Mielipide    |   VIERASKYNÄ

Aluepolitiikka syntyi torjumaan kommunismin uhkaa

Kansantalouden kasvua tavoitteleva aluepolitiikka on jo sivuuttanut alueellista tasa-arvoa ajavan mallin, kirjoittaa Sami Moisio.

Tilaajille

Sami Moisio. Opetusministeriö julkaisi muutama viikko sitten virkamiespaperin, jossa kysymys yliopistojen yhdistelemisestä nousi jälleen esille. Erityisen paljon huolta opetusministeriön aloite herätti Lapin yliopistossa, jonka yhdistämistä Oulun yliopistoon ministeriö patisti ainakin vakavasti harkitsemaan.

Keskustelu Pohjois-Suomen yliopistojen tulevaisuudesta on osa laajaa yhteiskunnallista murrosta, joka koskee valtion alueiden tulevaisuutta. Pohjois-Suomen muutoksen kautta voidaan tarkastella Suomen valtion ja valtion hallinnoiman alueen välistä muuttuvaa suhdetta.

Suomen itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä valtiovallan ote alueista oli heikko. Aluepolitiikasta ei tuona aikana voida puhua. Valtio ulotti valtansa näkyvästi Lapin ja Oulun lääneihin samoin kuin muihinkin periferioihin vasta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.

Suomi oli hävinnyt sodan, ja Neuvostoliitto vahvistui jatkuvasti. Tässä tilanteessa Maalaisliitto-Sdp-akseli vaati pääministeri Urho Kekkosen johdolla, että oli toteutettava kansallinen investointiohjelma. Investointien tarkoituksena oli käynnistää Pohjois-Suomen teollistaminen ja ottaa alue tiukasti valtiollisen ohjaukseen.

Näin sai suomalainen aluepolitiikkaa varsinaisesti alkunsa. Hankkeen lopputulosta on totuttu kutsumaan alueellisesti eheäksi hyvinvointivaltioksi, jossa alueelliset elintasoerot on pyritty minimoimaan, jossa valtion näkyvyys arjessa on suuri ja jossa koko valtioalue koetaan samanarvoiseksi.

1950-luvulla käynnistyi hanke, jonka seurauksena pohjoiseen syntyi valtio-omisteisia teollisuuslaitoksia, joet valjastettiin energiantarpeisiin, tiestöä ja muita yhteyksiä sekä infrastruktuuria rakennettiin, ja lopulta Pohjois-Suomi sai omat yliopistonsa.

Oulun yliopisto perustettiin vuonna 1958, ja alueellisen korkeakouluverkon rakentaminen huipentui, kun Lapin korkeakoulu saatiin perustettua vuonna 1979.

Tämä alueellinen eheytystyö ei perustunut ainoastaan hyvään tahtoon, vaan sen oli määrä tyydyttää poliittisen vallan omia tarpeita. Aluepolitiikan avulla pyrittiin "lääkitsemään" taloudellisesti heikossa asemassa olevia syrjäseutuja, joissa kommunistien pelättiin hankkivan kannatuksensa.

Aluepolitiikan taustalla oli kansalaissodan jättämä trauma: kansan pelättiin jakautuvan ja asettuvan toisiaan vastaan. Politiikan oli määrä rakentaa kansalaissovintoa ja vahvistaa kansalaisten lojaliteettia valtiota kohtaan. Elintasoa tuli nostaa alueilla, joilla kunnon suomalaisten pelättiin alkavan tuntea vetoa Neuvostoliiton poliittista järjestelmää kohtaan.

Hyvinvointivaltion rakennustyö sai alkunsa poliittisen vallan tarpeesta säilyttää vallitseva yhteiskuntajärjestys ja estää kommunistisen yhteiskunnan synty. Juuri tästä syystä myös yksityinen pääoma näki aluepolitiikan ja siihen liittyvän kansalaissovinnon välttämättömäksi.

Aluepolitiikan avulla siis vahvistettiin yksityisomaisuuteen perustuvaa mallia ja maalaisliitto-sosialidemokraattista poliittista valtaa. Siitä muodostui ulkopolitiikan ohella keskeinen osa maan turvallisuuspolitiikkaa: aluepolitiikan avulla pyrittiin asuttamaan maan joka kolkka valtiolle lojaaleilla ihmisillä.

1990-luvun alun taloudellinen kriisi, kylmän sodan päättyminen, kommunismin romahdus ja EU-jäsenyys ovat muuttaneet valtion ja alueiden välistä suhdetta. Aluepolitiikasta on äkillisesti tullut lähes kirosana, joka yhdistetään taantumukseen ja vanhaan aikaan.

Alueista on tullut taakka; nyt puhutaan suurista keskuksista, innovaatiopolitiikasta, osaamisesta sekä keskittymisen tuomista eduista. Tätä kaikkea perustellaan tarpeella parantaa kansallista kilpailukykyä. Kansantalouden kasvua tavoitteleva aluepolitiikka on jo monessa suhteessa sivuuttanut ensisijaisesti alueellista tasa-arvoa ajavan mallin.

Alueellisesti eheä hyvinvointivaltio on yhä jonkinlainen poliittinen tavoite. Se tuntuu kuitenkin muinaisjäänteeltä, kun tarkastellaan varsinaisia alueellisen kehityksen ohjelmia, jotka puhuvat alue- ja innovaatiokeskuksista.

Alueellisesta eheytyksestä on siirrytty keventämään valtion roolia, ja sen seuraukset näkyvät jo esimerkiksi Pohjois-Suomessa. Tässä yhteydessä Pohjois-Suomen yliopistojen kohtalo on mittava poliittinen kysymys: se ennakoi osaltaan, miten valtio syrjäalueita vastedes kohtelee.

Kansakunta on erityinen sosiaalisen elämän muoto, jonka piirissä vallitsee oma erityinen taloudellinen logiikkansa. Kansakunta on monessa suhteessa tehoton kokonaisuus, joka vaatii taloudellisia investointeja, mutta ei tuota perinteisessä mielessä. Investointien tulokset, esimerkiksi yhteiskuntarauha, ovat kuitenkin markkinatalouselämän edellytyksistä tärkeimpiä.

Sami Moisio

Kirjoittaja on Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston dosentti.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    8. 8

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    9. 9

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää