Mielipide

Kioton tavoitteisiin ekologisella verouudistuksella

"Arvokeskustelua tarvitaan nyt kuitenkin siitä, millä keinoin Kioton tavoitteeseen päästään - ei enää siitä, pitääkö Kioton sopimusta noudattaa vai ei."

Tilaajille

Suomen viimeaikainen ilmastopoliittinen keskustelu on huolestuttavalla tavalla ajautunut väärille raiteille. Päästöjen vähentämisen sijasta on lehtien palstoilla lähinnä mietitty, muutamia myönteisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, keinoja, joilla Suomen päästötavoite Kioton sopimukseen liittyvässä EU:n sisäisessä taakanjaossa voitaisiin saada mahdollisimman korkeaksi.

Useat tahot, alkaen teollisuuden edunvalvojista aina valtiovarainministeriöön saakka, ovat yrittäneet vaikuttaa taakanjakoon esittämällä sopimuksen olevan liian suuri taakka Suomen kansantaloudelle ja työllisyyskehitykselle. Teollisuuden ja Työnantajain Johannes Koroman (HS 23. 4. link {ETR=tl;HS980423SI1MA01xq7.jtun.;all;hesa}) sanoin "joudumme valitsemaan sähkön käytön varassa olevien työpaikkojen ja päästötavoitteiden välillä". Näin mustavalkoisen ja lohduttoman kuvan antaminen julkisuudessa edustaa tahallista halua olla näkemättä vaihtoehtoja ja johtaa ihmisiä harhaan. Kysymys on tosiasiassa suunnan valinnasta: investoidaanko sähkön käytön lisäämiseen, kasvaviin päästöihin ja väheneviin työpaikkoihin vai päästöjen vähentämiseen sekä työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseen.

Päinvastoin kuin mitä suurteollisuuden edusmiehet väittävät, Kioton sopimuksen velvoitteiden täyttäminen ei muodosta uhkaa Suomen työllisyyskehitykselle. Tuotannon kasvun suhde työllisyyteen on mm. Etlan hiljattain ilmestyneen tutkimuksen mukaan ollut vuosina 1980-1996 selvästi laskeva juuri energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla. Nämä "tuotannon kasvua ilman työvoiman kasvua" ("jobless growth") -toimialat käsittävät mm. kaivostoiminnan ja louhinnan, paperiteollisuuden, perusmetalliteollisuuden sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollon.

Ekologisesta verouudistuksesta eli painopisteen siirtämisestä työn verotuksesta luonnonvarojen ja energian verotukseen on pohjoismaissa ja Euroopassa jo pitkään keskusteltu. Sen edut paitsi koko kestävän kehityksen myös Kioton velvoitteiden kannalta ovat ilmeiset. Työvoimakustannusten alentuessa työvoimavaltaisten alojen kasvu nopeutuisi. Kun samalla korotettaisiin energian hintaa verotuksen kautta, kannustettaisiin tehostamaan energiatehokkuutta ja energian säästöä. Lisäksi verotuksella voidaan suosia siirtymistä uusiutuvien kotimaisten energialähteiden kuten puun ja tuulivoiman käyttöön ja niiden edelleen kehittämiseen, erityisesti jos energiaverot kohdistettaisiin polttoaineisiin myös sähköntuotannossa.

Tampereen yliopistossa tehtyjen selvitysten mukaan ekologinen verouudistus yhdistettynä muihin käytettävissä oleviin toimiin mahdollistaisi vuoden 1990 hiilidioksidipäästötason saavuttamisen jo ennen vuotta 2005, mikäli toimenpiteisiin ryhdyttäisiin heti. Vuoden 2030 paikkeilla hiilidioksidipäästöt olisivat jo lähes neljänneksen vuoden 1990 tasoa alempana.

Toivottavasti vakava keskustelu ekologisen verouudistuksen toteuttamisesta nousee yhdeksi tulevien eduskuntavaalien tärkeimmistä teemoista.

Ilmastosopimuksen toteuttaminen edellyttää luovuutta ja innovatiivisuutta. Ympäristöteknologian voimakkaasti nousevalla alalla se myös työllistää, mikä tarjoaa mahdollisuuden hoitaa Suomen pahimpia yhteiskunnallisia ongelmia menestyksekkäästi. Kioton jälkeisessä tilanteessa, jossa teollisuusmaat joutuvat vähentämään päästöjään, avautuu energiansäästön, uusiutuvan energian sekä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon teknologioille kasvavat markkinat. Ne maat tulevat tulevaisuudessa menestymään ja kasvattamaan kilpailuetuaan, jotka kannustavat tehokkuuteen ja ympäristöinnovaatioihin. Haluaako Suomen teollisuus jättää tämän mahdollisuuden käyttämättä?

Siinä Koroma toki on oikeassa, että "kysymyksessä on jokaiseen kansalaiseen vaikuttava arvovalinta". Arvokeskustelua tarvitaan nyt kuitenkin siitä, millä keinoin Kioton tavoitteeseen päästään - ei enää siitä, pitääkö Kioton sopimusta noudattaa vai ei.

On selvää, että ilmastosopimuksen toteuttaminen edellyttää radikaalia totuttujen tuotanto- ja kulutusrakenteiden energiansäästöä ja vaihtoehtoisten energialähteiden hyväksikäyttöä. Se edellyttää myös selkeää tahtoa nähdä elämänlaatu ja hyvinvointi muidenkin kuin pelkästään taloudellisten tekijöiden summana. Mitä kauemmas todellisia toimenpiteitä lykätään, sitä kalliimmaksi ilmastonmuutoksen torjuminen pitkällä aikavälillä tulee. Status quon säilyttäminen muuttuvassa maailmassa on mahdollista ainoastaan suomalaisten vuorineuvosten unelmissa.

JOHANNA KOJOLA

kansainvälisten asiain päällikkö

Suomen luonnonsuojeluliitto ry.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    8. 8

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    9. 9

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    10. 10

      Pitkittynyt stressi syö parisuhdetta, kun kotona ei osata tehdä enää muuta kuin riidellä – Onneksi tulehtunutta tilannetta voi hoitaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää