Suomi sopisi sijainniltaan öljyputkien ja rautatierahdin kauttakulkumaaksi - Mielipide | HS.fi

Suomi sopisi sijainniltaan öljyputkien ja rautatierahdin kauttakulkumaaksi

"'Rautainen silkkitie' voitaisiin avata jo lähivuosina, mikä merkitsisi jopa mullistavaa muutosta maailman logistisessa järjestelmässä."

1.3.2010 2:00

Helsingin Sanomissa julkaistu uutinen "Tulevan vaurauden väylä" (Talous 22.2.) toi kiitettävästi esiin erittäin tärkeän Suomen tulevaisuuden vision, joka on jäänyt hämmästyttävän vähälle huomiolle, vaikka sitä on tutkittu laajalti niin kansainvälisissä yhteyksissä kuin myös Suomessa.

Koillis-Aasian kauppayhdistys on osaltaan pyrkinyt kiinnittämään päättäjien huomiota uutisessa kuvattuihin seikkoihin. Yhdistys järjesti vuonna 2002 Helsingissä yhteistyössä VR:n kanssa Euraasian rautatiesymposiumin, johon osallistui 13 maan viranomaisia ja asiantuntijoita, ensi kertaa yhdessä myös Etelä- ja Pohjois-Korean edustajat. Kokous koski mahdollisuuksia avata rautatiekuljetusreitti Etelä-Koreasta Pohjois-Korean läpi Eurooppaan, myös Suomeen.

Koreoiden välille avattiin kaksi rautatiekäytävää raskaasti miinoitetun demilitarisoidun raja-alueen poikki kesäkuussa 2003. Myönteinen kehitys jatkui edelleen huolimatta Koreoiden välisestä ja siihen liittyvästä kansainvälisestä jännityksestä, ja ensimmäiset viralliset koejunat juhlavine seremonioineen ylittivät Koreoiden välisen rajan toukokuussa 2007. Säännöllinen päivittäinen rautatierahtiliikenne Etelä-Korean ja Pohjois-Korean puolella rajaa sijaitsevan Etelä-Korean hallinnoiman Kaesongin teollisuusalueen välillä alkoi tammikuussa 2008.

Euroopan ja Koillis-Aasian välinen rautatieyhteys eroaa uutisessa selostetusta pohjoisesta meritiestä siinä, että reitin perusstruktuuri on jo olemassa ja toiminnassa.

Siperian rautatie sähköistettiin ja modernisoitiin kokonaisuudessaan viime vuosikymmenen alussa. Aasian ja Euroopan välisiä rautatieyhteyksiä käsitellään lukuisissa erilaisissa kansainvälisissä elimissä ja tutkimushankkeissa, joihin myös Suomen edustajat ovat osallistuneet.

Suomesta on lähetetty koerahtijunia Kiinaan, mutta mitään säännöllistä rahtiliikennettä ei ole toistaiseksi saatu aikaan, muun muassa Venäjän korkeiden rahtitariffien vuoksi.

Rautatieyhteys Etelä-Koreasta Eurooppaan tapahtuu tällä hetkellä Kiinan ja Venäjän satamien kautta. Pohjois-Korean liittäminen euraasialaiseen rautatieverkostoon on nähty naapurimaissa myös luottamusta ja turvallisuutta lisäävänä tekijänä, ja kansainvälistä rahoitusta maan rautatieverkoston kunnostamiseen tutkitaan parhaillaan.

Hankkeissa ovat mukana Etelä-Korea, Kiina, Venäjä ja Japani. Jos rahaa saadaan riittävästi ja poliittisille ongelmille löydetään toimiva ratkaisu, "rautainen silkkitie" voitaisiin avata jo lähivuosina, mikä merkitsisi jopa mullistavaa muutosta maailman logistisessa järjestelmässä.

Uutisessa mainitut kaksi muuta keskeistä elementtiä - pohjoisen meritien avaaminen Koillis-Aasiasta Eurooppaan ja siihen liittyvä pohjoisen Euraasian energiavarojen kansainvälinen hyödyntäminen - ovat vasta pidemmän aikavälin konkreettisia näköaloja. Pohjoisen meritien avaamissuunnitelmia vauhdittanee ilmaston lämpenemisen lisäksi reitin turvallisuus nykyisiin päämerireitteihin verrattuna.

Suomi ei ole keskeinen pohjoisen Euraasian rautatieverkoston pääteasema eikä pohjoisen meritien varrella, mutta visiot Suomen läpi kulkevine öljy- ja kaasuputkineen ovat tutkimisen arvoisia, samoin kuin ajatus Helsingin ja Tallinnan välisestä rautatietunnelista.

Uutisen maailman pohjoisen projektion kartta antaa kantavuutta puheelle "uudesta Nokiasta". Suomen pohjoisten ja arktisten alueiden asiantuntemus tekee siitä yhden näiden alueiden keskeisistä valtioista.

Suomalaista arktisten olojen teknologiaa hyödynnetään jo nyt entistä enemmän muun muassa arktisten alueiden merenkulussa ja näille alueille asennettavissa teollisuuslaitoksissa. Kysymys on miljardiprojekteista, joihin Suomen tulee täysillä osallistua.

Markku Heiskanen

varapuheenjohtaja

Koillis-Aasian kauppayhdistys puheenjohtaja Helsingin ja Soulin Euraasian rautatiesymposium

"Visiot Suomen läpi kulkevine öljy- ja kaasuputkineen ovat tutkimisen arvoisia."

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide