Mielipide

Pois tulorajat aravavuokra-asunnoista!

Tilaajille

Helsingin Sanomain pääkirjoituksessa 17. 12. todettiin hallituksen luopuneen asuntopolitiikasta. Suomen tilannetta verrattiin Matti Nivan väitöskirjaan liittyen Ruotsiin, jonka asuntopolitiikka kohdistuu koko kansaan eikä vain osaan siitä. Samassa lehdessä referoitiin Hilkka Summan väitöskirjaa valtionhallinnon valmistelumekanismeista esimerkkitapauksena asuntopolitiikka.

Mainittujen väitöskirjojen kautta on kissa nousemassa asuntopoliittisen keskustelun pöydälle, tähän asti samojen näkemysten esittäjät on noteerattu vain väärien mielipiteiden esittäjiksi.

Suomalaisen asuntopolitiikan liturgia on koko 1980-luvun toistanut samaa: suomalaisten enemmistö asuu kohtuullisen hyvin ja maksaa keskimäärin kohtuullisia tai jopa edullisia asumismenoja.

Kuitenkin asumisessa on eräiden ryhmien kohdalla vielä ongelmia, kaikki eivät onnistu ilman yhteiskunnan tukea järjestämään asumistaan. Näitä varten on olemassa suomalainen asuntopolitiikka. Ja jotta nämä suomalaisesta asuntopolitiikasta osalliseksi pääsevät pystyttäisiin erottelemaan niistä, joiden pitää selviytyä omin voimin asuntomarkkinoilla, on olemassa tulorajat, varallisuusrajat, asunnontarveryhmät ja muut erityiset syyt, joilla valikointia sosiaalisen tuen saamiseen suoritetaan.

Kuntien tehtävä on asunto-ohjelmissaan luokitella kuntalaiset erilaisiin erityisryhmiin, joita varten valtion tulo- ja menoarvioon on osoitettu pitkin 1980-lukua vuosittain enintään muutamien kymmenien miljoonien markkojen määrärahasummia. Lopputuloksena on ollut lainojen, avustusten ja korkotukien viidakko, joka ei ole ratkaissut kovinkaan monta ongelmaa, mutta luonut mielikuvaa aktiivisesta asuntopolitiikasta.

Tyytymättömyys asuntopolitiikkaa kohtaan on suurta, melkein yhtä suurta kuin tyytymättömyys elintarvikkeiden hintoja kohtaan. Jos olet ylittänyt muutamalla kymmenellä markalla aravavuokra-asunnon saamiseksi määrätyt tulorajat, on ainoa vaihtoehtosi ollut hankkia kovan rahan omistusasunto, valmiiksi liian ahdas ja kuitenkin kohtuuttoman kallis maksaa. Ja kun näin on ollut ja on edelleen, on siitä tehty se johtopäätös, että suomalaisen asumisen ongelma on vaihtoehtojen puute.

Vaihtoehtojen puutetta on nyt lähdetty paikkaamaan ideoimalla asumisoikeusasuminen. Kymmenen prosentin omarahoitusosuudella pääset jonottamaan vuokra-asuntoa. Tähän asti valtion lainoittamiin vuokra-asuntoihin on päässyt jonottamaan ilman omarahoitusosuutta. Kun valtio rahoittaa tavallisia aravavuokra-asuntoja 95 prosentin lainaosuudella, on asunnon saamisen ehtona mahtuminen tulorajoihin.

Kun sitten valtio lainoittaa asumisoikeusasuntoja 90 prosentin lainoitusosuudella, se antaa lupauksen tulorajojen poistumisesta. Omarahoitusosus toimii sairaaloiden erikoismaksuluokan tavoin - vapaudut maksamalla tulorajoista.

Asuntopoliittisesti terveempää olisi poistaa vihdoinkin tulorajat aravavuokra-asumisesta, eikä luoda uutta järjestelmää, jonka keskeisin sisältö on vapautuminen niistä.

Jos asumisen vaihtoehtojen kirjo tarkoittaa pientalo-omistusasumista, asunto-osakeyhtiö-omistusasumista, osuuskunta-asumista, asumisoikeusasumista, kollektiivista asumista jne., niin siinä suhteessa suomalaisen asumisen kuva on yksitotinen.

Tässä mielessä asumisoikeusasumismuodon tulo Suomeen on rikastuttavaa ja perusteltavissa. Asuntopolitiikan perusongelmaa se ei kuitenkaan ratkaise: jättäessään puuttumatta asuntomarkkinoiden kokonaisuuteen ja koko asuntokantaan asuntopolitiikka itse asiassa tuottaa koko ajan uusia väliinputoajaryhmiä ja asuntomarkkinoilta syrjäytyviä kansalaisia, jotka sitten viime kädessä joudutaan hoitamaan sosiaalitoimen keinoin.

Asumisen subjektiivisen oikeuden säätäminen sosiaalipoliittiseen lainsäädäntöön on tästä hälyttävä oire. Asuntomarkkinat toimivat kuin linko, joka yhteiskunnan väliintulon puuttumisen vuoksi heittää ihmisiä asuntopolitiikan erityisryhmiin ja sosiaalihuollon asiakkaiksi.

Asuntopolitiikassa ovat alkavalla vuosikymmenellä kaikki voitot saavutettavissa - kaikki koettavissa olevat tappiot on koettu päättymässä olevalla 1980-luvulla. Karrikoiden Hilkka Summan väitöskirjan johtopäätöksiä voidaan sanoa, että viime vuosina eivät valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön ja asuntohallituksen virkamiehet ole keskinäiseltä asemasodaltaan ehtineet ikkunasta ulos vilkaista. Tällaisen asemasodan ainoa uhri ja maksaja on suomalainen asunnontarvitsija, jonka tarpeisiin ja mahdollisuuksiin, ja vain niihin voi asuntopolitiikan uudistaminen perustua.

Ulla-Maija Laiho

Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    6. 6

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    7. 7

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    8. 8

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    9. 9

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    10. 10

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää