Huostaanottokin perheen ja lapsen tukitoimi - Mielipide | HS.fi

Huostaanottokin perheen ja lapsen tukitoimi

24.6.1997 3:00

On hyvä, että lasten huostaanotoista keskustellaan asiallisesti ja niihin kiinnitetään huomiota valtakunnan päälehden sivuilla (HS 14. 6.).{ETR=tl;970614046.jtun.;all;hesa} On myös hyvä, että me sosiaalityöntekijät tarkastelemme työtämme ja työotteitamme kriittisesti tutkaillen, toteutuvatko työssämme suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, myönteinen suhtautuminen asiakkaaseen sekä rehellinen ja avoin vuorovaikutus asiakkaidemme kanssa. On myös hyvä, että kunnat tarkastelevat tarjoamiaan palveluja; onko avohuollon tukitoimissa tarjolla todellisia vaihtoehtoja ja onko puolestaan palvelujen "tarjoajina" ja räätälöijinä ammattinsa osaavia ja riittävät resurssit omaavia sosiaalityöntekijöitä. Mutta näiden ohella haluaisin nostaa keskusteluun seuraavia näkökulmia. Olen lapsen huostaanottotilanteessa keskustellut useamman vanhemman kanssa siitä, että huostanottokin on tarkoitettu perheen ja lapsen tukitoimeksi. Ei kyse ole siitä, että se olisi perheen tukemisen päätepiste. Lapselle etsitään, toivottavasti, parasta mahdollista hoitoa, eikä vanhempien huoltajuus ja holhous katoa heiltä minnekään. Moni vanhempi on ollut valmis tämän näkemään tilanteessa, jossa omat voimavarat ja mahdollisesti sen hetkiset valmiudetkaan eivät riitä turvaamaan lapselle hoitoa ja huolenpitoa, jota hänen tulisi saada. Tästähän kertoo sekin, että huostaanotoista kuitenkin vain noin 10 prosenttia tehdään vasten asianosaisten suostumusta. Kun päätös joudutaan näin tekemään, ei se luonnollisestikaan ole yhteistyön hedelmällisin lähtökohta; jos vanhemmat eivät ole nähneet ja kokeneet tarvetta yhteistyöhön ennen huostaanottoa, on epätodennäköistä, että rakentava yhteistyö voisi alkaa huostaanoton jälkeenkään.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide