Kaskeamiskuvakin kansallinen tunnus - Mielipide | HS.fi

Kaskeamiskuvakin kansallinen tunnus

"Perinteiden ja pienten kulttuurien puolesta puhujat leimataan helposti edistyksen jarrumiehiksi tai globalisaation vastustajiksi."

12.3.2002 2:00

Antropologi Matti Sarmelan kirjoitus Eero Järnefeltin (HS 21. 2.) link {ETR=tl;HS20020221SI1MP01wm6.jtun.;all;hesa} kaskeamista esittävästä taulusta "Raatajat rahanalaiset" on herättänyt ansaittua huomiota. Professori Sarmelan kirjoitus kohdistuu kansallisen symbolin aseman saavuttaneeseen maalaukseen, jossa kiteytyy suomalaisten tärkeinä pitämiä historiallisia ja henkisiä arvoja. Sarmela kommentoi myös poliittisista ja taloudellisista tarkoitusperistä lähteviä kulttuuriperinnön tulkintoja. Maalauksesta käydyn keskustelun (HS 3. 3.){ETR=tl;HS20020303SI1MP01yqj.jtun.;all;hesa} jatkoksi voidaan todeta, että Järnefelt todellakin antaa asiantuntevan kuvan polttoviljelyn Suomessa käytetystä variaatiosta. Taulussa esitetyn tilanteen saattoi kohdata kaikkialla Itä-Suomessa vielä 1900-luvun alussa. Koska vaara-alueiden kivinen maaperä soveltui huonosti peltoviljelyyn, kaskeaminen säilyi pitkään tärkeänä leivänlähteenä. Esimerkiksi Koillis-Savon takamailta kaskisavut haihtuivat vasta 1950-luvulla.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide