitten?

Leffan ja lasillisten päälle oli hyvä ottaa pikku tsuppaus Puhokselle, joka on yksi Suomen vanhimmista ostareista. Kansainvälisempää tunnelmaa tuskin Helsingistä löytää.

Ravintola Kirkukin täpötäydessä vesipiippusalongissa pelasimme noppaa, joimme kahvia, maistelimme baklavaa ja kuuntelimme uusimpia arabialaisia ja Bollywood-hittejä.

 Ei todellakaan muistanut olevansa vain muutaman kilometrin päässä kotoa.

Sitten yksityismetro Rastilaan, josta iltamarssi pitkin uneliasta Mogadishu Avenueta eli Meri-Rastilantietä. Vaikka stadilainen olenkin, en ollut koskaan ennen kävellyt näillä kulmilla.

Vuosaaren Ramsinrannassa meidät palkittiin: entinen pankin koulutuskeskus on muuttunut hotelliksi, joka edustaa upeaa 1970-luvun Suomi-designia.

Kun aamulla herättyään katseli kauniille Kallahdenselälle, ei todellakaan muistanut olevansa vain muutaman kilometrin päässä kotoa.

Eli jos lomasuunnitelmasi ovat levällään, vaikka talvilomakausi alkaa, ei hätää. Lähimatkailu pelastaa.

Useimmilla suomalaisilla on kättensä ulottuvilla kymmeniä kiinnostavia, hauskoja, halpoja ja nautinnollisia kohteita, joissa ei ole koskaan tajunnut tai kerinnyt käydä.

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan ensi tilassa yksityis-, ryhmä-, rengas- tai kiertomatkaa omilla kotinurkilla!

Oikaisu 16.2. kello 9.50: Elokuvateatteri Riviera sijaitsee Alppiharjun kaupunginosassa eikä Kalliossa tai Sörnäisissä, kuten kolumnissa ja aiemmassa oikaisussa kirjoitettiin.  

Kirjoittaja on Helsingissä kasvanut maailmanmatkaaja, kirjailija ja tv-tuottaja, joka kävi ensimmäistä kertaa Espoossa vasta 17-vuotiaana.

Riku Rantalan kolumni|Suomi ei ole mitenkään erikoinen kieli, vaikka me väitämme niin – Mutta yhdessä asiassa se on aidosti harvinainen

Riku Rantalan kolumni|Nyt jo tiedetään, mistä lähivuosien tärkeimmät turistit tulevat – ja suomalaisten kannattaisi ottaa heidät avosylin vastaan

Riku Rantalan kolumni|Pyllistin hanuritohtorille Thaimaassa – sillä hetkellä en tiennyt, että olin matkailutrendin edelläkävijä

Seuraa uutisia tästä aiheesta