Mielipide

Uusi Helsinki tuo ahtaat asuinsijat

"Kuinka paljon todellista demokratiaa nujertuu synnytettäessä suurkaupunkeja?"

Tilaajille

Muuttoliike ja maan kahtiajakautuminen merkitsevät yksilötasolla usein tragediaa. Koko kansakunnalle muuttoliike merkitsee kohtalokasta elinvoiman menetystä maaseudun autioituessa hylätyksi, tuskin elinkelpoiseksi takapihaksi.

Kehitys on globaalisti samansuuntaista. Samansuuntaisia ovat myös monien tiedemiesten ja tutkijoiden varoitukset keskittämiskehityksen tuhoisista seurauksista.

Norjassa on valittu suunta, jolla ohjataan kehitystä koko maan hyväksi. Jollei myös Suomessa tehdä tietoista päätöstä hajauttaa kasvukehitystä ja pitää maaseutu elävänä, jakautuu kansamme entistä syvemmin kahtia kiireisiin, usein stressaantuneisiin urbaani-ihmisiin ja toisaalta turhautuneisiin sivustakatsojiin.

Synkät tilastot

kertovat palvelujen ja toimipisteiden lopettamisesta ja monien kuntien näivettymisestä. Toisaalta ohjautumaton kasvu keskittyy kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Niinpä Helsinki pullistelee kasvuennusteista hurmioituneena, tunnustamatta kielteisiä seuraamuksia.

Vuoden 2002 yleiskaavaluonnoksen mukaan Helsinkiin voidaan rakentaa uusia alueita Suomenlahden saarille, täyttömaalle meren päälle ja jokaiseen pikku koloon, joka vielä sattuu olemaan vapaana.

Kuinka ihmeessä uuden yleiskaavaehdotuksen polttopiste voidaan ajatella Postitalon kohdalle, kahden kilometrin päähän Helsingin merenrannasta ja koko Suomen eteläreunasta? Tältä pohjalta näyttääkin luonnolliselta ottaa lisämaata merestä, rakentaa betonisaaria ja täyttää rantoja loputtomasti, välittämättä siitä, että Postitalon pohjoispuolella on kotimaatamme 1158 kilometriä.

Lisäkasvun suuntautuminen Helsingin keskustaan aiheuttaa tiivistämistä, joka on perussyynä inhimillisen kaupunkikuvan särkymiseen. Jotta vielä voitaisiin mahduttaa yksi uusi asukas, viedään yhdeksän nykyisen kaupunkilaisen toimiva elinympäristö.

Jokaista rakennettavaa

kuutiometriä kohti seuraa lisää valottomuutta, melua, liikennettä, pysäköintitiloja, tunneleita. Riittävää luonnonvaloa vailla olevien asuin- ja työtilojen määrä on kantakaupungissa jatkuvasti lisääntynyt. Tätä epätervettä ilmiötä ei voi puolustaa. Esimerkiksi Japanin nykyisten säännösten mukaan jokaiseen asuntoon pitää saada auringonvaloa tietty tuntimäärä vuorokaudessa.

Tiiviin mittakaavan toteutuksissa asumisen ja elämisen taso ei suinkaan parane, vaan tuloksena ovat ahtaat, pienet asunnot, valottomuus, säilytystilojen puute, monenlainen melu, liikenneongelmat ja sosiaaliset ongelmat. Ympäristö viestittää kaikkialla: olet vain koneen osa.

Suurkaupunkimiljöö on usein kolkko, jopa pelottava etenkin lapsille ja naisille. Se on tyly myös miehille - mistä löytää mielekästä tekemistä , kun joka toiminto on tarkoin säädelty ja ennalta ohjattu?

Ahtamiskehitystä toteutettaessa katoaa Helsingistä ympäristöarvojen lisäksi monien nykyisten asukkaiden luottamus päättäjiin. Tapa miten asukkaiden mielipiteet ohitetaan on tyrmäävä.

Kaupunkilaisten

halu ja mahdollisuus osallistua kääntyykin surutyöksi. On menetetty ympäristö, on menetetty usko vaikutusmahdollisuuksiin. Kuinka paljon todellista demokratiaa nujertuu synnytettäessä suurkaupunkeja?

Inhimillisestä mittakaavasta välittämättä päättäjät kehuvat suurkaupunkimaisuutta yksipuolisesti kaiken hyvän keskittymäksi. Sitä verrataan keskiaikaiseen kulttuuriahjoon, italialaiseen kaupunkivaltioon. Se oli kuitenkin aikanaan hallittavissa kävellen tai hevosen avulla ja sitä ympäröi elinvoimainen maaseutu, joka piti huolen kaupunkilaisten tarpeista.

Nykyisten suurkaupunkien huoltosäde voi olla satoja kilometrejä, Helsingistä Kainuuseen. Entä jos tähän äärimmilleen trimmattuun toimitusverkostoon tulee häiriö? Kuinka pitkälle pitää kulkea avun saamiseksi, onnistuuko se pohjoisen pakkasessa?

Vaalikeskusteluissa ei lainkaan tullut esille elintärkeä kysymys, maallemme ja sen asutukselle keskittämisestä aiheutuva suuri haavoittuvuus. Minkä tahansa kriisin sattuessa on hajautettu malli, jossa toimivan maaseudun lisäksi olisi kohtuullisen kokoisia noin 30000 asukkaan kaupunkialueita, huomattavasti helpompi huoltaa kuin suurkaupunki lukemattomine loukkuineen. Karuilla pohjoisilla leveysasteilla tämä on vielä tärkeämpää kuin etelämpänä.

Miten puheet

maamme kestävästä kehityksestä tai tulevaisuuden muuttuvat raaka-ainetilanteet soveltuvat yhteen keskittämisen kanssa? Edes alkeellisen omavaraisuuden maallemme voisi taata elämisen malli, jossa ainakin osalla väestöä asuntoon liittyisi pieni viljelymahdollisuus.

Suomalaisilla on halu ja historiallinen kyky elää luonnonläheisissä olosuhteissa. Nykyisin teknologia tekee sen täysin toteuttamiskelpoiseksi. Jos nyt pystymme pitämään koko maan elinkelpoisessa kunnossa, takaa se kansalle elämisen perusteet myös siinä tapauksessa, että teknologinen, taloudellinen tai sosiaalinen nykytilanne pettäisi.

Uskaltavatko päättäjät myöntää, että nykyinen kehityssuunta on väärä, että elämisen taso ruuhkakaupungissa itse asiassa laskee ja että nykymenolla ongelmat moninkertaistuvat niin ruuhkakaupungeissa kuin hylätyllä maaseudulla?

Anja Vanamo-Kaila

arkkitehti

Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    8. 8

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    9. 9

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää