Jalkojen alla hyllyy Suomen syvin suo, ja maisemat ovat kuin Lapissa – Torronsuo lumoaa kaikkina vuodenaikoina - Matka | HS.fi
Matka|Retkeily

Jalkojen alla hyllyy Suomen syvin suo, ja maisemat ovat kuin Lapissa – Torronsuo lumoaa kaikkina vuodenaikoina

Torronsuon kansallispuisto on vaikuttava päiväretkikohde. Vaikka ollaan Kanta-Hämeessä, maisemat tuovat mieleen Lapin erämaat.

Torronsuo on myös merkittävä lintujen pesimis- ja levähdyspaikka. Kuva: Päivi Arvonen

Julkaistu: 9.5. 2:00, Päivitetty 9.5. 7:57

Torronsuon kansallispuistoon voi saapua vaikkapa ikivanhaa Hämeen ja Turun linnat yhdistänyttä Hämeen Härkätietä pitkin.

Someron ja Forssan välinen seututie 282 mutkittelee idyllisessä maalaismaisemassa. Tammelassa, noin tien puolivälissä, sijaitsee Torron vanha kylä ja sen vieressä Torronsuon kansallispuisto.

Parkkipaikalta lähteviä levennettyjä pitkospuita pitkin voi kulkea vaikka pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa suoaukean reunalle katselutasanteelle.

Vaikka pitkospuut ovat leveät, näin korona-aikana vastaantulijoiden väistely vaatii hieman suunnittelua.

Ihan joka kohtaan ei puilta kannata astua sivuun, sillä suo on paikoitellen hyvin märkää. Väistäminen onnistuu hyvin, kunhan katsoo kuivemman kohdan tai ottaa tukea vaikkapa männyn rungosta.

 Näkymässä on paljon samaa kuin tunturien tai vaarojen huipuilta.

”Kas, kuin pieni tanssilava upeassa maisemassa”, kuvailee eräs retkeilijä. Katselutasanne on pieni, mutta sille mahtuu muutama ihminen turvavälinkin kera.

Suonäkymä käkkäräisine mäntyineen ja koivuineen tuo mieleen Lapin maisemat.

Näkymässä on paljon samaa kuin tunturien tai vaarojen huipuilta: avarassa maisemassa lepää sekä silmä että sielu ja mieli virkistyy.

Maantiellä kulkevien autojen äänet kuuluvat vaimeina, mutta aava suo luo nopeasti illuusion siitä kuin olisi keskellä loputonta erämaata.

Kansallispuistona Torronsuo on ollut vuodesta 1990 lähtien eli se juhlii tänä vuonna 30-vuotissyntymäpäiviään. Ikää suolla on kuitenkin tuhansia vuosia.

Pitkospuiden alla voi olla jopa 12 metrin paksuinen turvekerros. Kuva: Päivi Arvonen

Suon paikalla oli 8 500 vuotta sitten järvi, jonka matalimmat osat alkoivat kasvaa umpeen. Kuolleet kasvien jäännökset kerrostuivat ja maatuivat turpeeksi.

Ensimmäisen 4 500 vuoden aikana turvetta kerrostui vain metrin verran, mutta seuraavien 4 000 vuoden aikana turvetta kehittyi useita metrejä, kun rahkasammalet pääsivät vallalle.

Torronsuo on Suomen syvin suo. Sen turvekerros on keskimäärin noin kuuden metrin paksuinen, mutta paikoitellen turvetta on jopa 12 metriä. Suon turvepinta nousee yhä noin millimetrin vuodessa.

Lähes kokonaan luonnontilainen Torronsuo on Etelä-Suomen suurin keidassuo eli kohosuo. Täällä on useita eri suotyyppejä, joissa on omanlaisensa kasvi- ja eläinlajisto.

Kesä-heinäkuussa valkoisena kukkiva suopursu huumaa voimakkaalla tuoksullaan. Kesällä pitkospuiden viereltä voi poimia lakkoja ja syksyllä karpaloita.

 Torronsuon on sanottu olevan parhaimmillaan kaikkina vuodenaikoina.

Pitkospuilla tulee vastaan myös lintubongareita. Torronsuo ja sitä ympäröivät metsät ovat monien lintulajien tärkeä pesimispaikka sekä levähdyspaikka muuttomatkoilla.

”Suo on erityisesti nuorten kurkien tärkeä sulkimis- eli sulkien vaihtamispaikka. Siellä pesii pohjoinen lintulaji kapustarinta ja joskus myös jouhisorsa, suokukko tai isolepinkäinen. Perhosista voi nähdä esimerkiksi suokirjosiiven ja rämehopeatäplän, kertoo Torronsuohon erikoistunut Metsähallituksen suunnittelija Teijo Heinänen.

Torronsuo on etenkin kurkien suosiossa. Kuva: Johannes Tervo

Torronsuon on sanottu olevan parhaimmillaan kaikkina vuodenaikoina.

”Kevättalvella suo on avara. Kuin Lapissa hiihtäisi. Toisaalta loppusyksyn ruska on parasta aikaa”, Heinänen kertoo omat suosikkivuodenaikansa Torronsuolla.

 Pitkospuilla on hyvä muistaa pysähdellä maisemia ihaillessaan.

Kiljamon parkkipaikalta alkavalla lyhimmällä rengasreitillä on pituutta alle kaksi kilometriä. Sen varrella on avaran maiseman lisäksi rämettä ja korpea.

Aikaa kannattaa lyhyellekin reitille varata reilusti, sillä pitkospuilla on hyvä muistaa pysähdellä maisemia ihaillessaan. Kokeneenkin patikoijan jalka kun voi helposti lipsahtaa puulta.

Juuri nyt on syytä olla erityisen tarkkana, koska reitin pitkospuiden uusiminen on vielä kesken ja joukossa on myös huonokuntoisia osia.

Reitin varrella Kiljamon parkkipaikan lähellä on myös luontotorni sekä tulentekopaikka ja kuivakäymälä, jotka uusitaan toukokuun alkupuolella.

Parkkipaikalta on luontotornille vain lyhyt kävelymatka. Kuva: Bo Stranden

Lisäksi voi kävellä pitkospuita suon yli vanhalle Härksaaren avolouhokselle ja palata samaa reittiä takaisin.

Yksi vaihtoehto on tehdä noin kymmenen kilometrin lenkki viime syksynä valmistuneen uuden polunpätkän ja kauniisti suomaiseman reunaan sijoittuvien uusien pitkospuiden kautta takaisin Kiljamolle.

Torronsuolle on suurista kaupungeista melko sama matka: Helsingistä noin 105, Turusta 90 ja Tampereelta 112 kilometriä. Parkkipaikan osoite on Kiljamo, Somerontie 732, Tammela. Pysäköintialueella on toukokuussa laajennustöitä.

Myös täällä pääsee eteläsuomalaisiin suomaisemiin:

Tammela: Liesjärven kansallispuisto, Punatulkun kierros

Kotka: Valkmusan kansallispuisto

Espoo: Nuuksion kansallispuisto

Salo: Teijon kansallispuisto

Hämeenlinna: Evon retkeilyalue, Niemisjärven luontopolku

Loppi: Komio, Luutaharjun Samo

Heinola: Paistjärvi, Ketturiutan ja kannaksen välinen polku

Lisätietoja: www.luontoon.fi

Ulkoilu|Älä änge samaan metsään kuin kaikki muutkin – HS:n hakukoneessa satoja luontokohteita Uudeltamaalta

Luonto|Koronavirus toi ennätysruuhkat etelän kansallispuistoihin – ongelmia etenkin käymälöissä ja tulipaikoilla

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat