En ollut uskoa silmiäni, kun tunturisumun keskeltä paljastui Suomen upein monumentti - Matka | HS.fi

En ollut uskoa silmiäni, kun tunturisumun keskeltä paljastui Suomen upein monumentti

Olisin voinut jäädä parinkymmenen neliön lautamökkiin viikoksi, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.

30.1. 2:00

Juuri tällaisilla keleillä turistit eksyvät tunturiin, ajattelin.

Olimme vaelluksella Lemmenjoen kultareitillä, kun yhtäkkiä aavemainen sumu laskeutui keskuuteemme ja pakotti pysähtymään. Edes Jäkäläpään laella – yli 500 metriä merenpinnan yläpuolella – näkyvyys ei ollut montaa metriä.

Vain Suomessa, ajattelin seuraavaksi. Vain Suomessa on mahdollista joutua sään armoille erämaassa – ja pelastautua kirjastoon!

Maailmalla tätä ei kukaan usko, mutta Jäkäläpään laella todella on Suomen syrjäisin kirjasto: Karhu-Korhosen kirjasto. Se perustettiin kovana lukumiehenä tunnetun kullankaivajan Yrjö ”Karhu” Korhosen kunniaksi, ja Lemmenjoen kaivajaporukka pitää edelleen kirjastosta huolta.

Olisin voinut jäädä parinkymmenen neliön lautamökkiin viikoksi. Kokoelma sopi omaan kirjallisuusmakuuni täydellisesti: Hannu Salamaa, Alistair MacLeania, Tiedon Portaat -sarjaa, Bertolt Brechtiä, Valittuja Paloja, Rosa Liksomia, auto- ja metsästyslehtiä…

Sumu hälveni liiankin pian, mutta nyt voin viimeistään sanoa olevani yksi niistä hamppareista, jonka suomalainen kirjastolaitos on pelastanut ahdingolta.

Voittokulku on ollut pitkä: kun Ranskan kansalliskirjastosta tuli maailman ensimmäinen kaikille avoin kirjasto vuonna 1793, saatiin sellainen jo seuraavana vuonna Vaasaan.

Ympäristövaikuttaja Saara Kankaanrinta kirjoitti äskettäin kolumnissaan Ilta-Sanomissa kirjastojen olleen jakamistaloutta jo ennen kuin koko sanaa oli keksitty: ”Ei niihin nykyään olisi varaa, vaikka rutiköyhässä Suomessa oli.”

Matkailijalle kirjastot ovat käytännöllisiä nähtävyyksiä: tiedon äärelle pysähtyessä voi saada samalla hetken rauhaa helteeltä tai metropolin mölyltä. Mutta vaikka New Yorkin pääkirjasto tai Dublinin Trinity Collegen kirjasto upeita ovatkin, eivät meidän Oodimme ja Kansalliskirjastomme niiden rinnalla kalpene.

Kotimaanmatkoilla omat suosikkini ovat kuitenkin Seinäjoen ja Rovaniemen pääkirjastot. Alvar Aallon suunnittelemat kokonaisuudet ovat todellisia avoimen kansalaisyhteiskunnan monumentteja.

Karhu-Korhosen talkoohengellä ylläpidetty tunturikirjasto on looginen osa jatkumoa, josta me saamme olla ylpeitä.

Niihin verrattuna yleiseurooppalaiset, siirtomaiden verirahoilla kivetyt linnat, promenadit ja soturikuningaspatsaat ovat murheellista katseltavaa.

Kirjoittaja on kirjailija, tv-tuottaja ja Madventures-seikkailija, joka myöntää varastaneensa Fanny Hillin Puistolan kirjastosta vuonna 1987 – mutta korostaa myös palauttaneensa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat