Avun hakemisessa ei ole mitään hävettävää - Mielipide | HS.fi

Avun hakemisessa ei ole mitään hävettävää

Nimimerkki "Äiti joka selvisi" kirjoitti (HS Mielipide 1. 11.), miten tunsi ratkeamispisteen olevan lähellä ja miten lasten isovanhempi haki lapset turvaan. Miksi ihmeessä odotamme mielen naksahdusta? Miksi on edelleen hävettävää pyytää apua siinä vaiheessa, kun väsymyksen ensimmäiset merkit näkyvät? Miksi neuvolat, joissa äidit ja isät lapsineen käyvät säännöllisesti, eivät auta tunnistamaan väsymyksen ja masennuksen merkkejä jo varhaisessa vaiheessa? Itselläni unet jäivät vähiin ensin öitä valvoneen esikoisen, sitten kaksosten vauva-aikana.

3.11.2014 2:00

Nimimerkki "Äiti joka selvisi" kirjoitti (HS Mielipide 1. 11.), miten tunsi ratkeamispisteen olevan lähellä ja miten lasten isovanhempi haki lapset turvaan.

Miksi ihmeessä odotamme mielen naksahdusta? Miksi on edelleen hävettävää pyytää apua siinä vaiheessa, kun väsymyksen ensimmäiset merkit näkyvät? Miksi neuvolat, joissa äidit ja isät lapsineen käyvät säännöllisesti, eivät auta tunnistamaan väsymyksen ja masennuksen merkkejä jo varhaisessa vaiheessa?

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide