Mielipide

Pojatko muka ovat huonoja kielissä!

"Tyttöjen mielenkiinnon

Tilaajille

Tätä vuotta vietetään kaikissa Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston maissa kielten vuotena. Tarkoituksena on korostaa Euroopan kielellistä rikkautta ja monikulttuurisuutta. Kielten opetusta pyritään yhtenäistämään ja edistämään. Kaikissa unionin ja neuvoston maissa on myös pyrkimyksenä, että opiskelijat oppisivat vähintään kahta vierasta kieltä.

Suomessa on vuosina 1996-2001 toiminut opetushallituksen johdolla kielten opiskelun kehittämis- ja monipuolistamishanke Kimmoke.

Projektin tarkoituksena on ollut, että peruskoulussa 50 prosenttia ja lukiossa peräti 90 prosenttia oppilaista opiskelisi valtakielen englannin ja toisen kotimaisen kielen lisäksi joko ranskaa, saksaa tai venäjää. Kimmoke-projektiin kuuluu myös ala-asteella aloitetun toisen pitkän kielen ns. A2-kielen opiskelu tukemaan harvinaisten kielten ranskan, saksan ja venäjän opiskelua.

Koko maassa

pyrittiin aloittamaan A2-kielten opiskelu. Kunnat ovat kuitenkin ryhtyneet lopettamaan hyvin alkanutta opiskelua kalleuteen vedoten. On myös syntynyt alueellista epätasa-arvoisuutta.

Kaikkialla ei ole voitu tarjota muita kieliä kuin englantia ja ruotsia. Ranskan, saksan ja venäjän opiskelu on keskittynyt vain suuriin taajamiin, joissa kuitenkin on ryhdytty rajoittamaan näiden kielten opiskelua.

Ala-asteella aletun toisen pitkän kielen opiskelun on ollut määrä saavuttaa ensimmäisen pitkän kielen ns. A1-kielen taso peruskoulun loppuun mennessä. A1- kielessä on koko peruskoulun ajan käytössä 16 viikkotuntia ja A2-kielessä useimmiten 12 viikkotuntia. Voi vain arvailla, mikä työmäärä oppilailla ja opettajilla on, jotta saavutettaisiin samanlainen taso molemmissa kielissä näillä tuntimäärillä.

Kielten tuntimääriä

on karsittu jatkuvasti. Vuonna 1985 tehdyssä tuntijaossa vähennettiin lukion valinnaiskielien ranskan, saksan ja venäjän tuntimääriä ja poistettiin näiden pakollisuus pitkän matematiikan lukijoilta. Vuoden 1993 tuntijaon uudistuksessa näistä kielistä tehtiin lukiossa täysin vapaaehtoisia.

Täydellinen vapaaehtoisuus on ollut omiaan vähentämään näiden kielten opiskelua. Samassa tuntijaon uudistuksessa vietiin kolmannes peruskoulun 7. luokalta kaikille oppilaille alkavasta ns. B1-kielestä, joka on joko ruotsi tai englanti. Oppilaiden täytyy nyt saavuttaa 9 viikkotunnin sijasta entinen taso 6 viikkotunnilla.

Peruskoulun uuden tuntijakoehdotuksen mukaan uskotaan ala-asteelta alkavan toisen pitkän kielen selviävän vielä vähemmällä tuntimäärällä kuin tällä hetkellä. Tuntijakotyöryhmä uskoo oppilaiden pääsevän hyvään tulokseen vain kymmenellä (10) viikkotunnilla koko peruskoulun ajan.

On hyvä, että peruskoulun liiallista valinnaisuutta vähennetään, mutta vähennys 20 viikkotunnista ehdotettuun 12 viikkotuntiin aiheuttaa ongelmia peruskoulun kahdeksannelta luokalta alkavan ns. B2-kielen (ranskan, saksan ja venäjän ) opiskeluun. Oppilaalta saattaa jäädä kokonaan näiden kielten opiskelu, jos eivät ole heti ala-asteelta aloittaneet näiden kielten opiskelua.

Vaikka kielten merkitys ja monikielisyys ovat kasvaneet EU:n myötä, Suomessa on koko ajan vähennetty kielten opiskelua. Riitta Pirin väitöskirjan "Suomen kieliohjelmapolitiikka, Kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö" mukaan on kielten opiskelun vähenemiseen Suomessa vaikuttanut kaksi tekijää. Suomen kieliohjelmaa on moitittu liian raskaaksi 70-luvulta lähtien ja vaadittu sen keventämistä, mikä käytännössä on tarkoittanut vähentämistä. On vedottu kansainvälisiin vertailuihin, joiden mukaan missään ei lueta niin paljon kieliä kuin Suomessa.

70-luvun maailmassa

Suomi oli edelläkävijä. Olimme ainoa maa tuolloin, jossa koko ikäluokka oli samassa koulumuodossa ja luki kahta vierasta kieltä. Verrattuna muiden maiden nykyiseen kielipolitiikkaan olemme nyt lukuisten kevennysten vuoksi taantuneet.

Kieliohjelman keventämistä on myös vaadittu vetoomuksin, että lukio on liian raskas pojille ja monet pojat selviytyisivät lukiosta, jos siellä olisi vähemmän kieliä. Mitkään tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä väitettä.

Näiden kahden myytin ansiosta Suomen kieliohjelmaa on kavennettu ja sitä on ruvettu pitämään tyttöjen puuhasteluna ja siis vähempiarvoisena asiana. Päättäjien kielteiset asenteet ovat kenties vaikuttaneet päätösten teossa.

Myöskään tämän hetken koulussa ei voi sanoa, että kielet ovat pojille vaikeita. Pikemminkin päinvastoin, pojat tuntuvat selviytyvän kielten opinnoista tyttöjä paremmin. Esimerkiksi vuodesta 1996 lähtien pojat ovat selviytyneet englannin pakollisessa ylioppilaskirjoituksessa tyttöjä paremmin.

Syitä on monia. Esimerkiksi oppikirjoja tehdessämme mietimme, kiinnostavatko tekstit poikia. Tyttöjen mielenkiinnon perään ei kukaan haikaile. Heidän odotetaan kiltisti lukevan ja kiinnostuvan aiheesta kuin aiheesta.

Päättäjät voisivat harkita uudelleen kielten tuntimäärät ja pohtia, mitä vaikutuksia ehdotetuilla uudistuksilla on Suomen kielten opiskelun pitämisessä eurooppalaisella tasolla. Vanhempien on syytä pitää huolta lastensa mahdollisuudesta opiskella muitakin kieliä kuin englantia ja toista kotimaista.

Terttu Valojärvi puheenjohtaja

Suomen kieltenopettajien liitto Vantaa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    7. 7

      Kaaos jatkuu Helsinki-Vantaan lentokentällä: Finnair pyysi matkustajia varautumaan kentällä yöpymiseen, sillä hotellit ovat täynnä

    8. 8

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    9. 9

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    10. 10

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää