Lotat tekivät työtä isänmaan hyväksi ja suojaksi - Mielipide | HS.fi

Lotat tekivät työtä isänmaan hyväksi ja suojaksi

"Ensisijaisena kohteena olivat aina isänmaa ja isänmaan ystävät."

13.3.1998 2:00

Luin hyvin kiinnostuneena valtiotieteen tohtori Kaarle Sulamaan kirjoituksen "Lotta oli laupeudensisar" (HS 23. 2. link{ETR=tl;HS980223SI1MA01m37.jtun.;all;hesa}), jossa lottuuden olemusta lähestyttiin pääasiassa keskusjärjestön vaikuttajien ideologisten kannanottojen valossa. Tutkin lottatoimintaa ja lottanaisen ideaalia kansatieteen näkökulmasta, jossa tutkimuksen painopiste on sekä yksilön että paikallisyhteisön toiminnassa ja kokemuksissa. Jottei kuva lotta-aatteesta ja sen myötä lottatoiminnasta muodostuisi liian yksipuoliseksi, haluan kommentoida joitakin Kaarle Sulamaan esittämiä johtopäätöksiä. Sulamaa korostaa kirjoituksessaan kristinuskon merkitystä lotta-aatteessa ja löytää lottatyölle esikuvia nunnien yleisinhimillisestä rakkaudentyöstä. Uskonnon merkitystä ei sen enempää aatteen kuin käytännön toiminnan tasolla käykään kieltäminen. Uskonnollisuuden liittäminen kommunismin vastaisiin aatteisiin oli suomalaisessa yhteiskunnassa vallitseva ilmiö 1920- ja 1930-luvulla. Uskonto ja kirkko muodostivat yhteiskunnan isänmaallisen tukipilarin.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide