Tuntijako saattaa eriarvoistaa oppilaita - Mielipide | HS.fi

Tuntijako saattaa eriarvoistaa oppilaita

Helsingin Sanomat kertoi taannoin kieltenopettajien olevan tyrmistyneitä hallituksen tekemästä perusopetuksen tuntijaosta sekä esitti pääkirjoituksessaan (17. 9.) pohdittavaksi perusopetuksen valinnaisuuden seurauksia. Uuden tuntijaon eriarvoistavat seuraukset ovat todellakin jääneet keskustelun ulkopuolelle.

24.9.2012 2:26

Helsingin Sanomat kertoi taannoin kieltenopettajien olevan tyrmistyneitä hallituksen tekemästä perusopetuksen tuntijaosta sekä esitti pääkirjoituksessaan (17. 9.) pohdittavaksi perusopetuksen valinnaisuuden seurauksia. Uuden tuntijaon eriarvoistavat seuraukset ovat todellakin jääneet keskustelun ulkopuolelle.

Koululaisen tuntimäärä tulee perusopetuksen aikana olemaan vähintään 222- ja laajat kielivalinnat tehneellä oppilaalla ainakin 238 viikkotuntia. Ensimmäisessä tapauksessa oppilas käy peruskoulua yhdeksän lukuvuotta, ja jälkimmäisessä mahdollisuudessa toinen oppilas ennättää suorittaa saman tuntimäärän jo 8,5 lukuvuodessa sekä sen lisäksi ikään kuin yhden ylimääräisen lukukauden.

Valinnaisuuden merkittävä lisääminen sopii huonosti yhtenäisen perusopetuksen henkeen, kun valintojen tiedetään olevan sidoksissa oppilaiden vanhempien sosiaaliseen taustaan.

Rinnakkaiskoulussa vanhemmat joutuivat ratkaisemaan lapsensa siirtymisen oppikouluun tai jäämisen kansakouluun lapsen ollessa 11-vuotias. Uudessa tuntijaossa piilee samanlainen rinnakkaiskoulun siemen. On myös syytä pelätä valintojen lisäävän sukupuolten välisiä oppimiseroja, kun tytöt ovat poikia enemmän kiinnostuneita kieliopinnoista. Tuntijaossa unohdettiin matemaattiset aineet. Niitä on Suomessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa kansainvälisesti vähän.

Tuntimäärien kasvattaminen lisää kuntien menoja ja velvoitteita. B1-kielen eli ruotsin siirtyminen alkavaksi 6. luokalla ja vapaaehtoisen A2-kielen alkaminen jo 3. luokalla kiihdyttävät entisestään 1.–6.-luokkien opetusta antavien koulujen sulkemisia, koska niissä opetusryhmät saattavat jäädä pieniksi ja kustannukset ylittää kuntien kantokyvyn.

Pienissä ja pienehköissä kunnissa kouluverkko harvenee, ja niissä on tulevaisuudessa yhä useammin ainoastaan yksi 1.–9.-luokkien yhtenäiskoulu. Saman luokan oppilaiden eripituiset työpäivät eivät ole pedagogisesti onnistuneita, ja ne lisäävät myös kuljetuskustannuksia.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide