Mystisten hylkyjen saari - Matka | HS.fi

Jussarössä voi uida ja snorklata kirkkaassa vedessä. Kirkkonummelainen Artur Ekman pulahti uimaan saaren eteläkärjessä.

Mystisten hylkyjen saari

Jussarö sijaitsee Tammisaaren ulkosaaristossa. Entinen sotilassaari on kuuluisa kirkkaasta vedestään ja hienoista snorklaus- ja sukelluspaikoista.

Julkaistu: 25.7. 2:00

Seisomme Jussarön saaren korkealla rantakalliolla. Edessämme avautuu Viroon saakka ulottuva, lähes aava meri. Alhaalla rannassa olevalla kallionkielekkeellä perhe ottaa aurinkoa ja ui auringossa kimmeltävässä meressä.

Tammisaaren kansallispuistoalueeseen kuuluva ulkosaari on kirkkaasta vedestään kuuluisa, hieno snorklaus- ja sukelluspaikka, kertoo alueen hyvin tunteva sukeltaja ja hylkytutkija Ari Kapanen.

”Tuossa alhaalla olevan snorklauspaikan lisäksi täällä on kaksi muuta hyvää paikkaa snorklata. Saaren koillispuolella Östersundetin salmen päässä on snorklausmatkan päässä jopa hylky 12 metrin syvyydessä”, Kapanen kertoo.

Kyseessä on Jussarö I, 1550–1600-luvulta peräisin oleva sotakaleerin hylky. Kapasen mukaan hylystä nostettiin aikoinaan kolme hyvin arvokasta pronssitykkiä.

Meren pohjassa ristin muodossa lepäävien kappaleiden joukossa voi edelleen nähdä muun muassa sikokölin, eli laivan kölin ja poikittaisten pohjatukkien päällä kulkevan lähes laivan pituisen palkin.

Ari Kapanen on yksi Suomenlahden ahkerimpia hylkysukeltajia. Koko kesä ja miltei kaikki viikonloput keväällä ja syksyllä kuluvat merellä.

Jussarön saaren salmi on hyvin karikkoista seutua, ja sen ympäristössä lepää kymmeniä hylkyjä. Kuvassa Ari Kapanen kuvaama hylky.

Jussarössä snorklatessa voi nähdä esimerkiksi sirokatkarapuja, joista yksi on sukeltaja Ari Kapasen kämmenellä.

Jussarön saaren salmi on ollut keskiajalta lähtien erinomainen suojasatama purjelaivoille. Tosin vaarallinen sellainen: Alue on hyvin karikkoista seutua, ja sen ympäristössä lepää kymmeniä hylkyjä.

Vastapäisen saariryhmän Jussarö Gaddarnan paikkeilla on paljon merkitsemättömiä kareja, joihin on uponnut ainakin seitsemän alusta, Kapanen kertoo.

Yksi aluksista on hänen arvioidensa mukaan todennäköisesti purjelaiva De Catherine, joka sijaitsee 22 metrin syvyydessä. Vuonna 1782 uponnut hollantilaislaiva kuljetti hopealastia.

”Hylky jäi todennäköisesti karikolle kiinni ja kellumaan. Paikallisten saaristolaisten arvellaan vieneen hopeat sinä aikana, kun alusta meripelastettiin”, Kapanen sanoo.

Merenpohjan rinteestä löytyy laivassa ollutta kattotiililastia.

Ari Kapasen ottama kaikuluotainkuva, jossa on todennäköisesti hopealastissa uponnut De Catherine -alus.

Jussaröstä noin kilometri kaakkoon sijaitseva Stenskär-luoto kätkee puolestaan sisäänsä kaivoskuilun, johon johtaa saarelta 170 metrin syvyydessä sijaitseva kaivoskäytävä. Jussarön saarella toimi nimittäin Vuoksenniska Ab:n rautamalmikaivos vuosina 1961–1967.

Jussarön saaren rautamalmiesiintymät lienevätkin yksi syy alueen kymmenille haaksirikoille: kompassit menivät niistä sekaisin. Kapanen on yrittänyt kerran sukeltaa kaivoskuiluun.

”Kun katsoimme allamme noin kahdeksan metrin syvyydessä häämöttävää mustaa vettä, jossa ui käärme ja hyppi sammakoita, ei minua ja sukelluspariani kiinnostanut laskeutua köydellä alas sukeltamaan.”

Saarelle on jäänyt kaivostoiminnan jäljiltä kaivostyöläisten asuttamien kerrostalojen surullisen näköisiä raunioita. Kapanen työskentelee rakennusoikeuteen keskittyneenä juristina, ja hänellä on raunioista selvä näkemys.

”Niitä on parasta katsella ja kuvata matkan päästä. Paljaana repsottavat seinälevyt kätkevät sisäänsä asbestia.”

Saarelle on jäänyt kaivostoiminnan jäljiltä kaivostyöläisten asuttamien kerrostalojen surullisen näköisiä raunioita.

Jussarö oli puolustusvoimien käytössä vuosina 1967–2005, jonka jälkeen vanha sotilassaari avautui yleisölle. Kapanen on merivoimien reservin kapteeni, ja hän muistelee käyneensä saarella useissa sotaharjoituksissa 2000-luvulla.

”Käytimme harjoituksissa kerrostalojen raunioita suojautumiseen. Harjoittelimme rakennuksissa myös asutuskeskustaisteluja. Asbestipölyn vaara ei tainnut olla tuolloin kovin hyvin tiedossa.”

Muita kaivosajan jäännöksiä ovat jyhkeä, pyöreän muotoinen rikastamon rakennus sekä murskaamon torni, jonka kyljessä olevat haalistuneen vihreät kirjaimet muodostavat lauseen ”turvallisuus tavaksi”.

Murskaamon tornin seinällä olevat sanat huokuvat 1960-luvun kaivossaaren tunnelmaa.

Ari Kapanen tutki murskaamon kaivostunnelia.

Käymme kurkistamassa murskaamon tunnelia. Jo alkupäässä pimeää luolaa on vettä puolen metrin verran, eli kuivapuku olisi tarpeen, jos mielisi tutkia käytävää pidemmälle.

Jussarö onkin luonteeltaan mystinen seikkailusaari hylättyine taloineen ja kaivoskäytävineen. Eteläkärjessä sijaitsevan merivartiotornin kupeessa sijaitseva autio rakennus on varsinainen kummitustalo. Se kätkee sisäänsä hetekanraatoja ja lattialle romahtaneita kattorakenteita.

Autiotalo sijaitsee merivartioaseman vieressä.

Vaatimaton retkeilymaja Kontoret sijaitsee kaivosyhtiön vanhassa konttorirakennuksessa.

Iron beach -niminen ranta on muodostunut kaivoksen ylijäämäaineksesta.

On saarella vaatimaton retkeilymajakin, Kontoret, joka sijaitsee kaivosyhtiön vanhassa konttorirakennuksessa. Se on kesäisin matkailijoiden käytössä.

Saarella on myös erikoinen Iron beach -ranta. Nimi tulee mustasta hiekasta, jonka väri on peräisin kaivoksessa murskatusta raudasta. Ranta on täynnä erinomaisia leipäkiviä. Pienen kalliokielekkeen takana sijaitsee kolmas kirkasvetinen snorklauspaikka.

”Tänne Suomen eteläkulmalle virtaa usein kirkas vesi, ja snorklausnäkyvyys on parhaimmillaan 12 metriä”, kertoo 20 vuotta alueella sukeltanut Kapanen.

Jussarön länsipuolisko on luonnonsuojelualuetta, jossa voi kulkea merkittyä polkua pitkin muutaman kilometrin mittaisen lenkin. Polku lähtee laivarannasta tilaussaunan kupeesta ja ohittaa soman punaisen luotsituvan, jonka luotsi Anders Vanström toi paikalle vuonna 1840.

Saaren kalastajakylä kukoisti 1800-luvun lopulla, jolloin asukkaita oli yli 70. Luotsitoimintaa saarella oli 160 vuoden ajan.

Kalusto on vankan hirsitalon sisällä ennallaan kiikkustuolia myöten. Tuvan nurkassa komeilee valkoinen leivinuuni, ja pöydälle on katettu kahvikupit. Ikkunalaudalla hohkaa punaisia pelargonioita, ja katossa roikkuu reikäleipiä.

Venesataman rannassa on viihtyisä terassikahvila Cafe Ön, jossa on myös reilut sisätilat. Lounasaikaan on tarjolla herkullista savulohisoppaa ja jälkiruuaksi pannukakkua.

Cafe Önin kesätyöntekijä Ellen Kivelä on asunut lapsena saarella. Hänen äitinsä piti kahvilaa aiemmin.

Lounasaikaan on tarjolla herkullista savulohisoppaa ja jälkiruuaksi pannukakkua. Kahvilassa on tarjolla myös pieni lajitelma kuivamuonaa näkkileivästä ja hapankorpuista sipseihin ja kahviin.

Kahvilan itäpuolella on telttailupaikka sekä keittokatoksia. Myös rantaelämää voi viettää parhaiten itäpuolella sijaitsevilla hiekkarannoilla.

Kapanen vinkkaa vielä toisen hylyn sukelluksesta kiinnostuneille. Vuonna 1784 uponnut venäläisalus Graf Nikita -alus sijaitsee venesatamaa vastapäätä olevan Lilla Jussarön kyljessä.

Aluksen lastina on ollut madeira- ja reininviinipulloja, posliinia, parfyymi- ja lääkepulloja sekä jopa keittiökalusteita ja Ludvig XVI:n ajan kolikoita.

Monet ovat yrittäneet saalistaa hylkyä arvokkaan lastin toivossa. Esimerkiksi virolaiset kypäräsukeltajat räjäyttivät Graf Nikitan hylyn perän 1900-luvun alussa, koska luulivat sitä hopeapriki De Catherineksi.

Hopeaprikia ei ole virallisesti löydetty, mutta Kapanen uskoo sen olevan hylky, joka sijaitsee 22 metrin syvyydessä Jussarö Gaddarnan alueella.

Nykyisin muinaismuistolaki suojaa laivanhylkyjä enemmältä rikkomiselta. Hylkyjä saa katsella, mutta osiin ei saa koskea eikä niitä saa liikuttaa. Graf Nikita sekä Jussarö I löytyvät helposti, sillä paikalliset sukeltajat ovat merkinneet ne pintapoijulla.

”Graf Nikitan 26-metrinen runko on jäljellä, ja laivankyljet kohoavat useita metrejä merenpohjasta. Se on Jussarön hienoin ja kuuluisin sukelluskohde."

Jussarö on yhdistelmä kansallispuistoa ja kaivoskulttuuria.

Retkelle Jussarön saareen

  • Jussarö sijaitsee Tammisaaren ulkosaaristossa ja se on osa kansallispuistoa.

  • Vierasvenesatamassa on 49 laituripaikkaa. Päiväpysäköinti on maksuton.

  • Jussaröhön tehdään vesibussiristeilyjä ke, to ja pe 7.8.2020 saakka.

  • M/s Myggen III lähtee Tammisaaren pohjoisrannasta kello 11. Perillä ollaan kello 12.30-15 jolloin lähtee paluumatka. Hinta 30 e/hlö, alle 12-vuotiaat 10 euroa. Varaukset puh. 0400 436 915. Säävaraus.

  • Kahvila Ön on avoinna 10.8. asti joka päivä kellolo 8-22. 11.8. – 30.9. kello 11-18 tai tilauksesta.

  • Jussarö.net, visitraseborg.com

  • Jussarön alueen hylyistä tietoa: hylyt.net

Matkailu|Oslossa luonto kohtaa kulttuurin – Kaupungissa vuosia asunut suomalainen vinkkaa parhaat kohteet

Matka|HS:n toimittajat vinkkaavat 11 upeaa saarta, jotka jokaisen lomailijan olisi syytä tuntea – ”Nämä on näitä espoolaisten aarteita, joista ei muille huudella”

Matkailu|Majakkasaari on erinomainen matkakohde, jossa karu luonto tekee vaikutuksen – HS esittelee kolme majakkaa, joihin voi tehdä helposti päiväretken

Matkailu|Kotkassa voi tehdä niin todentuntuisen matkan historiaan, että hengitys salpautuu

Osaston uusimmat