Mielipide

Myös peruskoulut markkinavoimien armoille

"Oppilaat ovat lähikoulussa oman sosiaalisen turvaverkkonsa ulottuvilla ja turvallisuuden tunne tukee erityisesti pienten oppilaiden oppimista."

Tilaajille

Itsenäisen Suomen alkuvuosista lähtien on maassamme pidetty koulutustason kohottamista keskeisenä kansallisena menestystekijänä.

Kouluhistoriamme suurin menestystarina liittyy peruskoulujärjestelmään siirtymiseen 1970-luvulla. Sen vaikutukset tuntuvat ja näkyvät tänä päivänä suomalaisten peruskoululaisten maailman parhaina oppimistuloksina.

Paljon julkisuutta saaneiden Pisa-arviointien huipputulosten takana on ollut ennen kaikkea suomalaiskoululaisten oppimistuloksien tasa-arvoinen saavuttaminen ja se, että erot koulujen välillä ja oppilaiden kesken ovat maailman pienimpiä.

Peruskoulussa ei ole "kaveria jätetty". Oppimistuloksissa on ollut huomattavissa kuitenkin pieniä alueellisia eroja maan pohjois- ja eteläosien välillä, vaikka pääsääntöisesti alueellinenkin vaihtelu on ollut kansainvälisesti vertaillen pientä.

Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä 1970-luvulla uskottiin vahvasti pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon.

Peruskoulu-uudistuksella haluttiin nostaa kansan sivistystasoa toisaalta ideologisista syistä, mutta myös yhteiskuntarakenteen muutoksen takia. Teollistuvassa Suomessa tarvittiin aiempaa korkeampaa koulutustasoa. Rinnakkaiskoulujärjestelmän purkaminen kaikille yhteiseksi yhtenäiskouluksi tarjosi myös tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet koko maahan.

Peruskoulu-uudistus toteutettiin tarkan normiohjauksen mukaisesti. Peruskoulun hallinnossa oli määritelty tarkkaan koulun tarvitsemat tilat, välineet ja tarvikkeet, joihin kunnat saivat valtionosuuden mukaisen rahoituksen.

Uudistuksen myötä uudistettiin opettajankoulutusta ja koulutusjärjestelmän pohjaa vahvistettiin myös uudistamalla kuntien kouluhallinto. Peruskoulu-uudistuksesta tuli suunnitteluvaltion ilmentymä ja sen ajan näkemyksen mukaan hyvinvointivaltion uskottiin jakavan yhteiskunnan voimavarat tasapuolisesti kaikille kansalaisille.

Uusliberalismin nousu sattui hyvään saumaan 1990-luvun laman alkuun. Vaikka koulutuksellisen uusliberalismin kaikki kuningasideat kuten oppilaiden vapaa kouluvalinta, koulujen kilpailuttaminen, profiloituminen sekä taloudellisen tehokkuuden vaatimukset eivät Suomessa lyöneet täysin läpi, niin vaikutus koulutuspoliittiseen ajatteluun oli tuhoisa.

Kuten kaikilla kunnallisen palvelun aloilla oli pyrittävä kustannussäästöihin ja "panoksille" haettiin maksimaalista tuottoa aivan kuin kasinosijoittamisessa.

Tehokkuuden ja joustavuuden nimissä päätösvaltaa siirrettiin kuntiin ja koulutuksen ylläpitäjille, jotka panivat varsinkin peruskoulut tiukoille. Koulun kehittämisen painopiste siirtyi 1990-luvun puolivälissä kasvatusvastuun kantamisesta tulosvastuusta huolehtimiseen.

Esimerkiksi juuri nyt ajankohtainen yhtenäisen perusopetuksen kehittäminen jäänee suurimmassa osassa kuntia vain juridis-hallinnolliseksi lumeuudistukseksi.

Uusliberalismin harmaa käsi on saanut kurittaa maamme peruskoululaitosta jo vuosikymmenen, eikä soraääniä ole juuri kuulunut.

Suurimmat älähdykset on kuultu kasvatussosiologien suusta, ja ennen kaikkea oppilaiden vanhemmat ovat ryhtyneet vastustamaan lastensa hyvinvointipalvelujen karsimista. Peruskouluhan on ilmainen ja lakisääteinen peruspalvelu, joka kunnan on tarjottava oppivelvollisuusikäiselle lapselle.

Perusopetuslaki määrittelee vielä, että perusopetuksen tulee olla opetussuunnitelman mukaista ja oppimisympäristön tulee olla terveellinen ja turvallinen.

Siksi esimerkiksi opettajien lomautukset on todettu laittomiksi perusopetuslain astuttua voimaan, koska opetusta ei voida järjestää asianmukaisesti lomautusten aikana.

Eduskunta hyväksyi 13.12. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin muutoksia, ja vuoden alusta valtionosuuteen vaikuttava kouluverkkotunnus otettaan huomioon vain harvimmin asutuissa kunnissa ja saaristokunnissa.

Tämä muutos tekee peruskoulun valtionosuuksien määräytymisestä entistä tasapainottomampaa ja monet maaseudun kunnat ovat tehneet pitkin syksyä päätöksiä pienimpien koulujen sulkemisesta. Valtionosuus kun ei enää tue samalla tavalla esimerkiksi Keski-Pohjanmaan kuntien pienien kyläkoulujen ylläpitämistä.

Vaikka omassa maakunnassamme oppilasikäluokkien supistuminen ei ole yhtä nopeaa kuin Lapissa tai Itä-Suomessa, niin negatiiviset oppilasennusteet ovat myös vauhdittaneet koulujen lakkautusvimmaa. Maassamme lakkautettiin vuosien 1995-2002 välillä noin 550 peruskoulua. Viime vuonna toiminnassa oli 3579 peruskoulua, joka on 141 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Parin lähivuoden aikana saatetaan sulkea vielä jopa 300 peruskoulua, jos kuntien talouskehitys ei parane. Koulujen lakkautusvauhti on siis kiihtymässä suuremmaksi, mitä oppilasmäärien lasku edellyttäisi.

Myös suurimmissa kaupungeissa suljetaan tai yhdistellään kouluja ja tavoitellaan suuruuden ekonomian tuomia säästöjä.

Lähikouluverkko on ollut kuitenkin oppilaiden oppimistulosten kannalta ratkaisevan tärkeä. Oppilaat ovat lähikoulussa oman sosiaalisen turvaverkkonsa ulottuvilla ja turvallisuuden tunne tukee erityisesti pienten oppilaiden oppimista.

Monissa pienissä kouluissa on lisäksi pystytty toimimaan inklusiivisesti ja oppilaiden yksilölliset tarpeet on kyetty tyydyttämään.

Kouluverkon supistuessa ja luokkakokojen kasvaessa saattaa käydä niin, että oletettuja taloudellisia säästöjä ei synnykään, koska erityisopetukseen ja erityispalveluihin menee entistä enemmän kuntien varoja.

Kuntapäättäjät ovat joutuneet ikävään asemaan koska heidän tehtäväkseen on tullut uusliberalismin hengen mukainen hyvinvointiyhteiskunnan alasajo koulutuspolitiikan alueella.

Siksipä monen kunnanvaltuutetun kädenpuristus tuntui tänä jouluna kylmältä oppilaan tai opettajan kädessä.

Nyt vallassa oleva hallituskoalitio teki voimakkaimmin työtä 1970-luvulla peruskoulun hyväksi ja sen kouluverkon synnyttämiseksi.

On outoa, että samat koulutuspoliittiset voimat eivät kanna vastuuta myös peruskoululaitoksen tulevaisuudesta, vaan näyttävät kääntäneen takkinsa kuluneen 30 vuoden aikana.

Nykyiselle menolle on olemassa vaihtoehto ja se on peruskoulun puolustus yhteiskuntamme kasvatusvastuun, osaamispohjan ja hyvinvoinnin keskeisenä tukipilarina.

Peter Johnson

kasvatust. lis., rehtori

Suomen Rehtorit ry:n varapuheenjohtaja Kokkola

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    4. 4

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Keihäslegenda Seppo Räty palkittiin veikeällä summalla – liittyy hirmukiskaisuun

    7. 7

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    8. 8

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    9. 9

      Espoon ja Vantaan bussilinjoja saatetaan joutua katkaisemaan lumen takia – Espoossa yhä lähes 5 000 taloutta ilman sähköä

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    3. 3

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    4. 4

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Potilas ohjattiin päivystyksestä sydänfilmiin Vantaalla, parkkisakko mätkähti – Viranomainen tiukkana: Sakon saa anteeksi ”jos joutuu tyyliin suoraan leikkaussaliin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää