Luonto virkistää - Matka | HS.fi

Helsingin Pakilassa asuvat Atte (vas.), Kristiina ja Julia Nurminen retkeilivät torstaina Espoon Luukin ulkoilualueella. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Luonto virkistää

Näinä aikoina tarvitsemme luontoa ja ulkoilua ehkä enemmän kuin koskaan. Viikonloppuna on luvassa koko maahan hyvää ulkoilusäätä ja runsaasti kevään merkkejä. Kokosimme vinkit paikoista, joissa on helppo pitää turvallista etäisyyttä kanssakulkijoihin.

Julkaistu: 21.3. 2:00, Päivitetty 21.3. 6:39

Koronavirustilanne on saanut monet innostumaan ulkoilusta ja luonnossa liikkumisesta. Se puolestaan on johtanut tilanteeseen, jossa jo viime viikonloppuna ainakin pääkaupunkiseudun suosituimmat ulkoilualueet, kuten Nuuksio ja Mustikkamaa, ruuhkautuivat.

Minne siis kannattaisi suunnata, kun tekee mieli päästä turvallisesti luontoon?

”Jos ehdottomasti haluaa mennä Nuuksioon, suosittelen vaihtoehtoisia sisääntuloja. Sellaisia ovat Nuuksion Pohjoinen Portti ja Luukki. Niissä on ainakin toistaiseksi ollut paremmin tilaa, jos vertaa esimerkiksi Haukkalampeen, joka on viime aikoina ollut aika tukossa”, sanoo retkeilyyn erikoistuneen Retkipaikka-sivuston tuottaja Antti Huttunen.

 Toivomme, että ihmiset löytäisivät oman lähiluontonsa.

Huttunen suosittelee tutustumaan myös Luukin vieressä sijaitsevaan Vaakkoin ulkoilualueeseen, joka on yksi Helsingin kaupungin ulkoilualueista.

”Jos haluaa pysyä Helsingissä, on Keskuspuisto tietysti hyvä kohde. Se on Suomen suosituin metsä. Sieltä löytyy valtavasti pieniä luontokohteita. Myös Vuosaaren metsät, kuten Mustavuoren ja Uutelan alueet, kannattaa pitää mielessä.”

Kalle Meller (vas.), Vanamo Meller, Isla Lainiola, Teo Lainiola ja Mira Lainiola retkeilivät Itä-Helsingin Mustavuoressa torstaina. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Itä-Helsingin Vuosaaresta, Mustavuoren alueelta, löytyy kiehtova linnoitusrotko ensimmäisen maailmansodan ajoilta. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Ensimmäiset sinivuokot ovat avautuneet eteläisessä Suomessa. Kuva on Mustavuoren luonnonsuojelualueelta Itä-Helsingistä. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Uutelan ulkoilureiteillä on tilaa kohdata kanssakulkijat välimatkan päästä. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Kirkkonummen Meikon ja Porkkalan alueita Huttunen sen sijaan välttäisi mahdollisten ruuhkien takia. Niille hyviä vaihtoehtoja voisivat olla Kopparnäs Inkoossa, Linlon ulkoilusaari Kirkkonummella sekä Raaseporin puolella Dagmarinlähde ja siihen liittyvä virkistysalue.

Kauemmas pääkaupunkiseudulta haluaville Isojärven kansallispuisto Kuhmoisissa on yksi upea vaihtoehto päiväretkikohteeksi.

”Sinne ajaa Helsingistä reilut kolme tuntia, mutta siellä on selkeästi vähemmän väkeä kuin Nuuksiossa. Siellä keskisuomalainen järvimaisema ja havumetsä kohtaavat hienolla tavalla. On paljon kivoja paikkoja, joissa voi pysähtyä veden äärellä.”

Kohteita voi etsiä myös netistä. Esimerkiksi Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen sivuille on koottuna hieman vähemmän tunnettuja kohteita. Esimerkiksi Retkipaikka-sivustolla voi puolestaan selata useiden kirjoittajien esittelyjä luontokohteista ympäri Suomea.

Huttunen kehottaa kääntämään katseet myös ihan omille lähialueille.

”Kaikkein eniten suosittelen näissä olosuhteissa lähintä metsää. Sieltä saattaa löytyä yllättävän paljon kaikkea mielenkiintoista.”

 Eväsretkeilijöiden kannattaa välttää nuotiopaikkoja, sillä niihin syntyy herkästi ruuhkia.

Viestintäsuunnittelija Mira Lainiola Helsingin kaupungin luonto- ja ympäristötietoisuus -tiimistä kertoo, että Löydä Helsingin luonto -sivustolle kootaan parhaillaan erilaisia luontoretkeilyyn liittyviä vinkkejä kaupunkilaisten saataville. Sivustolta löytyy muun muassa retkikohteiden esitteitä, mutta lisää aineistoa on tulossa.

”Tarkoituksena on lisätä sivuille tietoa erilaisista luontoretkikohteista ja esimerkiksi lintujenkatselupaikoista. Toivomme, että ihmiset löytäisivät oman lähiluontonsa sen sijaan, että kaikki tunkisivat samoihin paikkoihin.”

Esimerkiksi Itä-Helsingissä sijaitsee Mustavuoren luonnonsuojelualue, josta löytyy jännittävä linnoitusrotko:

Lähiluonnossa retkeilyyn kehottaa myös ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr).

”Nyt on hyvä aika ladata voimaa luonnosta ja ennen kaikkea lähiluonnosta. Meiltä löytyy luontoa ihan läheltä kaupungistakin. Luulen, että monessa kodissa on tiivis tunnelma, kun tehdään etätöitä ja käydään etäkoulua. Silloin tarve päästä luontoon korostuu.”

Mikkonen korostaa, että luonnossakin on otettava huomioon tietyt asiat: lähikontakteja ja väkijoukkoja on vältettävä ja käsihygieniasta on huolehdittava. Siksi eväsretkeilijöiden kannattaa välttää esimerkiksi nuotiopaikkoja, sillä niihin syntyy herkästi ruuhkia.

”Siksi kannattaisi etsiä lähiluontokohteita mieluummin kuin lähteä suosituille retkeilypaikoille.”

Myöskään isolla porukalla ei kannata lähteä liikkeelle. Esimerkiksi Metsähallitus on perunut luonnossa pidettäviä tilaisuuksia ja tapahtumia juuri samasta syystä.

Isojärven kansallispuisto sijaitsee Kuhmoisissa, Tampereen ja Jyväskylän puolivälissä. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

”Nyt pitäisi retkeillä oman perheen tai jonkun kaverin kanssa, jonka kanssa on muutenkin tekemisessä. Ei siis pidä lähteä retkelle hakemaan uusia lähikontakteja”, Mikkonen sanoo.

Suomalaisten onni on, että luontoon voi poiketa lähellä kotia. Tutkimusten mukaan suomalainen asuu keskimäärin 200 metrin päässä metsästä. Ja on luontoa muuallakin kuin metsissä.

”Ei tarvitse edes varsinaisesti retkeillä, vaan Helsingissäkin voi mennä ihan vain meren rantaan. Itse suosin täällä kallioita, joille kiipeän. Laajat näkymät rauhoittavat. Saman asian ajaa kotipuolessa Joensuussa järvet ja metsät”, Mikkonen sanoo.

Jos oma lähimetsä tuntuu liian tutulta, voi samoiluun yhdistää pieniä tehtäviä, Mikkonen vinkkaa.

”Esimerkiksi perheen kanssa retkeilyyn voi liittää kevätseurannan. Suomessa kevätseurantaa on tehty virallisesti 60-luvulta asti, ja vuodesta 1993 asti kansalaisten havaintoja on kerätty Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Kevätseuranta.fi on sivusto, jossa on tuttuja lajeja. Sinne voi merkata, milloin minkäkin lajin näkee. Luonnon seuraamistiedoista on apua tutkimuksessa. Varsinkin nyt, kun on hyvin poikkeuksellinen kevät, tieto on tärkeää.”

 Luonnossa myönteiset tunteet lisääntyvät, mieliala tasaantuu ja stressi vähenee.

Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen suosittelee ulkoilua siksikin, että tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu, liikkuminen ja luontokokemukset lisäävät hyvinvointia monella tapaa.

”Luonnosta saatavat hyvinvointivaikutukset tulevat melko nopeasti, ja toistuvilla käynneillä ylläpidetään saatuja terveyshyötyjä.”

Tyrväisen mukaan myönteiset tunteet lisääntyvät, mieliala tasaantuu ja stressi vähenee tai katkeaa ainakin hetkeksi. Tästä on hyötyä työ- ja opiskelukyvyn ylläpidossa, sillä luontokäynnit palauttavat tarkkaavuutta sekä keskittymis- ja ongelmanratkaisukykyä.

Kuinka usein ja kuinka pitkiä aikoja metsässä tulisi viettää, jotta siitä olisi terveydelle hyötyä?

”Tutkimuksista tiedetään, että mielialahyötyjä saadaan toistuvilla käynneillä. Vähintään tulisi käydä lähiluontoalueilla 2–3 kertaa viikossa ainakin puoli tuntia tai maaseudun luontokohteilla pidempi retki 2–3 kertaa kuukaudessa”, Tyrväinen sanoo.

”Näin poikkeustilanteessa olisi hyödyllistä käydä ulkoilemassa mahdollisuuksien mukaan päivittäin. Jo 15 minuutin oleskelu luonnossa palauttaa stressistä, mutta reilu puolen tunnin käynti kävelyineen tuo vielä enemmän hyötyä. Liikuntahyötyjä voi kerätä vaikka 10 minuutin jaksoissa esimerkiksi asiointi- ja työmatkoilla.”

Tyrväisen mukaan kaikilta luontoalueilta saadaan terveyshyötyjä, mutta erojakin on. Mielialahyötyjä kertyy parhaiten kauniilla ja rauhallisella, laajalla luontoalueella, jossa kiinnostavat näkymät vetävät huomion puoleensa verrattuna pieneen puistoon tai metsäalueeseen, jonne liikenteen melu ja saasteet kantautuvat.

”Kansallispuistoissa on vetovoimainen ja puhdas luonto sekä hyvät reitistöt, joten lähtökohtaisesti ne ovat selvästi laadukkaampia luontokohteita kuin kaupunkiviheralueet. Metsissä tilan ja vapauden tunteen lisäksi rauhaa ja hiljaisuutta pidetään tärkeinä. Myös suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että kaupungin ulkopuoliset luontoalueet, kuten vapaa-ajan asunnon ympäristö, kansallispuistot ja retkeilyalueet, tuottavat vahvempia terveyshyötyjä kuin kaupunkiviheralueet”, Tyrväinen sanoo.

Kaupunkiluontoalueita kuitenkin käytetään eniten: yli 60 prosenttia kaikista käynneistä on niissä.

”Kaupunkiluontoalueet tukevat kaupunkilaisten terveyttä merkittävimmin. Ne ovat myös ihmisiä lähellä, eikä niiden saavuttamiseen liity merkittävää hiilijalanjälkeä.”

Ulkoilijoita perjantaina Helsingin keskuspuistossa Ruskeasuolla. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Poikkeusolot|Mitä tehdä, kun korona­epidemia laittoi lapsen harrastukset tauolle? Partio­ryhmä rakensi kämpän Minecraftiin, futis­joukkue treenaa videoiden välityksellä

Koronavirus|Moni kiva meno peruuntui ja elämää pitää järjestää uudelleen – HS:n lukijoiden 60 vinkkiä tylsyyden selättämiseksi