Mielipide

Talouspolitiikan laatu avainasia

Tilaajille

Euroopan kärkimiehiin EU-yhdentymisen tuntijana ja ajattelijana luettava professori Esko Antola kirjoitti (HS 7. 5.link {ETR=tl;HS20000507SI1MA016gc.jtun.;all;hesa}), että EU:n rahapolitiikka onnistuakseen edellyttää myös yhteistä talouspolitiikkaa. Jo Emun syntymisen aikoihin saman ajatuksen esitti monissa asioissa kaukonäköisesti ajatteleva tohtori Paavo Väyrynen. Hän arvioi silloin, että rahapolitiikan lisäksi myös finanssipolitiikka on pakko siirtää EU:lle, kun siitä näyttää tulevan liittovaltio.

Oikeassa talousliitossa, liittovaltiosta puhumattakaan, ei yhteinen rahapolitiikka tietenkään riitä, vaan tarvitsee rinnalleen muutakin yhteistä; taloushan on kokonaisuus. Kun ensin raha- ja sen jälkeen muuta talouspolitiikkaa pyritään yhdenmukaistamaan, on jatkoa ajatellen kysyttävä, voiko sosiaalipolitiikka pysyä siitä sivussa, itsenäisenä, vaikka niin nyt sekä uskotellaan että uskotaan.

Talouspolitiikkaan liittyy myös ajatus verotuksen yhdenmukaistamisesta. Jos/kun niin tapahtuu, se tietenkin heijastuu valtioiden tuloihin ja sitä kautta niiden sosiaaliturvajärjestelmiin. Toiveisiin kuuluu, että sosiaaliturvan yhtenäistäminen koskisi lähinnä niitä maita, joissa se on puutteellista, ts. näiden sosiaaliturvaa parannettaisiin.

Onko uskottavaa, että esimerkiksi nykyisten ja tulevien köyhimpien jäsenmaiden sosiaaliturva nousisi Ruotsin, Tanskan ja Suomen tasolle? Eikö sittenkin jouduta yhtenäistämään (=alentamaan) turvaa korkeamman tason maissa?

Kaikki edellä sivuttu toteutuneena merkitsee Suomen itsenäisyyden kaventumista vielä nykyisestäkin, mutta kun on tehty se virhe, että liityttiin Emuun, lienee järkevää koettaa saada siitä toimiva, kun toiseen vaihtoehtoon ei vielä nykynäkymin oltane kypsiä.

Antola mainitsee EU:n talouspolitiikan mahdolliseksi orgaaniksi joko keskuspankki EKP:n, komission tai ministerineuvoston alaisuuteen perustettavan talouspoliittisen sihteeristön, jolla olisi ulkopolitiikan korkean edustajan (Javier Solana) kaltainen kärki. Rajaten pois EKP:n mm. sen vähäisen hyväksyttävyyden takia ja komission, jolle talouspoliittisen vallan antaminen "merkitsisi kansallisen päätäntävallan rajaamista siellä, missä sitä vielä on", Antola mitä ilmeisemmin viisaasti ja toteuttamiskelpoisesti päätyy neuvostoon/sihteeristöön/korkeaan edustajaan.

Yhteistä talouspolitiikkaa suunnittelevan ja sen toteuttamista valvovan elimen sijoituspaikka on tärkeä, mutta avainasia tietenkin on, millaista talouspolitiikkaa tehdään. Valinta on syvästi poliittinen. Vaihtoehtoina ovat mm. nykymenon mukainen uusliberalistinen/monetaristinen/thatcherilainen (pahallakin lapsella on monta kutsumanimeä) ja pohjoismaissa aikaisemmin noudatetun kaltainen, jolla rakennettiin maailmankuulut hyvinvointiyhteiskunnat.

Emu ei olisi syntynyt, ellei useimpien maiden kohdalla olisi tingitty liittymisen yhdestä pääehdosta, jonka mukaan julkinen velka sai olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Emuun halukkaista ehdon täyttivät vain Suomen ja Ranskan valtiot sekä Luxemburgin kaupunki - nekö ovat mainostettu Emun kova ydin, jonne Suomella oli hirmuinen kiire? - mutta ei yksikään muu 11:sta, ei edes Saksa. Belgian velka oli 122, Italian 121 prosenttia.

Kriteereistä lipeäminen saattoi oikeaan valoon uhon, että Suomi menee Emun kovaan ytimeen, johon kelpaavat vain harvat ja valitut. Ydintä ei tullut. Tuli syvästi erikuntoinen iso joukko, jossa julkisen velan sallittu 60 prosentin bruttokansantuoteosuus vaihtelee 6,7:sta 122:een.

Komissaarit esittävät lipeämisen jatkamista: 2001 alusta jäseneksi ehdotetun Kreikan julkinen velka on 60:n sijaan noin 100 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Päätöksiä tehdään, laajentamista jatketaan ja kiihdytetään, mutta miksi lähes kokonaan sivuutetaan keskustelu siitä mihin pyritään, mikä on tavoite. Millaiseksi Suomi viiden miljoonan asukkaan vähäisellä vaikutusmahdollisuudellaan yrittää 350-miljoonaisen EU:n kehittää? Siitä olisi hallituksen pitänyt avata keskustelu ja kannustaa vaihtamaan mielipiteitä ja ottamaan kantaa ennen äärettömän tärkeää ja merkityksellistä Emu-jäsenyyttä.

Pääministeri Paavo Lipponen oli jälleen hivenen muita johtavia poliitikkoja avoimempi, vaikka tosin hänen moneen muuhun esiintymiseensä verrattuna vaimea Tampereella elokuussa 1997: Emun jälkeen kysymys Euroopan liittovaltiosta ei ole aiheeton, mutta sen syntyminen on pitkä prosessi.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen kosketteli EU:n liittovaltiokehitystä valtiovierailullaan Ruotsissa ja professori Antola teki hyvän ja konkreettisen talouspolitiikkaa koskeneen avauksen. Niiltä pohjilta olisi mm. hallituksen jäsenten hyvä jatkaa keskustelua, että kansa edes joten kuten saisi tietää, missä ja mihin ollaan menossa.

Pekka Martin

Espoo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    7. 7

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    8. 8

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    9. 9

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    10. 10

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää