Miksi muistaa teloitettuja? - Mielipide | HS.fi

Miksi muistaa teloitettuja?

17.1.1999 2:00

Merja Koivisto kyseli (HS 4. 1. link {ETR=tl;HS990104SI1MP01bzg.jtun.;all;hesa}) vastauksessaan kirjoitukselleni (HS 17. 12. link {ETR=tl;HS981217SI1MP01986.jtun.;all;hesa}), miksi meitä suomalaisia kiinnostaisi amerikkalaisten murhaajien teloittaminen. Kuolemanrangaistus kiinnostaa amnestyläisiä ja toivoakseni suomalaisia laajemminkin, koska se sotii ihmisoikeuksia vastaan. Se loukkaa oikeutta elämään, joka on ihmisoikeuksista kaikkein perustavanlaatuisin. Seis-ryhmän tapahtuman tarkoituksena ei suinkaan ollut vähätellä teloitettujen tekemiä rikoksia tai maalata heistä kuvaa viattomina uhreina, vaan tuoda esiin se, että tappaminen on väärin, myös valtion taholta. "Silmä silmästä" ei saa olla se ajatus, johon sivistysvaltion lainsäädäntö perustuu. Yhdysvaltojen asema maailmassa tekee sen käytännöistä esimerkin monille muille valtioille. Merja Koiviston mielestä Yhdysvalloissa ei teloiteta vankeja heppoisin perustein. Useiden tutkimusten mukaan kuolemanrangaistuksia määrätään kuitenkin mielivaltaisin ja rasistisin perustein. Erään tutkimuksen mukaan esimerkiksi Philadelphiassa mustan rikoksentekijän on neljä kertaa todennäköisempää tulla tuomituksi kuolemaan kuin valkoisen (tutkimuksista yksityiskohtaisemmin esimerkiksi Amnesty Internationaalin raportista United States Of America - Rights for All, 1998). Myös syytettyjen varallisuus vaikuttaa kuolemanrangaistuksen todennäköisyyteen, koska köyhillä ei ole varaa palkata kalliita asianajajia, ja heille määrätyt asianajajat ovat toisinaan epäpäteviä ja kokemattomia. Yhdysvalloissa teloitetaan myös henkisesti jälkeenjääneitä sekä alaikäisiä rikoksentekijöitä, mikä on kansainvälisten ihmisoikeusstandardien vastaista.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide