Jokaisella lapsella on oikeus saada tietää vanhempansa ja sukunsa

Helsingin Sanomat kertoi (Kotimaa 6. 10.) kolmen professorin kritiikistä uutta isyyslakiesitystä kohtaan. Kritiikki koski avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen epäoikeudenmukaista kohtelua perinnönjaossa. Perinnönjako on kuitenkin vain yksi lakiesityksen monista ongelmista, joista monet näyttävät olevan seurausta yhdestä perustavanlaatuisesta puutteesta: esitys ei nosta keskeiseksi tavoitteeksi syntyvän lapsen oikeutta vanhempiinsa ja sukuunsa.

8.10.2014 2:00

Helsingin Sanomat kertoi (Kotimaa 6. 10.) kolmen professorin kritiikistä uutta isyyslakiesitystä kohtaan. Kritiikki koski avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen epäoikeudenmukaista kohtelua perinnönjaossa.

Perinnönjako on kuitenkin vain yksi lakiesityksen monista ongelmista, joista monet näyttävät olevan seurausta yhdestä perustavanlaatuisesta puutteesta: esitys ei nosta keskeiseksi tavoitteeksi syntyvän lapsen oikeutta vanhempiinsa ja sukuunsa. Sen sijaan esitys näyttää huolehtivan ympärillä olevien aikuisten, erityisesti lapsen äidin ja tämän kulloisenkin miesystävän tai puolison, eduista. Ehkä selvin esimerkki tästä on esityksen 42. pykälän käsittelemä tilanne, jossa nainen on mahdollisesti tullut raskaaksi avioliiton ulkopuolisessa suhteessa.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide